syksy on hetki
jolloin aika hidastuu,
päivä lyhentyy,se on tuokionkuva jolloin
varjot tavoittavat jalonmaan,
jossa
hetket kesällä leikkivät keskenään,
halailivat toisissaan,
ovat nyt yksinään,
sillä poissa on kesän valoisat
yöttömät yöt
jolloin harmitkin hymyilivät,
ikävät nauroivat, eikä kukaan ollut
yksinään,
ei edes koivupuun lehti joka nyt odottaa
maassa kohtaloaan
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti