vuodet vierivät,
vaatteet pienenevät,
vaikka nuoruudesta on jo tovi
aivan syntymääni en muista,
mutta jo seuraavan päivän,
sillä olenhan syntynyt
savusaunassa
oli helmikuun pakkaskelit,
mutta mun oli hyvä,
olinhan jälkilöylyissä,
siirryin suoraan
kiinteään ruokaan,
sillä saunan katosta roikkui
palvattua lammasta, jota pureskelin
mehukkaasti,
enkä huolinut normaalia
vauvan ruokaa, kuten nykymaailman
lapset
mulla oli syntyessäni jo
hampaat,
niitä ihastelivat kyläläiset,
toiset kateellisina, sillä monella oli
hampaaton suu, vaikka ikää vähän yli
toistakymmentä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti