vaikken päämäärääni
yltäis
ei mieleni huokasis,
sillä onhan jälkeni jääneet
minuun
yksinvaeltajaan
elämäni kulkijaan,
jolla ei huominen avadu
ellen peittele hyvänyönsuukoilla
eilistäin
rakastan kaikkea
mikä eteeni sattuu,
en hylkää vaikka heitänkin pois,
sillä kaikki on minussain
kun synnyin
parkasin
kamalasti
ja kaikki riensivät
heijjaamaan,
mutta eivät ymmärtäneet
että just silloin minua
vitutti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti