ajan myötä
tämänpäiväiset eilistyy,
huomiset aikaistuu ja olemassaolevat
väsähtyy,
mutta yksi ei hievahda paikoiltaan,
tuo juurevainen
ikimetsän valtias,
ikihonka humisevainen, sillä hän
tahtoo katsella ylihuomisiinkin,
sinne saakka johon elämä siintää,
siementämänsä taimet rinnalleen
ylettyy
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti