kurillaan...

Kevät,
ensimmäinen toukokuuta,
vappupäivä,
on se.
Koleahko ilmanala,
kuten asiaan kuuluukin,
kevät kujeilee,
pikkuhiljaa
kurillaan.

työn iloa...

asetun haalareihini,
työvehkeisiin,
vapun viettoa
työn seurana.
  aamu kuuteen,
tiedän, että silloin takki tyhjä,
mut
ilomieli
sittenkin,
sillä
elämä on yhtä juhlaa,
työntekoa.

vappumieli...

Vappumieli,
ilosta koko serpentiinin,
janot sammuttaa sima,
mitä maukkain,
mieli mukavasti vappupallottaa.
  Vappu,
työn juhlapäivä,
opin lakitus,
elämän juhlistus.

täysikuu..

Irstaat silmäsi
makuulleen vetää,
kuutamo hymyilee,
sudet lempivät,
on täyden kuun
aikaa.
  Huominen on pakkassää,
silmäsi jäätyvät,
sudetkin loitonneet,
kuu
nukkuu.

niljake....

Kauniimmatkaan sanat eivät
tunnu hyviltä,
jos tapasi ovat
toisia,
  Kaksilla kasvoilla elävä,
ihan turjake,
niljake kerrassaan.

tänäänkin..

Tänäänkin

aamu tuli ajoillaan,

kuten ammoisista ajoistaan,

minä,

hieman aikaa ollut,

hieman lisääkin,

mikä minä olen

luontoäiteetä ohjailemaan,

olisin tyytyväinen.

vappu..

Vappupallot ilomiellä heiluu,
narut pidättelevät,
hymysuut juhlivat,
juomat simaiset,
riemumielet laulavat.
  Opiskelijat lakkeineen,
entiset ja nykyiset,
juhlissaan perinteitten.
  Työläiset,
entiset ja nykyiset,
juhlan omimmat.
  Juhlat samanmieliset,
ilon selkäkantiset,
ilomielen riemupäivä.

penkin istujat...

Ilosta huilaajat,
surun taapertajat,
puistonpenkin laitimmaiset.
Keskellä penkille juuri tullut,
ilosta täynnä,
muut kuuntelevat,
ovat kokeneet
nousuhumalan.
Alkoholistit,
sairauden avouimarit.
Puistonpenkki kohtaloista notkuu,
laitimmaiset pian
juomaperäiseen tuupertuu,
keskimmäinen harjoittelee.

Esun Runot ja Mietelmät: sylillinen

Esun Runot ja Mietelmät: sylillinen: Suvaitse enemmän, elon sylisi täyttyy, elämäsi avartuu, näet enemmän, tunnet kauemmaksi. Suvaitsevaisuutesi ei mistään pois, sinull...

sylillinen

Suvaitse enemmän,
elon sylisi täyttyy,
elämäsi
avartuu,
näet enemmän,
tunnet
kauemmaksi.
Suvaitsevaisuutesi
ei mistään pois,
sinulle elämän sylillinen.

hyvää vappua...

Vapun aatto,
lumivaippa kietoo
maiseman,
linnut siltikkin
ilolaulujaan,
minä lumiukon pyöritän,
serpentiinit kaulalleen,
hyvää vappua,
klara vappen.

suo anteeksi...

suo anteeksi,
olin tahditon,
olin enemmänkin.
  ojennan käteni,
et siihen tartu,
tunnen kuolevani,
olen elävä kuollut,
itseni murhaaja,
taipaleeni raskas,
elämäni painaa,
tekoni rasittaa,
kannan taakkani,
pyydän sinua kuormaani keventävän.

huusholli...

Rupisammakko hippasilla hiireni kanssa,
en saa unta,
metelöivät.
Kissani uuninpankolla vihaisena,
koirani sängyn alla,
kärpäset kiukuttelee
lampun varjostimessa,
itikka inisee korvissain.
  Voi tätä mun huusholliani,
huomenna tulee yksijalkainen
varikseni
kyläileen,
lupasin tarjot kunnon lounaan.

Esun Runot ja Mietelmät: pyörittelin...

Esun Runot ja Mietelmät: pyörittelin...: olen pyöryksissä, selvinpäin, heiluttelin vain päätäni, natisi kivasti, niskat jumissa, ehkä nuppinikin, mut kiva pyöritellä.

pyörittelin...

olen pyöryksissä,
selvinpäin,
heiluttelin vain päätäni,
natisi kivasti,
niskat jumissa,
ehkä nuppinikin,
mut
kiva pyöritellä.

aika...

Aika ei katoa,
kello käy,
vuodet vaihtuvat,
mutta
aika,
sen muistan,
elinaikani.

hymyilen...

Katselen sinua etäältä,

en tohdi lähempää,

pelkään haaveitteni

katoavan,

surisin itkuani,

näin hymyilen.

löhöävät...

Ihminen ei mielellään

kävele pitkiä taipaleita

takaperin,

varpaat eivät tykkää

kantapäiden asemasta.

  Moni ei kävele edes

eteenkään päin,

vaan löhöävät

olohuoneen sohvalla,

telkkari avittaa olostusta,

eväät

käden käänteessä.

avaruuskapseli...

Kampaan hiukseni,
reunustoilta,
olen avomallinen.
Miniwoguet sopisivat korvieni yläterassille,
olisin, kun se viisas
fyysikko
Aistain, tai jotain.
Tänään poksahtaa
Venäläisten avaruusalus
Päijänteen jäälle,
semmoinen on tuntuma,
meen hakee koreuden,
ruppeen sen
kuppeeseen makoileen.

hikeä lykkää...

Jalkahiki,
sukat syöpyy päivässä,
kengän reunat retkottaa,
minulla on muutenkin kuuma,
hiki loronaan.
Oon vaihtolämpöinen,
kesät talvet hikeä pukkaa,
minnuu ei kylmätä koskaan,
  Leivoin tänään ihania korvapuusteja,
oon tunnettu puusteistani.
Hikeä lykkää.

tumma yö..

Tumma yö,
ei tähden tähteä,
ei kuutamon raikkautta,
sade vihmoo akkunaani,
olen
yksin,
olen elämäni yksin.

paljas persus...

Kaverini Topi,
luonnonlapsi mukavainen,
Tarusjärven takamaitten.
  Hänellä on monta erityispiirrettä,
mutta yksi
ominaisuus yli muiden,
hän ei ollenkaan ulostele,
pieree kylläkin ylet aikaa.
  En siksi kylille kehtaa häntä viedä,
vaikkakin kuskaan isommalle tielle.
Olen useasti pyytänyt, että puristaisi perslihakset yhteen, ettei suhisi
ylen äänekkäästi,
mut sitten se viheltää minuutti tolkulla.
  Kysyin lääkäriltä vaivaan neuvoja,
muttä lääkäri oli kovin nuori, eikä muutenkaan uskonut,
ettei muka kiinteämpänä tulisi.
Pyysi näytille,
mutta Topi ei paljasta persustaan
näyttele.

rakkaus...

Rakkaus,
kyyneleitä,
tunteitten tulipaloa,
pieniä ilosilmiä,
rakkaita pulleroita,
rakkaus,
sitähän se.

säästetään...

Kansakunta kokoaa
eduskuntaa,
hallituskin nimeämättä.
Lama,
niinhän aina,
säästetään, ylet aikaa,
heikoimmista aloitetaan,
niinhän tavantakaa.
Vähäväkinen on kulurakenne,
rikkaat vähempiosaisia,
ei heiltä mitään
irtoa.

yksijalkainen....

Kello puoltayötä nakuttaa,
uutiset,
sade ropisee,
ei väsytä,
kirjoitan,
pyyhin ja kirjoitan.
Joskus ihmettelen jutujani,
enimmäkseen naurattaa,
siksi kaiketi.
  Varikseni koputti oveen,
avasin ja tervehdittiin.
Jutut juteltiin,
vaitiolovelvollisuus,
molemminpuolin,
annoin evästä,
hän toi rannekellon,
oli kuulemma ollutr työlästä hankittaa,
ei kertoillut tarkemmin,
en kysellytkään,
komia kultakello.
  Hyvät yöt toivotimme,
jalo on ystäväin, yksijalkainen.

meen naikkosiin...

Ruuvasin itseni
tyylikkäästi
menovehkeisiin,
poskiain illodililla
taputtelin,
mulkunkarvat sukasin,
meen naikkosiin.
  Näin touhuan perjantaisin,
oon pojan köllikkä
Padasjoen,
Tarusjärven takamaaston,
erämaitten kuiskauksien
syrjätaipaleelta.
  Kirkolle meen vahtaaman,
valinnanvaraa on jonkun verran,
mut
koetellut oon onneain
kaupungissakin,
siellä ovat turhan
luihukinttuja,
tykkään leveistä huulista,
pinta-alaakin sopii
olla oleskella.

ilon leskitäti....

Ilon leskitäti
pannukahvia hörppi,
tassilta makusteli,
sokeri huulen kulmassa
maukasteli,
vehnänen toisessa.
  Kissansa sylissään,
kehrätä rallatteli,
käpälillään
leskitätiä
leipoi.
 

varas...

Hihkasin morjstuksen yhdelle
kyrvän näköiselle tyypille,
lättäpäiselle
luonnon vajaakappaleelle.
  Täys mulkkku,
vapaalla jalalla.
  Pelästys,
lähti litoon,
en paskan perään ehdi.
Tämä luonnon epäluomus varasti
multa polkupyörän
pentuna,
siit on  pian seitsemänkymentä
vuotta,
mut
mulla muisti pelaa,
varkaalla ei mikään.

imen varpaitain...

Kuivattelen varpaitain,
kastuivat lätäkössä,
kengästä sivu rikki.
Kalliit kengät,
en ole raaskinut hyljätä,
jalkahikikin on reijästä juoksuttunut,
mut
nää kylmät varpaat,
mutustelen suussani,
oon notkea veikko,
ukkovarvaskin ihan punoittaa,
kun kitalaessani molottaa.

iloton olo

Iloton olo,
ihan itsestään,
ei edes kenkuta,
ei tunnu miltään.
  Otan kylmän oluen,
tölkistä.
Pantillisesta,
paikallisesta kaupasta,
tuttu myyjäkin,
laittoi muistiin,
juopoksi kuvittelee,
huvikseen.
 Tuntuu mukavalta,
rentous vallitsee,
mieli mukavoi.

maanantai...

Hymyttömät  ilmeet,
kiireestä kantapäähän,
on aamu,
viikon ensimmäinen.
Työpaikat täyttyvät,
koulutkin,
ilmeet ihan siniset,
uniruskeat.
  Maanantai on joutava päivä,
tiistaina otetta,
muut päivät solkenaan.

hiljainen kylätie...

Hiljainen kylätie,
askeleet kaupungeihin
kävelleet,
muistot jäivät,
aidantolpat ikävöivät,
autioituneet talot,
ruohittuneet pihatiet,
kaikki itkevät,
askeleet kaupungissakin.

puun kuorintaa...

Kuiskailet,
perkeleitä päästelet,
oot tuohuksissais.
Kuorit ropseja,
vuolurauta
kuorta vuolee,
puun pinta puhtahinen
pinoon ladottuu.
pihkaiset kätesi otteen
niljakkaasta pinnasta
tukevan,
yhtä tukevan, kun aikanaan
puista
huvilan rakennat,
suvena
ensi kesän.
  Kovat sanat työtä helpottavat,
pöllit mielellään pinottuvat,
tapuliin lomittuvat.

viisas kulkija..

Viisas kulkija ei taakseen vilkuile,
hällä jäljet ominaan,
hällä jalanjäljet puhtahat.
  Hällä hyvämieli
palatakkin,
jäljet puhtahat.

perussuomalainen...

Kuka lupas erota eurosta,
kuka poistaa autoveron,
ken äänesti
hurmaavan
humalan.
  Min en ainakaan,
en
humpuukkiin usko,
populistin jutut
perussuomalaisten.

sadekuuro...

Sadekuuro lakkas,
tupani ovi aukes,
riennän ulos sateen kastelemaan,
happirikas on
luonnon ilma.
Luonto huokaa,
hyvästi hyväilee,
tuoksut sateen kastelemat,
keuhkoni imevät herkkua
luontoäiteen.

eronnut...

Eronnut,
kerran rakastunut,
lakastunutkin,
kasvonsa yhä kiiltävät,
uutta rakkautta haarukassa,
lemmen ilo satamassa.
  Hän väärästä päästä tunnetta etsii,
alapää kestää hetken,
yläpäällä
tunteen monet
mahdollisuudet.

mulkoilemaan...

Varikseni kupittaa ruokansa,
se kaikkeen tyytyväinen,
hotkii liian nopiaan,
oon moitiskellut,
mut
hällä luontainen hätä.
  Kissaani kenkuttaa,
hänen kupistaan,
mut
lupasin herkut
maukkaimmat,
tyytyy mulkoilemaan.

luontoäitee...

Katselen lammen pintaa,
näen vastarannankin
näen koko luonnon,
aistini elävät tuoksuista,
silmäni loistavat,
kuuloni tuntee
äänet hiljaisuuden.
Minun ei ole tarvetta
ääneen sanoa,
sanani eivät oikeutta
jakaisi,
koen luontoäiteen
aarteen.

suvaitsevaisuus...

Suvaitsevuus,
ihmisen suurin hyve,
suvaitse toiselaista,
sillä
itseäsihän
hellit.
  Yksin ihminen jaksaa
jaloillaan,
vauvana äidin käsivarret,
vanhuksena
suvaitsevuuden,
äitihän luonnostaan.

avita...

Avita kerjäläinen arkesi kaveriksi,
luot ihmisarvoa,
ole ihmisluonteen
parempi puoli.
Inhimillisyyden
kasvot,
mut
myöskin edullinen
kukkarolles.

niskojais nakkelet..

Nakkelet niskojais,
silmäsi umpeutuneet,
kuljet kulkujais,
mut toisten taluttamana.
  Olet vapaaeläjä,
yhteiskunnan oleskelija,
mieluiten valitat ja vaadit,
kätesi
pumpulin pehmeät,
niskojais
nakkelet.

Talvivaara...

Talvivaara työllistää,
sitähän ajateltiinkin,
alunperinkin,
mut
nyt työn toimenkuva
muuttunut.
  Ihminen,
luuletko vai osaatko.

pakko Ruotsi...

Pakko Ruotsi pois,
Englannilla maailma
avartuu.
Tilalle tunti liikuntaa,
omaa terveyttä ohjaamaan,
kansanterveyttä
kohentamaan.

siniset katseet...

Rakkaus on sinisiä katseita,
helliä ajatuksia,
rintarinnan.
Rakkauden tunne
yhdistää,
sitoo,
rakkaus,
luojan kosketus.

sukellusvene...

Putin on hyvä mies,
hällä moottoripyörä kavereita,
ydinaseen poksautus vehkeetkin
rintataskussa,
hällä kaunokaiset
uralin.
Putinin armeja,
iso ja puhiseva,
yksi sukellusvenekkin
kelluu Helsingin telakalla,
sen,
jonka he omistavatkin.

Huugo....

Alkoholimittarit eduskuntaan,
valiokuntiin,
hallitusten kokouksiin.
  Minusta tuntuu,
että haisee
huugolta.

persu porukka...

Nostekee se persu porukka hallitusvastuuseen,
jotta piäsen ajelee mersulla,
autoverottomalla.
Yhtäkään ulkomaalaistakaan ei
nurkillain hiippailis.
Euroopan yhteyvestä karattaisiin,
oltaisiin
mualaispoikia yhäkin.

kurja politiikko...

Politiikon täytyisi muistaa,
että heikointa tulisi avittaa,
huonompi osaiset täytyisi
nostaa elämän tuotannon rattaille,
vain siten kulut vähenevät ja
vero tuottoja tulvisi.
  Politiikko on tekopyhä,
herroille hyväosaisten
känskynkässä,
valtakirjan
kulkurilta kurjalta,
leskeltä itkuvaiselta.

varjo...

Synnytät tuskaa,
käännät selkäsi,
itsekkyytesi
on edessäsi kulkeva
varjo,
tavoittelet,
mut
yhä
etenevämpi.

vappu...

Vappu,
ilmapalloja,
hymysuita.
Vappu,
työn juhlapäivä,
opiskelijoiden merkkilakki.
  Vappu on oksentelua,
riehumista,
vappu on roskakasoja,
alkuihmisen
olemusta.

 

vanhus..

Elämä,

ahavoituneet kasvot,

silmät nähneet,

kädet

tekemistä täynnä,

ryhtisi elämälle

taipunut,

olet kunnioitettu

vanhus.

  

tummuva käsi....

Yön tummuva käsi,
luonntoverhon
akkunoilleen vedättää,
elämä hiljentyy,
linnut oksilleen asettuu,
eläimet makuulleen kerääntyy.
  Kierrän katureittiä,
tummuvaan yöhön työni
asettuu.
  Yön kulkijoita,
ilosta väsyneitä,
heitähän minä
työksein työnnän.

suulas kassa...

Suulas kassa läppää
heittää,
hällä elohiiri,
mieli eläväisen.
  Itsekseen hyräilee,
ostajaa ikävöi,
kassa eläväinen,
kaupan ,mainos
vetävin.
  Yksinäiset kassajonoa
päivystää,
kiireisemmät
sivummalta ohittaa,
mut hymysuin.

luontaisetuni...

Olisinpa itsekäs,
että voisin elää,
jospa olisinkin humaaninpi,
näkisin sinut.
nyt yksin aherran,
päiviäni selaan.
  Kävelen,
jalkani juttelevat,
kehoni elää,
ainoat,
luontaisetuni.

sateinen päivä...

Sateinen päivä,

aamusta alkaen,

yölläkin ropisi.

  Siirrän ulkohommat

poutasäille,

nyt sisätiloissa,

pölyjä huiskimassa.

  Radio äänittää ulkomaailmaa,

ensimmäinen kärpänen

pörrää,

annan lennellä,

on kevät,

 vapun aluspäivät,

työläisten rietaspäivä,

työlliset kadonneet,

riettauden lisääntyneet.

 Otankin päikkärit,

kiitos ropiseva

sade.

poppa-ukko

Persut,
soinin puolue voitti vaalit,
he lupasivat heittää maahanmuuton
pyövelin suuhun,
autoverot lopetetaan,
euro sulatetaan,
pohjois-korean tielle,
käypi uninen
huomen.
Jokaiselle työtä yötä myöten,
he kaikkea hyvää,
vartoilen,
kyl on
poppa -ukko puolue.

keskeneräinen...

Maailma,
luomakunnan ihme,
ihminen,
ihmeen tulos.
  Ihminen yrittää ottaa
luomisvastuun,
särkien perustuksetkin,
  ihminen,
sittenkin keskeneräinen.

isoisä....

Katselen lapsuuteni kuvaa,
siitä on aikaa,
tunnen.
  Lapsuus, kevään kukka,
nyt olen
kukkapenkin
isoisä.
  Katseeni hymyilee,
elämäni on ollut
kuvani
kaltainen.

eletty...

Eletyn elämän jäljet,
kasvoillani,
olen eilisen viettänyt,
mietin tulevaa,
tänään
kerään vointiani.
  Eletty on ollut kirjavaa,
tiedän ja tunnen miten
jatkaisin,
jos vain
jaksaisin.

kinusit...

Kinusit läheisyyteen,

luovutin,

pääsit.

  Tuhosit vähäisenkin

elämäni,

söit, kuin sika,

olit siivottomampi.

  olen aroheinää,

onneksi lähdit,

hyvästelemättä,

sekin onneksi,

minua

oksettaa.

lumpeenkukka...

Sadepisarat lammen pinnalla tanssittavat
lumpeenlehteä,
keinutellen ympäri,
laineille nostatellen,
kukkansa kaunoinen  ilosta
kaunottaa.
  Lumpeenkukka,
lammen kaunokainen,
häntä sadekkin tansittaa,
silmäni ihanoivat.

kauheat...

Aamukahvi yöstä
vierottaa,
hyvä,
kun pääsin,
painajaisissa keinuin,
inhottavuuksia unet esitti.
  Heräsin hikipäässä,
helpotuin, kun
arjen havaitsin.

hapoton..

hillittömön hitaasti,
odotan,
venttaan itselleni
hyvää fiilistä,
nyt
mieli alassuin,
ei mukavasti kulje,
en pysty perkaamaankaan,
karpalot pyörii mahassani,
eivät nekään sula,
olen hapoton mies.

ohuesti...

Elätän itseni huomiseen,

enempään ei kerralla

varaa,

olen ohuilla jäillä,

olen ohuella

elämänlangalla,

siksi hengitän hiljaa,

huomiseen.

västäräkki...

Västäräkki herrastelee pihallani,
evästä etsii,
taiteilee somasti,
pukunsa
kaunis.
  Sivusilmällä seuraa minua,
vetelen savuja,
savu leijailee itikkaparven läpi,
leikkivät spiraalissa,
västäräkki
on
savuton.

valunko..

Hiljainen hetki,
ympärillä äänetöntä,
sisällä myrskyää.
  Annan pauhata,
sittenpähän tunnen
valunko tyynenä huomiseen.

hikinen yö...

hikinen yö,
lomat loppu,
paluu töihin,
väsyttää,
intoni uinuttaa,
koiraankin haukottaa,
mirrini viiksiään vahaa,
muuten kehrää vain.

kyyneleeni aukesivat...

kotimaani,
isänmaani,
elämäni tanner,
elämäni.
  siniristi lippu hulmuaa,
tunteet sydämmestäin,
isänmaa.
  kättelen veteraania,
käsi yhä vakaa, vaikka
sata vuosirengasta kätellyt,
hällä hymy, kuten poikasena,
hällä huumori huomion saa,
olen oppipoika,
hän hymyilee,
sanoi,
isänmaa,
kyyneleeni aukesivat.

postilaatikko...

postilaatikko,

iän ikuinen,

mut kansi aukeaa,

yhäkin.

posti odottaa,

laskut ja muut

jokapäiväiset,

muutenhan en eläisi,

laatikko

tyhjää humisisi.

nykyaika...

Vähäväkinen,
arvokas ihminen,
elämää kokenut
odottaa linja-autoa,
viimeistä lajissaan,
huomenna julkinen
liikenne loppuu,
kunta ostaa vuorot,
muttei hänen kuluilleen.
  Säästäminen,
vanhus hymyilee,
hän tietää niukkuuden,
hän tuntee puutteen,
mut
hän ei ymmärrä
nykyaikaa.

siks...

uuvuttelen ihteni,
aherran selkä kyyryssä,
kylet natisee,
en taida vitsiäkään,
istutan perunaa.
  seitsemän vakoa, seitsemän pitkää riviä,
siemenperunet iduillaan,
kylettää,
mut talvella nälättää,
siks.

kurttu otsainen

uusmaalainen,
onko se heimo vai
elämän suota,
tahi, onko se
karpalo suo.
  en tiedä,
mut
kurttuotsaista kävelijää
täynnä.

känsäkoura...

iltapäivä,
kello nostattaa itseään
ylöspäin,
väsyttää,
minuakin.
  päivä oli menoliikenteinen,
osan aamusella aavistinkin,
mut
suurimmat touhut
innostuksen tuomana,
siivosin talven muistot,
rakot hiertää,
tottumaton
känsäkoura.

kellipussi....

punkki kivespussissani,
kyllä syyhyttää,
kiskon ja voitelen, itseni makuulle vieritän,
mut
punkki pallissani nykyttää.
  luonnonhelmassa kusasin,
lepän kylkeen laskin,
siitähän punkki pallini havaitsi,
tuli ja tulisesti
takertui.
  muistin mummoni armaan,
hällä hoitui taiat ja ilon päivät.
  laitoin muurahaisen punkin selkään,
tämä hoiti homman,
punkki hullun hyvällä mielellä otteensa irrotti.
  mummoni sanoi aikanaan,
murkut on kaiken avain.
siksi kunnioitan näitä vipeltäjiä ja
kellipussitkin tykkää.

veteraanit...

veteraanit,
itsenäisyytemme pyhiinvaeltajat,
osa yhäkin,
sotasankarit paadeillaan,
nostan lipun salkoon,
hattuni kunnioittaa.
  sankarit isänmaan,
joka ikinen.

avo mallinen...

päivä,
ei paista,
näkyy elävän.
  aurinko huilaa,
pilviverhot,
kävelen päivässäni,
muittenkin.
  tutut ohittaa,
autoilla matkaavat,
minä apostolien kyydillä,
on keholle aistikkaampaa.
tuuli ilma kampaa hiukseni,
olen
avomallinen,
mut
kuitenkin.

uuvuttelen....

Uuvuttelen,
jotenkin vetämätön olo,
viruutan itseäni,
sänkyni natisee,
en kasva,
nikamat vain ilmaantuvat.
  Hörpin kahvit,
ressuni volmottaa,
kusi hätä,
meemme lenkille,
ennenkin kuljettuun.

tuomi...

Kätesi lämmittää,
sormeni tuntevat,
lähennymme,
huulemme tuntevat,
elämämme.
  Tuomi hetken päästä
kukkii,
sulotuoksut levittää,
on kevät,
elämä avautuu,
olemme.

aikapoika....

hellan uunissa tuli rätisee,

ennenkin,

nytkin lämmittää.

keitän sufeet,

juon sirkkupalanen huulillain,

tassilta loput ryystän,

vehnäpalasen kera.

  hella iän ikuinen,

mulle sydän lämmin

kotoni hengetär,

onhan se

aikapoika

kumminkin.

linnanmäki...

Linnanmäki,
ilon kallio,
kummitusjuna mieliä
kauhistuttaa,
vuoristorata otsan vaalentaa.
  Lintsi elämän hymy mesta,
hurmaavan jännityksen
stand up.

liputuspäivä...

Aatostelen,
mietin, mutten järkeile,
annan mieleni hyöriä,
otan kiinni, jos kerkiän.
  Taivallan hetkeäni,
kohtaloni
liputuspäivää.

taluttaa...

onnea suru

taluttaa,

elämä ohjaa huomiseen,

kumpikin

elämän tunnistaa.

  mikään ei ole ennalta selvää,

kaiken kohtalo

aivastaa,

surun onni

taluttaa.

alkoholimittarit...

Alkoholimittarit
kunnanvaltuustojen kokouksiin,
lautakuntiin
eritoten.
  Eduskuntakin kaipaa selväpäisiä,
hallituksessa
huumetestitkin tukahtuu.
 Humalassa huumatut päätökset
kärsittävät.

vauhtiveikko...

helmasynti,
ihan perityt,
mut
mukavasti hihassani kulkeutuneet.
  nautin ruokaa,
lihapottia,
muikkupottia,
munavoit hymyilee karjalanpiirakoitten,
oon iloisen itä-suomen
vauhtiveikko,
nyt päijänteen helmessä,
padasjoen kunnalliskodissa.

orvokki...

Ikävä,
aina,
ikävöin,
haaveilen,
nähdessämme syleilen itseeni,
olet kuivakukka,
orvokkoni
kesähelteen.

hiki...

palatan tölkkejä,
juomiani,
rapula hiestää,
omatunto kolututtaa,
ujostelen,
työntelen
tölkkejä hihnalle,
liin nopiaan,
kone toruu,
kassikaupalla iloittu,
kone piippaa täynnä,
voi
nyt on hiki.

homot...

Homot,

ihmisiä omissaan,

ihminen on

ihminen,

ihan vaan itsetyydytettykin,

emäntä-isäntä

lapset

perivät.

arkinen...

arkinen,
hymytön
päivän valkea,
iltanuotiokin,
täysikuun valloissa,
tähtisateen loisteessa,
ihailen iltaani,
olen viaton,
tähtitaivas peukuttaa,
minäkin.

Paavi...

Kuhtuin Paavin kylään,
tuskin kuulikaan,
mut
minusta viisas ihminen,
onhan hällä
korkeuttakin.
  Vatikaani,
natsien kullattu pankkiholvi,
papit raiskaavat herran nimissä.
katollinen,
kullattu
Allahin
kuutamo.

politiikka...

politiikka,
ihan pakko,
en kerkiä joka virastoon,
äänestän edusmieheni,
voin
kenkkuillakkin,
mut
kumma taide.

Presidentti...

Saanko toiveeni toteutetuksi,

tuskin,

sillä

elämäni muille yhdentekevää,

mut silmäkulmassani on toivo huomisen.

  Kutsuisin presidenttiparin kuntaamme

kotoiseen,

esittelisin

kirkon,

satamapalvelut,

Nyystölänlahden,

Päijänteen helmetkin risteilyllä

seilattaisiin,

kuoppaset ely-tiet

koettaisiin.

  Rouvallensa runon kauneimman,

itselleen toivon hartaimman,

purata käskylläs

tehoton ely-keskus,

kunnat,

ihmisten näköiset.

aamurusko...

Ihminen,
yhteiskunnan
tekijä,
huonoin on
tärkein
kallein,
mut
hällä hymy,
aamuruskon.

kunnanjohtaja...

Kunnanjohtaja kassalla,
kassaneitinä,
kunnassa  yt-neuvottelut.
Hällä näkemykset kassavirroista,
hälle kuntalaisten eväät
tutuiksi avautuu,
hällä
ihmis arki avautuu.
  Kunnanjohtaja istuu
työhuoneessaan,
itkee,
muttei itseään,
hän halaa kaikkia kuntalaisia,
hänhän on sisällä
käynyt.

raiskaaja...

Hullu raiskaaja vapautuu,
mulkku pystyssä
koulujen kulmilla
kyttäilee.
  Hällä hulluus huipussaan,
hällä etuoikeus
raiskauksiin,
hänhän
 ilopoika
maahanmuuttajan.

Uudenmaan Ely-keskus!

Ely-keskukset,
sisältää byrokraatteja,
ihmiset vieraita.
  Padasjoen kunnan tiet
montun valtaamia,
ely-keskus,
valittelee,
toivoo parasta.
  Yhteiskunta,
tuleva eduskunta,
päättäjät,
laittakaa nyt ihmeessä
tuo
itä-saksasta kopioitu bunkkeri
maan tasalle,
kuopat täytettä kaipaa.

itkusta nauravat...

ääneni miettii,
sanoja ei lainkaan,
mietin itseksein,
tunnustelen tuntojain,
ihmettelen.
  paastoaminen rauhoittaa,
miettiminen
rentouttaa,
pääsen itseeni,
siksi silmäni hymyilevät,
itkustakin nauravat.

soratie...

soratie,
meilläpäin,
luonto varjostaa,
puitten oksat kulkija
tervehtivät.
  yön sade taivutellut
oksat,
tien pinnoilla lätäköt,
lapsuuteni kivat.
  linnut turinoivat,
en osaa kääntää,
mut
aistin lemmen,
jatkan kulkuain,
olen soratien
lumoissa.

hiiri...

Hiiri katsoo silmiini,
metsähiiri,
savukkeeni savu teki komiat ympyrät,
hiiriseni taputti,
kuten aina.
  ilosilnä vipelti lahketta pitkin polvelleni,
en silittele,
sillä minulla karheat kourat,
silmillä silitän,
sinivihreät,
hiirellä ruskeat.
  juustoviipaleen ketterä ystäväni
hotkaisi,
viiksiään suki, kiitti ja kumarsi,
jumatsuikka oon sen frendi.
  tumppaan tupakan,
hiireni vipeltää
päivätirsoille,
lähden töihini.

kuljin....

Kuljin itseni luo,

kuljin,

vaikka olinkin itseni tuntenut

nyt 

vain kysyn miksi.

Hiljaisuus antaa tilaa,

minä sovin sisälle,

en kaipaa

entisiin.

kalmisto...

maan matonen vartoo,
se vahtoo tekemisiäisiis,
kun maan poveen perijäs kippuuttavat,
maan matonen evästää,
kastikkeena herran siunaus,
kommunistit lenin matonen
kupattaa.
  kuolla täytyy kerran eläissäin,
sittenhän
inventaario hoidettu.

paimen...

voinko aloittaa alusta,
voin,
mutten elämääni,
jatkan pyhin elkein,
eilinen olkoon
paimeneni.

viaton...

ihmiset eivät hymyile,
eivät itkekkään,
ihmiset kävelevät,
mutteivat minnekkään.
ihminen,
viaton luontokappale
porvarien
tyhjentämä.

satuja...

satuja,
mielihyvin,
kauniita hyvin
päättyviä,
mutten taida,
olen elossa,
elän.
  köyhä vaikertaa,
minäkin,
oikiasti oonkin rikas,
en itkuja viitsi.

tyhmää...

Jalkapallo on tyhmien ihmisten
joutavan päistä.
tyhmienkö,
ehei, ovat viisaita joutavavien päisiä.
lähden heittämään
tikkaa,
tyhmää,
mut
seura valloittaa.

torakka...

huuhtelin hampaani,
suutelin torakkaa,
kotini ikiliikkujaa,
hällä oli syntymäpäivät.
tehtiin elämämme tutuiksi,
hän lupasi
sisäsiisteyttä,
minä
kärpäslätkäni kärpäsille
taivutin...

onneni...

Onneni kielopäivä,
lumpeenkukan kaunis katse,
kotilampeni pinta tasaisesti
taivaan kantta kuvastaa,
vesikirppu luistelee kuvioitaan,
itikka inisee,
mieleni kielon
valloissa,
tunteeni lumpeenkukasta
kuvastuu.

iki oma...

Varikseni itkee,
isovaras harakka nappas nenäkorun,
hänen varastamansa,
puolalaisen kähveltämän,
juutalaisten kultavaroista
natsien sulattaman.
  Yksi jalkainen
lintuni nyyhkyttää,
onnettomasti jalallaan.
  Ojennan pääsiäis,munasta saamani korun,
siitä
nokka värisee,
silmä kiiluu,
molemmat,
ystävyytemme on
ikiomaamme.

lätäkkö...

lätäkkö,
hienohelma kiertää,
kengät ilmoja astelevat,
hällä
hapanta mielihyvää.
  lapsi,
ilon hymy,
tulevan ajan
tukeva,
  läts. läts,
jalat ilosta lammikkoa lätsäyttää,
rapa roiskuu,
elo maistuu.
  lapsi,
elämän hyvä.

metsälenkki...

metsälenkki,
luonnon huomassa,
ihmiskäden ulttomuudessa,
täällä
luonto huokaa,
luonnon kuiskaukset,
elämän alkusävelet,
lopun hartaudet,
luontopolku,
enemmän, kun
terapiat.

homot tiskaa...

homot tiskaa,
harmittaa.
nahkahousut,
silkkisukat,
näin pääministerin nauttivan,
populisti ministeriltäkin
kuola valui,
sepalukset
onnesta viekoittelivat.
  oon härmän hikinen jätkä,
en enää kuinpäivinä
persuja äänestä,
en
leastiolais pakanaa
kaipaa.

varmat saatavat...

hautuumaa,
hiljaisesti iltapäivä
itseään muistelee.
  kummut,
salaisuuksia,
korppi jonkun
sormea lihastaa,
piru piereskelee
saalispaikallaan.
  olen jalkeilla,
piru ei varmoilla saatavillaan
kiirehdi.

katsastusmies...

katsastusmies,
autoni ronkkija,
hävytön sormeilija.
  kilvet vei,
hymyili vittumaisesti,
tilasin hinurin,
vitutti hyvästi.

rietas ystäväin...

otin kuvan,
useammankin,
en ihtellein,
vaan jälkipolville,
heille, joita en tunnekkaan.
  kumarran,
en muuten saa
kenkiäni jalkaan, vatsa siwan täyttämää,
bonukset
toisesta kortista.
  varikseni nauraa,
varastettu nenärengas
jalassaan,
yksijalkainen,
rietas ystäväin.

syvempää...

Liiterissä klapit
kilistelevät,
on kevät,
huiliaikaa.
 Istun, haistelen,
olen syvemmällä elämässäin,
olen puun vieraana,.
Kannan sylillisen tupaani,
sylillinen elämää,
lämmintä
syvempää.

elon viisarit

elämä on kivaa aikaa,
tunnen ja koskettelen.
ennen ja jälkeen ,
en
takuuseen mee,
mut
kävinpä kahtomassa,
elon viisarit taivaanrannassa.
Meen saunanlämmitykseen,
ulkosauna,
ennen sitä ulkohuusiis,
pappani sanoin
pikkukamariin.

toukokuun yhdeksäs...

toukokuun yhdeksäs,
naapurin juhlapäivä,
ei muuta.
meen töihin,
elätän perheeni,
hoitelen hommani.
  Elisenvaara,
ryöstetty,
en tykkää Ukrainankaan jutuist,
en uho perseistä välitä,
min
välitän kotomaastani,
ihan viimeiseen
henkeen.

maahanmuuttajat...

Maahanmuuttaja,
yhtä hyvä, kun
kantaeläjä,
yhtä huonokin.
  Siirtolanen ei kukaan huviksein,
mut,
koti siellä misä jalkakin,
siksikin
tervetuloa.
  Populistit, itsekkin siirtolaisten jälkikasvua,
miksi
kukan terälehdet
tippuvat,
miksi johtajansa
ilmavaivaisia.

Helsinki...

Helsinki,
ihana,
ihmisten tulipesä,
juna toi,
linjuritkin.
  Helsinki,
Suomalainen elämä,
yhdellä ilmeellä,
isänmaan
postikortti.

luontoaktivisti...

yksinvaltias
rahavalta ,
olen rahaton,
siksi vapaa,
en halua orjaksi,
vaeltelen eloni mieliksein,
en käskystä tottele,
olen huono torppari,
olen luontoaktivisti.

suojasää...

rakkaus on sijaiskärsijä,
ihmisen mieli,
hyväilee saattohoidossa,
uskovaisten
mielihullujen.
  miksi mieltä
vangitset,
anna taivaan lintujen lailla
rantojaan kaarrella,
silloin huomaat
rakkauden,
sillähän ei ole
suojasäitä.

metsä...

Metsä,
Suomalainen aarre,
ennen todettiin,
nyt
havaitaan.
  Metsämme,
ihan henkireikämme,
tulevaisuutemme,
kuten menneisyytemmekin,
metsä.
 Pitkäkuituinen koivumme,
siitä markkinat tulevaisuuteen,
siit hymyhuulet
perheitten.

kuljin...

kuljin pitkän matkan,
luoksesi
lyhyemmän.
  olen vierelläis,
odotan huomistain,
sinä,
enemmän,
olet osa odotustain.

hymyhuuli...

lapsen ilo,
elämän jalointa,
lapsi on
jalo,
aikuinen
puoli laho,
kuten vanheneva puu,
aikuinen,
itsensä
maaduttaa,
mut lapsi,
kielonkukka,
ilomerten hymyhuuli.

perintökalleus...

Ihmisen osattomaksi yhteiskunta
ajauttaa,
sairaudet
kurittaa,
olosuhteet
makuuttavat,
ihminen, olet elämän orja,
olet kusta sylkevä
perintökalleus.

Suopursu...

Suopursu,
tuoksujen isoäiti,
karpaloitten
vieno täti,
  Vetisten hetteitten
kukka arominen,
minä,
vain tilaasi
ihastan,
tuoksuasi tunnustelen,
karpaloitasi punastelen.

kapitalistin kummi...

normaalisti olen
uninen,
nyt
kissani kehrääjä.
mietin,
mutten mitään keksi,
pääni sumussa istuu.
  työpaikkani vietiin,
alemmalla asenteella
korvattiin,
nöyremmin hymyiltiin.
  min,
jääräpää en ole tämänpäivän
tuotannon osatekijä,
minut
alistettiin työttömäksi,
miut
hittaasti tapetaan,
valtiovallan siunauksella,
pappikin
kapitalistin kummi.

avioitu...

kostea ilma,
kasvoni ihoilevat,
silmäni alakantissa.
  koirani kiskoo,
oon kuletettavana,
olen kusettajan toimessa,
pistän tupakaksi,
olen havannalainen
sokeriplantaasin
ratsupoliisi,
nyystölän kylän orvoksi
avioitu.

kuihtunut...

kuihtunut,
elämän näkijä,
harmaantunut katse,
eilisen hymyhuuli,
nyt
tuonelan mannekiini.
  ihminen,
ihan vaan hetkensä.

demarit...

Demarit,
harmaita sosiaali turvattuja,
iki lomillaankin,
sossutäti
kurjaa juoksuttaa.
  Tulevaisuuden
työväen puolue,
elämän näköistä,
ihmiskäsiä tekeviä,
ihmisiä,
elämän nälkäisiä,
semmoista on huomisen
demarit,
nyt
kuihtunut
kylmä hiki.

työväki...

Työväki,
mitä lie,
työt uupuneet,
kolottavat kädet,
nälkä,
työ uupunut.

perunasäkki...

Perunasäkki hyber kaupassa vitosen,
kyläkaupassain yhdeksän.
Ihmiset ahneuksissaan isomassa
kiertävät,
tarpeetontakin.
  Kyläkaupassani tuoksuu yrittäjän
elämä,
kauppias tukussa,
mutta aistin kaupan hengen.
  Kuormalavoilla ulkomaan elävät
hyberissä tarjolle tarjoavat,
kyläkaupassa hyllylle yksitellen,
kauniisti aseteltu.
  Mieleni saa bonukset parhaat
kyläkaupassani,
ihmisten
tekemässä.

sammakko...

Sammakko kurnuttaa onneaan,
lätäkkö on kevään
sulia,
sammakon perheonnen
tyyssija.
Hän vartioi kutujaan,
lapset monnipäisnä iloaan
kotilätäkössään viettävät.
Monnit monen monta,
niille huomion suuren suuren,
emo antaa.
Lintu viekkaasti kutua haaveilee,
mut sammakolla
takajalan karate potku haaveet
pudottivat.

varikseni...

Varikseni nauraa rätkättää,
sitä huvittaa,
sillä on kuuluva lauluääni.
Varikseni on karkottanut
kerjäläisen pihoilta,
joku puolalainen kiertolainen,
kaupusteli monistettuja
tauluja.
aidoiksi takas,
mutta yksijalkainen
lintuni nokkas valehtelijaa
nenänpäähän,
josta tämä otti ritolat,
juoksi kevyesti yli
peltosaran.
  Varistani yhä naurattaa,
se nappas nenärenkaan kiertolaiselta,
kultakoru on kierrätyksessä,
nyt variksellain.

kevät nukkuu...

Hellan uunissa tuli lämmöisästi liekehtii,
tuvan lämpöä nostattaa,
kahvipannun nokasta höyryävät
pannnukarkeat tuoksut,
olen aamussani,
elämäni eteisessä,
elämäni päivän kynnyksellä.
  Ulkona pisaroi,
ilma syysharmaa,.
on huuhtikuun loppua,
kevät yhä
nukkuu.
  Linnut,
luomakunnan siivekkäät eivät
säistä laulele,
niillä lemmen luritukset,
oma armas mielessään,

työväki...

työväki,
entiset ja tulevat,
aistikaa yhteiskuntanne
viljavainiot,
aistikaa hallayöt,
kuivuuden helteet,
sateisten säitten
sulasäät.
  ihminen,
työväki,
uusi ja entinen,
aistikaa kotimaamme
tunnetila.

kuntapolitiikko...

kuntapolitiikko,
eihän hän ollenkaan,
hänhän vain kotiseutuaan
kohentelee,
maanteitä tasoittelee,
kouluun kirjoja jakelee,
terveyskeskukseen
terveyttä toivottaa.
  hällä riemuvoitto,
kun naapuri selkänsä
kääntää,
silloin
mieli
yläalamäen.

mielihyvin...

punajuuret, multamaasta
herkkupöytiin viipaloitu,
muutkin ilon maut
kylliksesi.
  lautasesi herkkuja
maan tuottoisan,
nautit ja muisteloit,
jälkiruuaksi
herkut
mielihyvin.
  punajuuri,
vihanneksista punaisin,
mut,
sinivalkoisin silmin.

unimaille...

meen pitkillein,
peittoni suojiin,
tyynytän itseni
kielomerten uniin,
sinne lumpeenkukan
unimaille.

Tänään On päiväsi

Tänään On Päiväsi,
runokirjani,
esikoiseni,
itken kilpaa vain sielullein.
  Sanoja sanelen,
mutten taida
taitaakkaan,
olen loppuunmyyty,
olen onneton,
hymyilen,
toivon huomisen
auttavan.

kehäraakki...

kehäkulmaus,
toisessa vastustajani,
ystäväni,
viholliseni,
tunteeni on taottu elämään,
aistini voittamaan.
  erä erältä kevenen,
painoni katoaa,
olen kevyt voittamaan,
tuskani huuhtautui
treeneissä,
valmentajain
itkee,
sydämmestään.

yhteiskuntamme...

yhteiskuntamme,
syntyin maamme,
ilon rakkaus
kihlautukoon.
  savusaunan ylisillä
synnyin,
oon hitailla puilla
lämmitetty,
rakastammehan
huomistamme.

tyhmä pää...

olen valkoinen orja,
tesseillä
suojattu,
mut
yhteiskunta,
minunko isänmaani,
ehei,
yhteiskunta
tyhmän pään tulikenttä.

varasit...

varasit aikani,
annoin kelloni,
otit mitä halusitkin,
lähdit,
aikasi on
muualta nautittu,
minusta hetkinen,
mut
toivotan hyvää
uudempaa.

ryömin...

viikon ryömin,

sitten lähden,

lähden, kuten sinäkin,

mutta jälkeeni

avaimet kadonneet,

lukot vaihtuneet.

  lähdit varkain,

tunteitasi mietin,

olikohan lainkaan.

yökiitäjä...

Puolenyön kellot katsoo,
hiljalleen
soivat,
puoli kuutamoinen,
kirkas tähtitaivas,
puolen yön kuutamo.
  Rappusilla istun,
savukkeeni hehkuu,
imen henkihieveriin,
savuvana kiertelee ohimoitani,
yön liikkujat
hehkussa hymyilevät.
Olen
ihan yökiitäjän
näköinen.

aika

aika,
käytössäsi,
annat minuuttien kulua,
tunneiksi valua,
vuosiksi
eteneviksi,
aika,
sekunnilleen.
  olet myöhässä,
aistit ajastasi valuu.

perintökaari...

suosit liiaksi itseäsi,
hylkäät taluttajasi,
elämäsi tekijät.
  hylkäsit vanhukset
palvelutaloon,
odotat perintöä,
odotat turhaan,
olet
itsekkyyden syväjäädetetty,
sinne on
pitkä matka
perintökaaren.

myöhässä...

olet myöhässä,

itsekäs,

vai hoiditko toisten

ajankäytön,

mut

sinua odotettiin,

varastit aikaa,

hymyilet,

muut vastaavat,

muttet näe,

katseesi on itseesi

kääntynyt.

himmenee...

Himmenevä liekki,
vuoksi virtaa,
yhäkin,
liekki kynttilän,
ihmisen sytyttämä,
virta luonnon luoma.
  Himmenee ilta kosken uomissa,
mut
vuoksi tahtiaan
lorisee,
kosken voimalla jyrisee,
luonnon luomaa,
ilta himmenee,
olen viaton.

askeltamatta...

huominen,
toivon käsi,
tänään entisen kättelin,
menneet hautasin,
olen allapäin,
olen huomisen ujo,
pelkään,
mutta
elämäni tikapuut askeltamatta.

saatella...

Hiljaisesti mieli laskeutuu,

taivaan sini tummuu,

ilta ehtii,

toivon aamun sarastusta.

Kiirastulessa

kärvistelin,

nyt viileipiin,

mut

uskallatko

hymylläsi saatella.

eduskunta....

Eduskunta,

kansan edustus,

häpeänkö,

kohtaloin on herroin

kirjoitettu,

vaivaudun.

Populistien vaalihurmaa,

missä isänmaa,

vaikeroin neljät kesät,

tyhjyys...

Elämä,
iso tila,
olen tilkkanen nurkassa,
valutan itseni
elämään,
tuskin huomataan,
kuivun,
sekin huoneen tyhjyyttä.

kulkukoirat...

Kulkukoirat hävinneet,
sisätiloihin levinneet,
lemmikeiksi
varttuneet.
  Räksyttävä pystykorva,
ilon iltapäivää,
terhakkaasti pikinenä veisaa
luonnettansa,
kippurahäntä tahtia
tahdittaa,
kurrea männyn
latvuksissa
naurattaa.

hieron...

Hieron mieltäni,
kauliin luonnettani,
alustan päivääni,
kohoaa,
päiväni kokoontuu,
mieleni lämmittää käsiäni,
niillä päiväni kokoan,
luonteellani
maustan.

tulinen luonne...

Tulinen luonne,

sanoja solkenaan,

äänekkäästi huone täyttyy,

kuuntelen, sanani

kuiskausta täynnä,

väistelen,

tulipunaruusut maljakossa.

riemu aamu...

Aurinko hyväilee Nyystölän
raittia,
talon kulmia,
kynnöspellotkin
aamusta hymyävät,
mieleni peukuttaa,
   Viikon verran viima
puhalteli,
luonto harmaana,
kylmä kolotti,
nyt ilon riemu aamu.

tatuoidut...

Ojentelen ihteäin,
toisiin en kykene,
vikisevät,
mut
eukkoni armas,
meillä sykkii,
kuulottaakin,
huomenna ravistelen mattoja,
tänään
letitän tukkaansa,
vahva, kuten luonteensa
hyvyys,
silmänsä,
minuun tatuoidut.

sauna...

Huuhtelen itseni,
huuhtelen
saunakaverinikin,
saunavasta hieroo yhä hartioitani,
hyväilee,
tuoksunsa lahjoittaa,
tuoksutamme,
vilvoittelemme,
saunan salat,
niitä on koettava, sanat
kastuvat.

ilta...

Ilta kuiskaa,
kuuntelen,
tunnen illan kosteuden,
iltaauringon hyväilyt,
ilta,
tyynesti mailleen asettuu,
minäkin,
vuoteeni huomaan.

kaarani...

Iltahämärää,
päivä meni sukkelaan,
touhusin ajan ,
koko päivän käytin,
huomenna jatkan,
tänään hyvin aloitin,
huominissa
touhut päätän.
  Autoni on vanha,
kuten minäkin,
neljännesvuosisataa
on Hymerini ilmoja
haistellut.
  Laakeria niveliin,
itsellenikin
kaipaisin,
mut
kaaralleni
mieluimmin.

Demarit hajoavat...

Demarit hajoavat,
köyhät aloillaan,
poroporvarit
matkoihinsa,
hyvä niin,
ihmisten puolueeksi Forssan
julistuksessa
kirjattiin,
nyt
pyrkyreiden
kokoomus
kenttää.

Padasjoen helmi...

Padasjoen helmi,
Päijänteen
Nyystölänlahti,
lahti lintusten,
katve historian,
lahti sinivalkoinen,
Hämeen tuulivalkoisten
viljavainioiden,
ranta
hämeen vainioiden,
lahti kalainen.

atsukka...

Hymyhuulesi
sulattaa,
silmäsi kauneus
rakkautta
säteilee,
mummon pullaposki,
papan
hyvämieli.

nelluska...

Nelluska,
pohjolan komein
prinsessa.
Kirkkaimpien tähtien sinisilmä,
papan silmäterä
sulosilmä,
mummon
hymy huuli.

mietteet...

Kauneimmat mietteet,

koetut,

ihosi hyväilee yhäkin,

vuodet kuluneet,

nautin yhäkin,

ihastelen sinua,

hyväilysi

ajastaa ensihetkeemme,

sydäntemme

ilokuutamoon.

fiilis...

Nyt polkas fiilis,
kerrassaan
hyväntuulinen,
ihastelen elämääni,
haurastelen murheitani,
kevyitä
on.
  Huomenna oksennan,
migreeni,
hyvän viiliksen
valoista.

liplata...

Kielomerten rannat,
niissä mietteet seisahtuu,
kukkaan viattoman valkoiseen
kukittaa.
  Aika,
sitähän ei laineet liplata,
on vain
hetket,
ajan täyttämät.

oottelen...

oottelen,
aavistelen,
oveani raotan,
tulethan pian.
  laittelin itseni sinulle,
siivosin viihtyisäksi,
mietin,
kaiken varasin.
 odottelin loputtumiin,
iltapäivät toisiksi vaihtui,
ehkäpä
erehdyin.

käskynkässä...

yhteiselämä on vaikeaa,
siihen tarvitaan
isot velat,
pellavapäitä,
muuten erohoitoon
yhteiselo
juoksettuu.
  rakkaus,
iso huijaus,
mut pellavapäitten vuoksi,
rippijuhlat.
oon ukkomies,
akkani on käs kynkässä.

syvyydet....

valehtelet,
muttet tunne,
olet tottunut,
saattelet minut
surun satamaan,
astun pois lähtevään laivaan,
tunnen
syvyydet.

näkemiin...

näkemiin heilutat,
suljet ovemme,
en saata,
jalkani tunnottomat,
mieleni
itkua
täynnä.
  hymyilet, muttet
osaakkaan,
tunnen
paluusi,
tunnemme.

aistimme...

Vieno tuuli heiluttelee
hiustesi latvoja,
pesun kevyet,
ihosi saunanpuhdas,
jäähdyttelemme
pihakeinussa,
tässä suvun muutkin,
ilta ei sanoa tarjoa,
aistimme
elämän.

ale....

liiterissä on puita,
minulla,
mutta joskus on
tyhjäkin, joskus
olen liioiksi lämmitellyt.
ostelen tutulta,
hän ymmärtää,
muttei anna alennusta,
puussa on energiaa,
sitä ei voi ale tarroittaa.

kaunis kukka...

viilenevä iltapäivä,
olen kasvotusten
viimassa,
annan luontoäiteen pyyhkiä
hikeni.
  voikukka katsoo varvastani,
astuin sen vartalolle,
harmittaa,
kaunis kukka.

pankkiautomaatti kortti

Elämä huohottaa,
kiihkeästi,
elämä on kone,
tehokone,
elämä on askel
uralla,
elämä on
pankkiautomaatti kortti,
kadonnut.

kuusenlatva...

kuusenlatva heiluttaa,
kellehän,
tuskin silmilleni,
mut
otan osani,
tykkään kuusen käpylatvoista.
  nojaan kuusen kylkeä,
pihkanen,
elämää sykkii,
vuosirenkaita yli satasen,
ikinuori.
  muurahaiset ahertavat,
kielo kukkii,
huuhkaja väliaikoja huutelee,
käpytikka kopsautti takaraivooni,
on aika
mennä.

luiskahti...

ilon iltapäivä,
mutten saa kiinni,
tuulinen mieli,
muistelen sinua,
olit joskus
sorjakas,
nyttemmin,
tyynemmin elelet.
  elämä,
ihme juttu,
vastahan synnyin,
mihinkö olen kaiken
hukannut,
olen rientänyt liikoja,
eilinen,
miten luiskahtikaan.

ikinuori...

haukottelen,
joutaisin turvallein,
olen
unten valtamerillä,
kielomerieni
rannoilla.
  kissani siistii itseään,
viiksiään vahaten,
kynsiään lakaten,
ihokastaan
sukien.
silmät jotain punoo,
ovela kermanlitkijä,
ikinuori kollini.

korvamerkitty...

Kuulas ilma,
käännän kasvoni,
tuuli tuperaa takatukkaani,
paksumpi,
kuin ohimoillani,
silti viilenen,
astelen rivakammin.
  Ihminen,
korvamerkitty,
tuntematon muille.

kevättä rinnassa...

Koirani tarpeillaan,
poimin sinivuokot,
otan tuomesta
oksan,
parikin,
silmut kevään
hoututti.
  Koiraseni keveästi hymyilee,
outo tyyppi.
Maljakossani kevät
tuoksuu,
kärpänen nenänpäässäni
istuu,
ihme inisijä.

piru itkee...

piru hymyilee,
huokaa kuolaavasti,
katson hiilihankoa,
tulikuuma,
syntisen lihakeiton
hämmennys kauha.
  sivuutan sulavasti,
nokinenkin,
tilaan
pitkän huurteisen,
piru vikittelee,
mut
itkee.

naarattaa-...

Kuljen kuutostietä,
iloista Itä-suomea.
Lama painaa,
mieli elää,
ihmiset nukkuvat,
Venäläiset hymyilevät,
ovat löytäneet datsansa,
ne, joista
Suomalaiset kuolivat,
sovinnolla haudattiin,
osa pääkaupungin petonitaloihin
piiloutuivat,
eivät hymyile,
naapuria oikein naarattaa.

usvainen...

Mietin,
vaikken osaa,
katselen, vaikken näe,
kuljen näkevillä silmillä,
mut
olen
sumun pyyhkimä,
olen usvainen
aamu,
yön koskettelema.

neitoperhonen....

Vain arkisuus jää,
lomat haihtuneet,
kuten sinäkin,
lomat epätodeliset,
arki
tämä hetkinen,
yksin,
aivan, kun
neitoperhonen,
hetken vain.

aamu....

Yö riisuu viittansa,
aamu kajastaa,
sirritän unisilla
silmillä,
Kasaan itseni
työpäivään,
vapailla venyttelisin.
  Koirakin pituuttaan mittaa,
lähdemme hölkyttelemään,
tutut haistelut,
tuttuihin paaluihin koira
itsensä ilmoittaa.
Aamu on tuntia pidemmällä,
melkein päivän otteessa,
Palautan koirani pehkuihinsa,
käynnistän itseni
työmatkalle.

kevät...

Kevät,
muuttolinnut,
maamiesten kynnökset,
pihamaani,
talven jäliltä.
Ahvenien kutuaikaa,
maukasta.
  Kevät,
mielen kirkastaja.

elämäni halki...

Kuljin elämäni halki,
ratsastin jonninjoutavilla,
nyt on aikani.
Istun hiljalleen,
annan aikani
kulkea,
muistelen taaksejäänyttä,
etenen
itseeni.

aherrat...

Aherrat,
elämäsi kukkii,
hymysi terälehdissään.
Kasvosi
elämää katsovat,
kätesi maan kamarassa,
elämäsi askareissa.

hakattiin..

Minut mieleltäni
hakattiiin,
tulen
varoen .
Katson ohi meniväisti,
tänään on
juhannus.

hahmottelen...

Olen,
elän ja huokaan,
toisinaan
jotain muutakin,
nyt
itseäni
hahmottelen.

kaikki karkaa...

Politiikka,

ihan tuulinen juttu,

nytkin 

myskytti peräkammariin,

tuleva talvi

kylmättää.

Työtön elättää politiikkoa,

politiikko kyttää

suojasäitä.

  Sosiaalidemokraatit,

keitä olette,

ketä suojelette,

kaikki karkaa.

mieleni...

Enhän minä runoja taida,

oon 

toisenlainen,

mut,

iheksein tykkään,

muutamat muutkin,

rakastunut ei valita,

runononi

on mieleni.

Tänään On Päiväsi

Runokirjani:
Tänään On Päiväsi,
on
ostettavissasi,
tilaa facebookin tahi
sähköpostin kautta.

  Esa Kärhä,
eskolantie 2
17510 Nyystölä,
puh.045-6381856,
sähköpostitse:
kaleviesa@luukku.com

itä taivas...

Itä taivas purppuaa,
siellä naapurimme asustaa.
Rajavaaran kylä,
ryssän huutomatkan päässä,
mut
kotomaan suojissa.
  Miks naapuria pelätään,
pelätäänkö,
koska ei osata jutella,
kättä käteen lyödä,
riepuskaa heilutella.
  Venäläinen ei maatamme
väkivalloin ahmi,
hällä muistot
veren punaiset,
järkihän heitäkin
ohjaa.

nukuttas...

Nukuttas,
mutten kehtaa,
oon iloisessa
Itä-Suomessa,
mielen kultamaassa,
kielomerten takaisissa.

odottelen..

Huomennahan on kaikilla työtä,
sote:kin hoituu,
köyhät rikastuvat,
sairaat rakastuvat,
näinhän
vaalivoittajat
ilmoittivat,
kiva,
odottelen...

huoratuskaa..

Nyt keskiluokka vikisee,

osattomat huutavat,

porvarit hymyilevät,

nyt on

herrakansan

huoratuskaa.

itkututtaa...

Elämä,
nyt Suomessa on
eduskunta,
hallituskin koht miten,
isoja hahmoja,
itkututtaa.

persut uhos...

Persut uhos,
ulos eu:sta,
kreikkakin kenkää sai,
ulkomaalaiset huit helvettiin,
nyt
on näytön paikka,
mister Soini,
vai,
onko sanat syöty.

läpi yön...

Ajoin läpi yön,
kuutostien maailmaa,
yön tunnit ajattivat.
Taivaanranta idässä hehkui,
asvaltti punertui,
autoni kehräsi,
ihastelin maisemaa.
  Nyt vankkurit Rajavaarassa,
nukuttais,
mutten
kehtaa
elämääni hukata,
ihastelen
luonnon luomaa.

tuliset tunteet...

Tuliset tunteet
elon illassa räiskähtelee,
taivas puhuvan tummana,
tähdet timantteina
kuuta tanssittavat.
  Nuotiotuli pyrkii
tähtien leikkiin,
me toisiamme
pehmittelemme,
sanoilla kopsuttelemme
silmillä
tarkastamme,
on räiskähtelevä nuotio ilta,
joka keväinen,
tunteittemme
tuuletus ilta.

hymyt..

Itsekseis hymyilet,

sinulla on hyvä mieli,

itkiessä hymy hyytyy,

sinä 

naurat,

minuunkin tarttuu,

nauramme yhdessä,

mielemme

hymyilee.

hyvä elämä...

Hyvän elämän tavoittelu on
halukasta,
usein kovin
vaivaloista,
mut
lupsakkaasti itsensä
asemoimalla nurkkiin
miellyttäviin,
siit se
alkanee.

hymysilmät

Viettelen mielialojani,
heräsin matalamietteisenä
hymyn lähdettä kartoitin,
helposti löysin,
kivasti piristyin,
kuvanne mieliini
kuvastui,
tytön tylleröiseni,
Ade ja Nella,
hymysilmät.

suojatie...

Suojatie,
väylä autobaanan
ylitykseen,
valkoraitainen oikeus
turvallisesti
kulkea.
Kunnioitus kadonnut,
vastuuntuntoisuus
hataraa,
ihmislapset pelon vallassa,
elämää etenevät.

Tänään on Päiväsi, runokirjani, myytävissäkin...

Tänään vaalipäivä,
tänään
Bahrain,
Formuloiden ratakierrokset,
tänään
lähden iloiseen Itä-Suomeen,
tänään on päiväsi,
saman niminen on
runokirjani.

aamun tuoksut...

Aamun tuoksut,

usvaisen heränneet,

palaan töistä,

askeleeni aamukastetta

hyväilee,

silmäni väsyneet,

mut

aamun hyväilyssä

näkevät, aistivat huomenen,

tämän hetkisen.

lähdetään...

Viettelet mieleni,
aisteillasi vangitset,
kiihkollasi lamautat.
  Poskesi hehkuu,
olet rakastunut,
aavistan samaa,
lähdetään
yhdessä.

sulje ovi...

Katson yhä aukaisemaasi
ulko-ovea,
saanko jo sulkea,
vai
yhäkö odotan.
Kuihdun odottamiseen,
anna armoa,
sulje ovi,
odotan.

värkki...

Pelästyin,
tietokone kysyi olenko
ropotti.
Kirjoittelenko liikoja vai onko värkki mustankippee,
kyllähän mä värkillekin värssyn vetäsisin,
jos pyytelis.
  Kello hakkaa puolta yötä,
olen ruokatunnilla,
syön ja kirjoitan,
kaverit nauraa,
mut aamulla itkevät,
lukevat itsensä
runosesta.

tulin takas...

Yks vaan oikein,
turhaan häippäsin,
mut
ilosta pomppasin
ullakolle.
  Nyt taas entiseen malliin,
lottoan entiseen malliin,
osuma ei muuttanut minua
millään lailla,
käyn entisessä
työssäni,
samalla kaaralla ajelen,
yhä
laskut viiraa,
kuten päässänikin.

lotto voitto...

Nyt tärppäs,
lotossa
osuma,
tämä käpy
häippäs.

vitura..

Vitura,
yks russakka raapii kurkkutorveani,
tahtoo pois mahasta,
röyhtäyttää,
nieleskelen sitä alemmaks.
  Tapani mukaan kupillisen noita keltapyllyjä
aamiaisella kupillisen syön,
veden kera alas huitasen,
en pureskele,
olen inhimillinen, en
elukanrääkkääjä.
  Yksi sitkis ei mahahapoissa taintunut,
saamari,
kylläpä kipittelekin kurkussain..

äänestys...

Äänestys käyttäytyminen on ilmoista
kii,
jos sattaa, en turkkiain
kostuta,
jos myrskyää,
peiton alla mielihyvin,
jospa ilmat komiat,
silloin mökillä taalainmaan.

Takalukossa...

Enhän minä ihmisiä pelkää,
minä vain
esiintymis pelkoinen,
tutuissa ympäristöissä
mallillaan,
mut
vieraamassa
hiki helmeilee,
puna laskeutuu poskille,
änkytän,
olen takalukossa.
Siksi sulle mieluiten kirjoitan,
ymmärräthän
tilanteeni.

suudelma..

Kätesi on kylmä,

silmäsi raikkaan uteliaat,

sydämmesi heiluttaa

paitaasi,

suutelemme,

kaikki muu

unohtuu.

politiikka...

Venäjä uhittelee,
Yhdysvallat pullistelee,
muut vikisevät.
Suurvalloilla politiikka uhittelee,
ongelmat maailmanrauhassa
pienemmät.
  Liittoutomattomuus on varmin tae pysyä
kahakoista erossa,
Paasikivikin tiesi,
Kekkonen totesi ja muutkin pressat
todenneet,
siis sotahaukkamme,
hulluuttaan voi esittää
sotapeleissä itselleen,
ei yhteiskunnallisesti.

kotoseutu....

Huomenissa elämäni alkutaipaleille,
synnyin sijojen kultakankaille,
karjalan laulumaille,
oikeitten immeisten saloille.
Siel tavat elämään opin,
eihän niitä
opeteltu,
ne ihan itsestään.
Kaikkea oli vähän,
kaikkea ylikyllin,
rakkaus,
sanoista jokapäiväisin.
Kotikunnailla ihminen oli
ihminen,
vauvasta vanhukseen,
vaivasesta hyvinvoivaan.
opettajat elämäntaidon taisivat,
siin sivussa
viisautta kirjojenkin.

kulkukello...

Kulkukello itsessäni kolkuttaa,
elämääni olen viiletellyt,
menoista menoihin,
aatokset tekemisen saloilla.
  Aika haavoittaa kulkijan,
aika tavoittaa,
vaikka pinkoisit kuinka.
Istun ja kuuntelen,
soimaan ja halaan,
jotakin jättäsin pois,
mut
enemmälti
pidän,
hymyilen
vienosti.

koiran paskat...

Kerään  koiran paskoja,
ihan persiistä vedän,
koirat tykkää,
kun joku avittaa.
Olen ammattini ainoa,
kilpailu on minimaallista
Tienaan kivasti,
vien jätökset tehtaalleni,
ruuttaan kauraryynit ja paskat
tuuttiin,
kelmutan herkkupötköt,
,tässäpä
maukasta koiran ruokaa,
haukuten ostavat..

mauton elämä..

Mikro pomputtaa
makkaran palaani,
lämmittelen evääksi.
  Syön mumisematta,
kuumalta maistuu,
ei muulta,
maha täyttyy,
mut vitamiini kolo on tyhjä.
pilleripurkin tyhjennän,
voi tätä
mautonta elämääni.

olin pikkupoika...

Muistan, kun olin pikkupoika,
näen nyt
itseni isommin,
aika on muotoillut,
mulkosilmätkin vihertävät,
möhövatsa kurnuttaa,
räkä tippuu toisesta sieraimesta,
toinen tukossa.
Muistan, kun olin solakka
omenavaras,
pappi liperit kaulassa
juoksutti pitkin pappilan peltoja,
ei saanut kiinni,
kuoli kesken kaiken,
Jumala kiskas mukaansa,
tuli uusi pappi,
ihan juoppo,
antoi omenatkin juoksematta.

rupikonna..

Rupikonna pitää piimäni notkeana,
purkin
pohjalla se vetelee tasatahtii
sammakkoo,
piimäni pysyy juotavan
viileenä.
  Huomenna hällä vapaat,
lasken luonnonhelmaan,
aidattuun pihattoon,
jossa hän elonriemut
rapsuttaa,
morsiankin siellä
kuhertelee.

kello käy...

Kello ei kulje taaksepäin,
alaspäin olen,
eilisen liian helpolla
päästin.
Muisteloin,
jonninverran vaikeroin,
mut tänään täytän
eilisen,
kello käy.

pyykillä...

Kävin munapyykillä,
kevyeltä tuntuu ihokas,
huokoista ainetta
orvaskeli,
ihon aluspeite.
  Olen alkujaankin mies,
mut
kaverini on nyt
Reija-Liisa,
hän pyykkää
naaras vehkeitään.
  Kummasti jätkä on
muuttunut,
ei vittuile enää.

kansanedustajat...

Huomenna helpottaa,
uudet kujekkat kansanedustajat
alkavat maksamaan
vaalilaskujaan,
kovakorkoisia
pikavippejään.
  Siin kansan mieli
myllätään,
ensin omat taskut,
sitten
poloisille
poloille.

varkaat...

Rosvo ryöstää ahneuttaan,
varas tienatakseen,
näpistelijä tarpeeseensa,
kaik, hyi hyi,
pyytäjälle annetaan,
hällä sydäntä
jalopeuran.

Minnesota...

Isäni sisko haalilla tanssahteli,
mailla Minnesotan.
Sinne hän leipää
alustamaan,
elämänsä mullassa
Amerikan mahti maan.
Työtä jos jonkinmoista,
kaikkeen hän osansa otti,
elämänsä
tienas,
jälkipolvillekkin
jakeli.

purppurasydän...

Rakkaus on pusuja huulille suloisille,
ympäriinsä rakkautta jakelen,
rohtunein huulinein.
Mut vain yhdet
saavat mehukkaimmat,
rakkauteni,
sinä
purppurasydän.

tietokone...

Tietokone luulee minua
roportiksi,
oon täyspäinen savon
syvämmessä syntyjuuriani harjannut
ukon retale,
olen lihasta koko sälli,
juon, tupakoin, paskon ja naarattelen.
  Runojani lykkään,
muuten pääni pullottais,
pois poksahtais.
  Julkaisisipa joku runojain
siit
miel keveästi
runottas.

sapuskat...

Tein sapuskat yksijalkaiselle varikselleni.
Nokki halukkaasti,
kiitti jalallaan,
kaatui pyllylleen,
nauroi itsensä
siivilleen.
  Jälkiruuaksi nautti mirrini kermat,
kissaani harmitti,
hioi kynsiään,
muttei minun läsnäollessani
mennyt raakuuksien tielle.
  Sirutin variksen,
nyt sillä on EU-passi,
voi liidellä
shengen hengessä.
  Minua hieman pakastaa,
rapula viskoo mielialojani,
taidan mennä drinksuille.

luulotautinen...

Luulotautinen,
tutkin joka jutun,
tutkin toiseenkin kertaan,
kolmanenkin,
oon varma, että
kaikki ei kohillaan.
  Kaivelen ja kääntelen,
luuloni ei saa syödäkseen,
harmittaa,
huomenna janottaa.
Luulen, että minua on
jymäytetty,
ehkäpä oonkin
oikiasti
kouluratsastus hevonen,
siksi komia se on,
tahi minä.

tost vaan...

Elämä on ihan helppoa,
tost vaan
elellään.
Hitsi, miten helpolta
vaikuttaa,
vuosien kokemukseni
toisenlaiset,
ehkä en ole osannut elää,
tost vaan.

kaksilla korteilla..

Elät kaksilla kasvoilla,
pelaat
toisillakin korteilla,
en otetta saa.
Selkääni puukotat,
hymyilet lohduttavasti,
miellytät sopuisasti,
kaadat kiduttaen,
kasvosi kahdenlaiset.

yö-kerho...

Yö-kerhon valot säihkyy,
juhlijat huumassaan,
ääni pauhaa,
musiikki yllyttää.
Janoisesti juhlijat
humaltuu,
on sadomin ilta,
comorran juhlat.
  Yö-kerho,
surun kaatopaikka,
onnettomien oksennusta,
elämästään hukkuneet.

erakko...

Minnuun ei tauti tartu,
oon erakko.
Vahtoon puitten latvoista
tautista kulkijaa,
yskin raikkautta,
alimmaiset räkäsesti aivastaa,
joukkovoiman voimalla
tauti kulkijainen  heidät
tavoittanut,
alleen taivutellut,
mut
minä,
hymmyilen yhä.

Wisby...

Suutelen kättäs,
olen olevinain
härräsmies Wisbystä,
oikiastaan oon
takapihoilta Padasjoen,
etkä sinäkäään ole
pessyt
käsiäsi.

kurjuuden kukka...

Riemu,
ilon ylitys,
mukavaa ikikurjuuden
harjalla.
Riemu rentouttaa,
ikävyydet tallaanuttaa,
itseään tansittaa,
hyvää mieltä
ympäriinsä.
Mut
riemun iloa ei synny,
ellei kurjuuden
kukkakin kukkis.

pakenet...

Pakenet tuntojais,
et jäänyt itsellesi
selvittämään,
ohitit,
juosten elämään karkasit.
  Olet polkusi päässä,
tuntosi kipeyttään sinua
aattelee,
josko nyt
itseäsi
tunnustelet.

arpakuutio...

Elämän arpakuutio,
armoton paljastaja,
kohtalon kulkija.
Tasaselta synnytään,
tasaselta multiin
suudellaan,
mut
elon taipaleilla
arpakuutio.

Tolstoi...

Junalla ulkomaille,
yhdestä paikasta
Suomenmaan,
Vainikkalan kylästä
ees taas.
Tolstoi kuljettaa.
Venäjän tasangot syliin rientää,
kotimaan vainiot
taakse jää.
Jännitystä lomamatkan,
suljen silmät,
tunnen olevani
jossain.

seurue...

Seurue riemukkaasti nauraa,
en saa kiinni,
vitseille minä.
Olen syrjemmällä,
aika on pitkä,
olen kaukana
seurastani,
olen väärässä huoneessa,
kasvoni pois lähtevät,
sieluni seuraa.

yksin...

Yksin, kaikesta yksin,
itken loputkin,
naurut loppuneet,
kääriydyn vuoteeseeni,
haluaisin mennä,
tuleminen unettaa,
nukahdan,
saavun
kielomereni rannoille,
lepään.

vanhempi...

Olen vanhempi,
olen isä,
viiden lapseni
isä.
Useasti huomaan olevani
kelvoton,
aikani on karannut,
olen aikaani tuhlannut,
aikaa, joka heille kuuluisi.
  Elämä on minut asettanut,
en ole tämän enempään
osannut,
tahtoni olisi kyennyt.

Villasukat....

Villasukat,
useasti parsitut,
mieltäni lämmittää,
varpaitani hyväilevät.
äidin kutomat,
sydän käsillä tehdyillä,
minua ajatellen,
sukat lämmittävät minut
kokonaan.

itkin...

Rumaksi minua kutsuttiin,
tyhmäksi
huomattiin,
sattui,
itkinkin,
muttten
nähden.
  Olin nuori,
kasvoin,
mutta sisimmässäin sanat yhä,
sanojatkin.
Nyt en itke,
sillä sieluni peukuttaa.

mielinkielin...

Päivä kerrallaan,eihän sitä nyt urakalla,
minuunhan mahtuu sen verran vain.
Ennakoin,
mutten päivääni tunne,
asetun hyvälle mielelle,
mieleni ovi selällään,
en raottele,
tahikka kokonaan
säpissäkään.
Olen kaino mies,
askeleeni eivät kopise,
mut kulkuun jouduttuaan
etenen,
päivässänikin
mielinkielin.

heräsin...

Heräsin,

ei tuntunut missään,

eilen olin uninen,

toissapäivänä kiukkuinen,

nyt

muinamiehinä.

Outo olo,

ihan kuin en olisikaan,

hyppelen paikoillaan,

se laittaa tunteet

kuumenemaan.

arki...

Arki,

hymytön maanantai,

nauroit viikonlopun,

nyt

hymyt hyytyy,

on arjen totisuus,

ole totinen,

älä liian uskovainen,

sillä jos perjantaihin saakka

kerkiät,

taas sulla hymy loistaa,

sil

arki unohtuu..

rakkaus on koettava...

Rakkaus on koettava,
rakkaus ilon hurmaa,
itkun kyyneleitä,
rakkaus on
koettava,
siten vain
onnen koet.

elämän voimaa..

Linnut somat,
äänet soinnukkaat,
kuuntelen,
ilosta itken,
luonto on
synnytyksessä.
  Kevät,
pitkän talven jälkeen
hymyhuulet minunkin,
linnuilla nokkahuilut soi,
kuuntelen,
ihailen luontoäiteen
elon voimaa.

lespon homo...

Miten ne lespot toisiaan vatkaa,
miten ihmeessä tussukat
tussahtaa,
lepakoitten taikojako.
Homot on ilkiää väkiä,
persereikään napsuttelevat,
ensin toinen, sitten
toisen paskareikä himoissaan
tyrkyttää.
  En ymmärtää saata,
mut minähän oonkin
maalaispoika.

Syöpä kuolee...

Syöpä kuolee,
kun russikan vetelee
aamiaiseksi,
näin tovisti
mustilais eukko
ostarilla,
annoin kympin.
Vanhempi Rosita,
olivat kuulemma Romanian kuuluisimpia
manneja,
todisteli, että aids:kin tokenee,
kun punajuuria syö viikon
verran,
annoin kympin.
Join olut tölkkini tyhjiksi,
Rosita otti pantin.

pekka puska...

Olen, kuin lutikan nahka,
olen laihduttanut itseni
luuvaloksi,
kihti valottaa,
muuten olen hämärissä
huoneissa.
  Ennen muinoin sataviisikymmentä,
neuvolan vaaka tykytti,
nyt viiskymmentä,
koti mittari.
Luut törröttää,
kulmahampaat putoilee,
lapaluu etsii sijojaan,
onkos oikein laihutettu
Pekka Puska,
kolestroolit on kustu lumi hankeen.

näkemiin..

Näkemiin,
tavatessa
kätellään,
toisinaan vaan hymyillään,
muutoin kävelemme
ohitsemme,
olemme
veljeksiä,
taivaan sinisen tulipakkasia.

Jätettä kerrakseen...

Kuka jätevesiasetuksen
keksi,
kuka se paholainen oli,
hänkö, joka ehdokkaana,
vaikka
Talvivaarassakin
myrkyn keitti,
minnuu
kylmättää.

vaalihuumaa...

Vaalihuumaa,
kel lie,
mulle ihan sama, vaikkei olekkaan,
oon kyllästynyt
lässytteleviin
valheenlietsojiin.
äänestän hiljaista ihmistä,
häntä, jolla tieto
silmissä ,
ryhti kumara,
hällä on tietopainoa
sisällään.

rukoilin...

Rukoilin, vaikka
olen pakana,
vaikka kirkonkirjoissa,
vaikka kolehdin maksan
tilistäin.
Kiva olo,
kerrankin joku kuunteli,
vaikkakaan ei mitään
virkkonut.

valvoo...

Ken valvoo,
hän näkee,
ken pitkiää aikoja
häntä hullun kujeet
kutkuttaa,
viikon päästä syyhyttää,
sitten onkin
pyssy päässä.

vetelehin..

Vetelehin,
en ole kiivastuksissani,
olen tyynenä.
Luonteeni on osaaottava,
sanon sanottavani
tulikiven katkuisasti,
rakkauden sanaset
sulopyyhkeisiin käärin,
nyt oon tyhjänä
viaton.

tyyni...

Tyyni sää,
tuulenvireetkin nukkuu,
taivas tasasen pimeänä,
on keskiyö,
äänetkin nokosilla,
vain hengitykseni
puhelee,
mietteeni kuuntelee.
 

työvuoro

Työvuoro kutsuu,
kilometrit kulkematta,
niille itseni ajatan.
Ilta myöhäinen vuoron
loputtua,
mut
sittenhän metrit
vähemmät,
koti armain
kutsuu.

30 000 kävijää, yhdeksässä kuukaudessa!

Kiitän,
kolmekymmetä tuhatta kertaa,
kiitos.
yhdeksän kuukautta sitten
ensimmäinen blogi teksti,
nyt synnytys,
ihminenhän
ajallaan....

tuhon synnytys...

Raideliikenne juhlistaa raiteitaan,
kumipyörät maan historiaan,
kuljettajat työttömiksi
ajattaa.
Junat, joita robortit ohjastaa,
sielläkö ihmismieli
turvassa itseään kuljettaa,
sielläkö ihminen
huomenet kuskille
toivottaa,
ehei,
elämä on nykyään teho elämää,
tuhon
synnytystä.

susipari...

Susipari rinteellä ulvoo,
heill
häät,
rakkauden hetki
täyden kuun,
Tammikuun yö-taivas
juhlistaa.
  Susi,pelon herättäjä,
mut miksi
ihminen ei peiliään
katso,
pelko ja raakuus,
sieltä heijastuu.

sovittelu...

Osaan elää,
nuorena aattelin,
kokeilin ajoillaan,
nyt tuskissain,
en taija,
en ihan kaikkea taijakkaan,
muuttuvia tilanteita,
kaikkeen ei oppikirjat
vastaa,
toisiin auttaa sovittelu,
moneen auttaa
sovittelu,
elon palasten.

ilon iltapäivä...

Tänään ilon iltapäivä,
mut vasta alussaan,
heräsin.
Nukuin ylitse,
puuronikin yli reunojen,
hella kaipaa
jynssäämistä,
koira kinttua kyhnyttää,
ilkiästi
kinuaa,
meen pissattamaan,
ilomieli on  silmissäin.
Koiraseni otti hatkat,
näki soman nartun,
nyt kovat tunteet mielissäin,
ujona pitelen ääntäni.
  Mummon narttua koiraseni
ihasteli,
mummelia herttasesti nauratti,
minua ihasteli,
olin puolipukeissa.
Ilon iltapäivää
aattelin.

äänestä...

Ihminen ei itseään tunne,
ihminen elävältä seisoo,
kuolleena viheltää.
  Kun ihminen nälän kourissa
taiteilee,
hälle hätä
huomisen,
silloin hän virkoaa
kohtalostaan
päättämään.
  Äänestämään vaivautuminen,
kohtalon
aherrus,
pieni vaiva,
mut olithan
päättämässä.

elämän näköinen...

Suomalainen,
ujo ulkoilija,
karu murjottaja,
mut
saunan lauteisilla,
ilon päivän jutustelija,
kaiken paljastelija,,
iloriehan piehtaroija,
Suomalainen,
elämän näköinen.

Padasjoki...

Päijänteen helmi,
Padasjoki,
sinivetisen helmen kainalossa,
kauniin historian aallokossa.
Kunta pieni,
mut
mielet ihmisten kirkkaan
siniset,
sil
mieli hymyilee
Päijänteen helmen
sinivalkoisena.

vaalit...

Vaalit,
kohtalon tulonjako,
demokraattista edunvalvontaa.
Vaalit,
populistinen karnevaali,
äänisaalistajan
karuselli,
pois hylkii
osaajan,
ihmisen, jolla sydän asialleen
sykkii.
Kurja kohtalo kurjan,
sillä herra hyvätuloinen
viimeiseksi hyvällä
katsoo,
hän kurjaa kuluna
vahtoo.

vapauden kaipuu..

Pakolaiset aavalla merellä,
vapauden ulapoilla,
kaukaa kotoa,
kauaksi haaveet
lainehtii.
Silmissä siintää vapaus,
mielissä uusi tulevaisuus,
kaikki omaisuus myytiin,
suurin osa sukulaisilta
lainattiin.
  Paatti iänikuinen,
merikelvoton,
mut
liiketoimintakelpoinen.
  Atlannin aallot vapauden
tarjosi,
laiva myrskyn silmään
mukanaan vapauden kaipuu.

sulosuu...

Hyvää yötä,
nukuthan makoisat unet,
heräät aamuun
kevein,
levännein mielin.
Iltarukoukseni ensimmäinen,
aamujeni herättäjä,
mieleni
kielomeren ainut kukkanen,
sinä
sulosuu.

hellyys...

Hellyyden osoittaminen,
taidoista taidokkain,
huomaan
kyvyttömyyteni,
ainoastaan osaan,
hiuksiasi silittää,
poskeasi koskettaa,
huuliasi halata.

kirkkain silmin

Kirkkain silmin
sanani suutelen,
olkapäillesi  käteni asettelen,
käsivarsillani tyynyttelen,
olet enemmän, kun
osaankaan.

saarnatuoli..

Synnyin viime vuosisadan puolella,
kuten moni muukin,
elävä.
Viiskyt luvun lopulla,
oon entisaikojen
kolli,
muistan enemmän, kun
kylän pappi,
hän kirjoista elämää ahminut,
pyhäkirja kertonut.
Omin kätösin tehdyt,
omin silmin nähdyt,
niissä on kaikupohjaa yli
saarnastuolin.

räkänen nauru..

naurattaa räkäsesti,
opin varikseltani,
hitsi
tämä on terapeuttista,
nauran, tyräni
hetkuu,
naapuri tilaamassa
lääkintää,
vitsi,
kun vielläkin,
varikseni kanssa on
räkäsen hauskaa,

soutelen...

Soutelen kielomeressäni,
huopaan eestaas,
annan aikani seisahtaa,
annan mietteeni veden
pinnalla liplattaa,
tunnen pääseväni itseeni,
tunnen
tuntevani enemmän,
soudan,
hiljalleen,
ajatukseni vievät minut yli
minuuden..

portsari

Kunniallinen kuolema on
naisen selässä,
pannessa nukutettu,
arkun kannessa
uinut.
  Oon nähnyt, kun
orkun voimasta henki kiireesti
höyrysi paratiisiin,
olenhan
portsari paratiisin.

kusettaja...

Kusettaa yletaikaa vaikken kaljaa
kittaa,
en porkkanoita
persiiseen pistä.
Onko minuun tullut kusitauti,
se on viheliäinen tauti,
muurahaisilta tarttunut.
Lääkettä ei ole kehitelty,
olenhan ainoa taudin kantaja,
kusettaja.

vitun renttu...

face luulee mua robortiksi,
oonko yhtä kylmä,
minähän lihainen
runoilijan tekele,
jonka teoksia kaikki
hyljeksii,
minä,
vitun
renttu.
Turvatarkastukset tämän tästä,
oon tautinen ukko.

pehkuni...

Ilta,
syyspimeä,
vaikka alkukesää,
luontoäitee unohti
väärät verhot taivaan kannelle.
Haistelen tummaa iltaa,
tuoksuu samettisen hiljaiselta,
jossakin kaikuu,
kulmien takana,
ääni kiertelee,
taivas syleilee kohtisuoraan,
meen pehkuihini.

piru...

Piru leikkisästi viekoitteli
matkalleen,
komiat oli vankkurit,
komiammat oli neitsyet,
silosilmäiset kaunokaiset,
seireenien sulo kutsutut,
mut
minä,
kylmäpäinen torakan
kaltainen pistin
tupakaksi,
suutelin nenääni,
josta piruparka säikähti,
ajeli huit
helvettiinsä.

kaivelet...

Kaivelet epäonnen kasoja,
kuivattelet rippikoulutodistustas,
olet jo keski-ikäinen
yksineläjä,
epäonnen kasojen
kaivaja.
Pelkäät jalallas astua,
pelkäät tärisevästi
astua elämääsi,
kavelet vain.

kadotuttaa...

Nälkä lähtee syömällä,
elämän nälkä
elämällä,
kummankin säännöstely
kuihduttaa,
elämältä kadotuttaa.

kyvytön...

Kyvytön pelottelee,
hallitsijoiden kyvyttömyys
maailmaa
teurastuttaa.
Hajoita ja hallittse,
siinäpä taitoa
yli vuosisatojen,
nytkin
ylivertaisesti.

tunnen..

Rakkaus on sanojen
kosketus,
tuoksujen
tunteminen,
rakkauden aistii,
 olen kadottanut,
tunteen.

ylväs...

Huutelen koirallein,

se jolkuttaa muinamiehinä,

itsepäinen,

hällä hajut aisteissaan,

kiirettä tassuissa.

  Imen savukettani,

annan ajan kulua,

tiedän, että koirani löysi ketun jäljet,

yhtä hyvin tiedän, että kettu

kusettaa koiraani,

suorastaan

eksyttää,

siksikin tupakoin,

savun se haistaa,

luokseni löytää,

allapäin tassuttelee,

pois on ylväs koiran

mieli.

unteni kotimaahan...

Vesi ropisee,
ilta hämärtyy,
vuoteeni suojelee,
radiosta kuuluu vaimeaa
musiikkia,
silmäni hyvästelevät
päiväni,
saavun unilaaksoon,
unteni kotimaahan.

rukoilen...

Rukoilen,
olen avuton,
kaikki apuni kädet ristissä,
tunnen helpotusta,
pääni alistuu,
tunteeni tasaantuu,
tunnen saapuvani
rauhan laaksoon,
kielomeren rannoille,
sinne lemmen kanjoniin.

sydän lyö...

Sydän lyö,
hyvä niin,
muuten olisin
kalman kalpea.
Utelen siltä toimintatapojeni
oikeutuksia,
olenko rasittava tyyppi vai
ihan vaan
joutavanpäivänen
pumpattava.
Sydän kiihtyy,
komentaa telakalle,
elämäntapa remonttiin,
otan todesta,
sil
niin tosissaan pumpotteli.

ilta hämärtyy...

Ilta hämärtyy,
taivaanranta iltapuilleen
asettuu,
minäkin.
Päivä  riensi
käskynkässäin,
tahi olinko
päivän saatossa.
  Samahan tuo,
nyt huohahan,
ilta antaa aikaa
huomiseen.

Eduskunta....

Eduskuntavaalit,
työpaikka, hyvä palkkainen,
suurine myötäjäisineen,
ulkomaan reissumiehen
matkalaukku,
kotimaakin ilmais jakeluna.
Neljän vuoden pyhäin häväistys,
mut
sopeutumiseläke
mielihyvä.

Tappara...

Tappara voittaa mestaruuden,
sil he
työläispoikien kasvattamia,
heille leivän kannikka
tutuksi tullut,
heillä sielussa
jalon elämän
ilo.

toimittaja...

Toimittaja radiossa täyttää
työaikaansa,
levyt kuluneet puhki,
jutut lehtien rapinaa,
tiedän kaiken etukäteen,
mut
ihmisen ääni
mukavaa kuulla,
vaikka sekin eilen äänitetty.

hukattiin..

Minut hukattiin,
eksyin,
hajuaistini ulkoontui,
muistan tuoksusi,
tavoitan viellä.

en pety....

Kokoomuspuolue vaklaa
demareita,
persut pierettää ruotsalaisia,
ristilliset kumartaa
vihreille,
kommareille.
Äänestän,
mut
en pety.

kaupungit...

Kaupungit,
orpojen piilopaikkoja,
hymyttömiä tiiliskiviä,
yksinäisiä
syysiltoja,
aamutkin rappukäytävässä
iltaan nukahtaa.

maaseutu...

Maaseutu,
elämän alkukoti,
siellä tuulen tuoksut,
siellä auringon ylösnousut,
maaseutu elämän kohtu.

prinsessa...

Katseesi lämmittää,
annat aikaasi,
silmäsi hymyilevät,
kätesi tunteeni aistivat,
huulesi ovat eläväiset,
olet kurjuuteni kukka,
olet lapsenlapseni,
prinsessa kaunoinen.

jäänyt...

Menetän merkitykseni,
vanhenen,
yksinäisyys viitoittaa,
arjen äänet
kaikonneet,
olen jäänyt.

yksinäinen...

En sinua tarvitse,
sydämmeni verta juo,
käteni vapisevat,
lähdit,
teit
yksinäisyyden.
  En sinua kaipaa,
silmäni yksinkin,
mutten
osaa yksin.

aarteet

Aika merkityksetön,
vain hetkinen
merkitsee.
Hetket,
elämän aarteita.
Aarteet avaat muistisi
avaimilla.

varikseni...

Yksijalkainen varikseni
nokkii mirrini raksut,
mirri ulkosalla,
päästäistä hyppyyttää.
Varikseni on ilon riemulintu,
hällä naurut herättäjäjuhlista
matkitut,
körtti kansan savelin.
Ryypäsin kahvini,
lintu hyppäs olkapäälleni ja menimme jaloittelemaan.
Varikseni räkäsesti nauroi,
kun kissani päästäistä
viskoi,
raaka viiksivalluni.
Koirani Dita,
ärtyisällä päällä riehaantui,
pois räkättävä varikseni
lensi,
mirrikin sisään luikahti,
nuoli kuppiaan tyhjää,
päästäinen elonkielin
turpeeseen vipelti.

Sähköbussi

Sähköbussi,
uus kehittynyt taipaleen,
lyhyen matkan kulkijainen,
luonnon voimaa sisältää,
äänetönnä illan hämyssä
kaupungin katuja kierrättää.
Aurinko kulkuvoimaa
lämmittää,
yön pimeyteen akkuihinsa
säilöttää.
Nykyihmisen kulkupeli,
melkein luonnollinen.

muurahaiskeko

Muurahaiskeko,
ikikuusen kyljessä,
valoisemalla puolella,
kuhinaa keon täydeltä,
työntekoa räätälöityä.
Liikennesäänöt luontaisina,
kulkusuunnat
luonnon luomina,
keko,
muurahaisten koti,
sisällään elämän emo.

koltiainen...

Nenänpää,
nöpönenänä,
ylväästi pystypäivisinä,
pottuneäisinä hymyilyttävät,
nenäkkäitä on katseet sanojan,
tavat
hurjan
koltiaisen.
  Keskenjääneet
unet,
nenänpäässä
kutkuttaa.

vesi lurittelee

Vesi lurisee alamäkeen,
kevään riemussa
lorisee.
Rinteessä talvikoti,
nyt suven huomaan,
metsälampeen
kesäöitä liplattamaan,
lumpeenkukan kanssa
kuhertamaan.

mielensekainen...

Mielensekainen,
tavallisen näköinen,
muttei
tapainen,
hän hymyilee,
vaikka surussa kärvisteleekin,
hän
herkästi elämäänsä
koskettaa,
hymyllä
pehmittää.

lehmipolku...

Ensin lehmipolku,
sitten kärrytie,
sittemmmin
soratie,
jota maantieeksi ajateltiin.
Herroiksi tultiin,
asvalttia pinnoille siroteltiin,
miljoonapeleillä ees taas sahataan.
lehmipolku kaunis luonnon kiertotie,
kiersi järvet ja kielekkeet,
kalliot kaarteli,isommat puutkin
sivutettiin.
Siinä oli ilo kuleskella,
paimenen vihellellä,
taivas sininen,
katuvaloina.

vajaatehoinen...

Katselen itseäni,
en peilaile vaan
ihan itseäni sielullani
kuvastan.
Ihmettelen, hämmästellen,
kuinka paljon luoja on satsannut,
kuinka paljon olenkaan
pettymystä kerryttänyt,
olen ollut vajaatehoinen.

miehukkaat...

Joukko miehukkaita haistatteli,
keskaria näyttelivät,
olivat elon intoa täynnä.
Annoin olla,
itsekkin kerran
ikäisensä.
  Piirtelivät seinään
ihmisen tuloaukon,
sen perinteisen,
moitin, siitä miehukkuudet
keskaria.

mukavoin...

Matkustelen itsessäin,
matkaliputtomana mukavoin,
riemusta elän,
surusta matkani
pysäytän.
Mielimatkoilla aikatauluja ei
laisinkaan
ihan vaan
hetkisen.
Maailman avaruudet hetkessä
avartuu,
kotoisesti
mukaillen.

kesäkeli...

Kesäkelin renkaat autossain,
matka iloiseen Itä-Suomeen
edessäin,
jippidadaa.
viimeksi vuonna heinäkuussa
vaihdoin,
nyt olin liian
kesätoiveikas.
Kävelen,
töppöset jalassani töpöttelen
riemuliiteriin
Karjalan kunnaille,
Rajavaaran pientareille.

runoni

Yks viisas moitti
runojani,
loihti, ettei runoni runoja
laisinkaan.
Hänen runonsa ovat minusta
hyviä,
mutten
halua kopiokone olla,
joten jatkan
itsenäin,

jäsenet..

Jäsenet narisee,
niska
natisee,
venyttää,
oon heräämässä,
aamu,
kahdeksan uutiset,
ylinopeusratsiat
hela maassa,
selvisin, oon kotonain.
 

ylitäynnä...

