ilonpäiviä mä
keräilen,
kerään ja vahdin
akkunastain
ja semmoisen kun näen
jossain
pilkottavan
olen hetmiten sielmain
en surunharmaasta
tykkää,
en ikävän kalpiasta,
en synkkyyden
murjottajista,
siksi mä
kiertelen
mukavimmilla kujisilla
mut aina ei
ilonpäivä koita,
voita,
vaan surun ja ikävänsoita
kyntelen,
mutta silloinkin
ajattelen hymysuussa
että
kerrankos sitä
hankaluuksiin kipsahtaa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti