Siitä on aikaa, kun ihminen puusta tuli alas ja Luoliin asettui, Aikaa myöten hänestä tuli Minun näköiseni, Mutta jotain jäi, Haluaisin niin Puihin kiipeillä
suomalaiset eivät enää ajattele yhteiskunnallisen isänmaallisesti, sillä kotimaa on laajentunut muualle eurooppaan, siksi meitä ei kiinnosta...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti