lauantai 13. kesäkuuta 2015

käveltävä...

Elän, enhän muutakaan,
väistelen kuolemaa,
kiertelen polkujen mukavinta
laitaa,
käpyset varpaitani pistelevät,
elämäni polut,
käveltävä.
  Ikihonka vierelläin huokaa,
on monta poloista polulla tavannut,
käpytikka runkoa hakkaa,
kelopuuta kutittaa,
minua naurattaa,
astelen polkujain.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

suomalaiset,,

suomalaiset eivät enää ajattele yhteiskunnallisen isänmaallisesti, sillä kotimaa on laajentunut muualle eurooppaan, siksi meitä ei kiinnosta...