Lähden ahopelolle,
kissani saatoksi,
koiraani silitän,
kotivahdiksi
kelpuutin.
  Mirrini kera ahoniityllä kävelemme,
metsämanssikoita
jahtaamme,
mirrini on haka löytyämään.
Kippomme kukkuraisillaan,
kotosalla jaamme sadon,
kumpikin kermaisia herkkuja hymysuin
mutustulemme.
  Koirani vihoittelee,
mut
hänenkin kanssa herkkuja
taivallamme hakemaan,
herkkusieniä ajallaan,
elämä on
herkkuja ylitäynnä.

velaksi...

Elämä on velkaa,
velalla kaikki
luotu,
rikkaudet,
köyhyyden kirot,
velaksi
saatanakin nauraa,
velaksi elän,
nukun ja uneksin.

tyhjän päällä

Kuivattelen tunteitteni
kyyneleet,
itketyt.
säästän huomiseen,
etten olisi
tyhjän päällä.

erakkona...

En tykkää kerjätä,
tykkään kirjoittaa,
en
armopaloja kustanatajien,
olen kyllästynyt,
en lähestyä
anovana,
erakkona
jatkan
tunteitani säästelen.

heleä kevät...

Heleän kevään korvilla
muistelen tummaa syysmyrskyä,
taivaan salamavaloja,
yön tummuutta.
  Talvi yllätti,
hiihtelemään sivakoitti,
mut sitten alkoi luomakunta
kukkia,
heleästi elämää vihertää,
olen sanaton,
odotan herääväni,
kesäkin odottaa.

linnut...

Linnut,
luontokulman
liitelijät,heille heilutan,
hekin heleästi.
  Linnut aikansa elossaan
liitelevät,
ovat yksinkertaisen kauniita,
tekevät
kaiken yksinkertaisen
selkeästi.
  Ihminen tekopyhinen,
kurttu naamaisesti elostaa,
linnut eivät moiseen
liitele.

rakkauden tupa..

Aattelen usein kuolemaa,
nuorempana pelkäsin,
nyt
tuntuisi mukavaltakin,
mut
mulla ikävä mahdoton,
sillä elän ihmisten keskellä,
elän rakkauden
tuvassa,

taivaan tuuliin...

Taivaan tuuliin
runoni leijailevat,
niistä pilvetkin voimansa
myrskyttää.
Liioittelen,
mut
aurinko ainakin vienosti
hymyili,
lämmitti mieltäni,
siitäpä tämäkin.

tuvan uuni....

Mikro,
pienempi,
kun tuvan uuni,
lihapotin kuumaks höyryttää,
mut
tuvan uunin lämmön tuoksut
taitamatta,
hetkessä Mikro suuhyvää,
mut
tuvan uuni,
koko yönkin,
puurotkin
jälkilämmöillä.

nuori...

Nuori,
elämän ennakkoluuloton,
hän
vanhempien
uutta vuosikertaa,
ujostelevan oloinen,
hymytuulinen huomen.
Kohdelkoon elämä
sinua luonteesi mukaisesti.
 

elätän...

Vuodet vierivät,
jättävät jälkensä.
Elämäni,
muistoissa kerätyt,
huominen kääntämättä,
tänäänkin on päiväni,
kunhan sen mukavasti
elätän,

talviteloillaan..

Kevät pitenee,
silmissä laajenee,
mielissä suurenee,
ihan jokainen aamu.
  Tänäänkin aamu ennen
minua
herännyt,
kevät  jaloillaan,
minä vasta
talviteloillain.

jonninjoutava...

Politiikka,sekaantumista toisten asioihin,
luvan kera.
Politiikko,
jonninjoutava suunsa vääntelijä,
mut
tarpeellinen,
sil
eihän kaikki
osaa
naamaansa väännellä.

hymy...

Hymy,
kun ei muutakaan voi,
hymy hyytynytkin,ilmeen kasvoille
aistittaa,
kivikasvot sulattaa,
piirteet luonteen
kuvastaa.

mielijohteet...

Ojentelen itseäni,
viruuttaa,
oon ollut notkollain,
laiskottuna loikoillut,
muttei sekään pidemmänpäälle
mielekästä
  Mielijohteet on enrgian latauksia,
niistä tykkään,
joskus
kaduttaa,
mut
sellasta on harkitsematon
elämä,
yhtenään.

evästäjät..

Lokit kiitävät kynnöspellon

ylisillä,

maanviljelijä kyntää

matoja maan täydeltä,

äestää herkkuja maan kamaran.

Varikset rennommin,

yön siimeksessä autojen ruhjomat

heille mieluisampaa,

sammakot kevät huumassaan eivät

kerinneet,

supikoirat eivät suojatietä

käyttäneet,

varikset heistäkin huolehtivat.

  Haukka korkeuksissaan liitelee,

nälkä hälläkin,

samoin

västäräkillä,

mut hän hienohelma,

sirosti maanpinnasta evästää.

tuonpuoleinen

Näkkileipä rutisee,
murut pitkin
pöydän alustoja,
käsilläni pyyhin,
muuten näkysissä,
en tykkää pistelevistä.
  Nälkäsenä kaikki
hyvältä maistuu,
yhteiskunnalla on pekkaspäivät,
kylläisenä katsoo
tuonpuoliseen,
Yhteiskunta on kyllänen,
murut
kehittyviin maihin.

keho...

Katu vietättää ihmsiä,
puhelimet korvissaa,,
puhetta solkenaan,
millon he ovat
itselleen,
milloin kuuntelevat
kehon ääniä.

tunteet....

Tunteet,
mielen syvyyksissä,
tunteet elämää elättävät,
tunteet
järjenkin sytyttää.
Tunteeton ihminen,
ei ihminen laisinkaan,
roporttina järki
raksuttaa.

työmaa...

Pyöriskelin unimailla,
unet pyörttivät,
eestaas
Hieman hikikin,
otsanahkassa kuumetta,
mielikin
yskässä.
  Puol alastomana eilen
pihamailla rientelin,
siitähöhän
keho närkästyi ja
kuumeentui.
Nyt juitenkin kuivaan nuppini .
painelen pää kolmantena jalkana
työmailleni.

kuolen...

Kuolen,
mutten ihan heti,
venttailen suojasäitä,
nyt pohjoisen tuulet,
ei hyvä
kuolinkeli.
  Makaroonit on halpoja,
syön sydän kylläksein,
oon tonnikala purkkien
tuntija,
närästää,
mut
hiukookin.

sinitaivas..

Kevään katse,
sinivuokkojen
hymyt,
lintusten lemmenleikit,
minunkin,
elämä on sinitaivas.

ilon rikas...

Silittelen kissaani vastakarvaan,
kehrää,
kirput pomppivat,
kissa haukottelee,
minä
silittelen.
  Varikseni,
yksijalkainen nokkii
joka ötökän,
silmä hällä loistaa,
räkäsen naurun
kirpusta päästättää.
  Meitä tuumaillaan kylillä
hulluiksi,
ainakin minua,
mut voiko hullu yksjalkaisen variksen
hymyilyttää,
mirrin
kehruukoneeksi juoksuttaa,
voiko hullulla olla sata kultakelloa,
mulla on,
yksjalkainen on
ilon rikas.

ulosottokelpoinen...

Ihmiset on nykyään keinotekoisia,
putkiaivoja,
ei yhtiskään maalaismeininkiä,
kussaankin pyttyyn,
minä petäjän kylkeen,
emäntä sammaleeseen.
  Elämä on uudisasuttamista,
vouti siivoaan huoneet,
sossu avaa uuden kodin,
häätö siitäkin,
vittu kun kolottaa,
oon
ulosottokelpoinen.

lompsa...

Rakkaus rasittaa
lompsaani,
mut,
muuten hymysuin.
Huomenna aukeaa uusi päivä,
tänään oli pilvisateista,
sisätiloissa,
huomenissa
ulkokengillä.
Rakkauteni
kusetti,
juoksi toisen kainaloon,
paksumpi lompsa,
siit
mielissäin.

kota...

Juoksen huit helvettiin,
se on kaukana,
kuntoni etäisyydellä,
kaik uutta,
hyvä,
puhtaalta pöydältä.
Koirani syö sammaleita,
on hulluna
jäkäliin,
on porokoira
kairojen,
se haistaa suden vuonossa,
haukan laaksossa,
kiskoo minut
kotaansa,
yhteiseemme.

selvittelin...

Selvittelen itseäni,
laitan arkiseen kuntoon,
pyhät ohi,
nyt eletään ihmisten ilmoilla.
En puhele liikoja,
muina miehinä,
haistelen ilmoja,
olen kauaksi tullut.
  Pilvet kulkevat,
tuntuu mukavalta,
korkeuksien yläpuolella haukka
liitää,
hällä ilmapatja allaan,
minulla
maan kamara.

orpo...

Menen,
kuljen,
mutten suuntaani
tunne,
yksin, sillä
elämäni huolestuttaa,
huomenna olen
orpo.

syleksin...

Syleksin,
kielen alla ruoto,
matikka maukas,
matikka,
helmikuun herkku,
heinäkuun mätäpaise,
syleksin,
juon napsit,
yrjöttelen,
pilkkimisestä on vapinaa.

piehtaroin...

Piehtaroin,
selkääni kutkuttaa,
täi vissiin tarttunut,
hevosta naurattaa,
näyttää komiat hampaansa,
kankkuilee,
se osaa homman.
  Nappasin jäniksen lennosta,
rusakko vissiin,
lihapottiin nylkisin.
En syönyt,
annoin pakolaiselle,
hän hymyili.

hullut kuolevat..

Vain hullut kuolevat,
olen menossa,
rakkaus on kuluttanut
jänteeni,
polvistun kuolemalle,
avita jo.
Krillailen sitä ennen,
rasvasta sian sisälmystä vetelen,
sinappi juoksuttaa,
keppana juoksuttaa,
kyl
elo on hullun koreeta.

lintuharrastelija...

Olen lintuharrastelija,
kiikaroin vainioitten aitoja,
olen tiirailija,
mutten tiiraani linssiin
saa,
vaan kurkiurpiaisen,
luonnon jumalan.
Matonen itseään nytkyttää,
jonkun matkaa taivaltaa,
lokin retale
evääkseen maistattaa,
kyl on kylmä
pientareilla.

kuu kiertää...

Aika,
ihan hetkinen,
välillä jätättää,
mut ajoillaan
kuu kiertää,
minäkin.
Olen yksi sukupolvi,
kaksi polvea jaloissa,
mut
kertalaakista
ajallani,
tulin ja menen,
varron aikaani.

ruskistun...

Ruskistun,
aurinko helottaa,
kitken kasvimaata,
vittumaista ajanvietettä,
mut
sydän sykkii.
  Olen maalaistalon orja,
yhteiskunnan huora,
rahani valtio kuokkii,
Turkkilainen myy räkäsiä pitsoja,
en osta,
syön kitkettyä
porkkanaa.

varrota...

Villiviini,
valokuvassa,
viimekesältä,
seinää koristaa,
minäkin murjotan,
on outo päivä,
viime kesä oli pilvistä aikaa,
tänä suvena,
täytyy varrota.

vastatuuli...

Minne aika karkaa,
hetkiset juoksevat taakseni,
en
saa otetta.
Kasvan aikaani,
mut
kaikki menee nopiaan,
kuiskaan eteenpäin,
mut vastatuuli.

kumarrun...

Kumarrun aamulle,
maanantaille,
viikon ensimmäiselle,
arki,
voileipä,
kuu ja tähdet,
elämäni
yläkantissa,
kuljen kumarassa,
kunnioituksesta.

arki...

Kuivun kokooni,
heilutan eiliselle,
hymyilen sinulle,
kissakin kyhnyttää,
olen arjen valloissa.
  Viekoittelin itseni
mukavaksi,
huuhtelin suuni
kaivovedellä,
oon maalaismaisemien
poika,
likinäköinen tai jotain.
  Rospuuttokausi,
routa pehmittää pientareita,
leskenlehti kukittaa,
oravalla ilonmieli,
petäjän runkoa
liekittää.

ilosilmä....

Suurentelin taitoani,
lähetin kustannusyhtiölle
pyynnön armaan.
Tiijän tuloksen,
tyhjää käs täys,
mut niinhän
iltani muutenkin.
  Mut huit hait,
oon ilosilmä
itsenäin,
ihan sama.

ryyppäsin viikon...

Ryyppäsin viikon,
toisen oireilin,
kolmannen voivottelin,
viimeisen
viikon
pyhitin,
maksoin kalavelkani,
kuukausi kuluttui,
miel hyvin,
matelen seinustoillain.

kulkukissa..,.

Kulkukissan lailla
kotiani vahtoon,
lämmintä peti nurkkaa,
elämän synty hyvää,
mis lie,
kuleksin,
haaveilen yli itseni.

vispipuuro...

Miulle päivät kassaantuu yhelle
päivälle,
eilisestä huolin,
huomisesta
en tohikkaan.
oon aamutokkurassa,
ilta hämärissä,
päivätirsoillakin,
miten ihmeessä oon
vispipuuroni tehnyt,
oonko itseni herra,
oonko käki kukkuvainen,
vai ihanko omani.

kuiskettoloo...

Elämä, sykkii rintapielessä,

silmät näkevät,

korvat peipon lauluun hymyttävät,

istun,

oon luonnon povessa,

muurhainen työnteossa,

kiertää jalkateräni,

olen pahollain.

Tunnen, kuinka

elämä haasteloo,

oon itä-suomalainen,

mut

lapissa tunturit kuisketteloo.

kello...

Vituttaa kerjätä,
mut
runosuoni sykkii,
janooni lukijoita
jonotan, siihen avitusta ison herran kohtalon,
mis lie
mut kylmää
kieltäni
korvat kuumottaa,
uneksin,
unelmoin,
uneni harhaa,
niin kellokin kertoo.

kusihullu...

Meen hulluksi myöhemmin,
nyt
on aika tulikuumaa,
elän selvinpäin,
ylöspäin.
Runoilijat on kusihulluja,
ryyppäävät
tuohikonttiin
mahlaa jonottavat.

ikäloppu...

Oon ikäloppu,
vartavasten syntynyt,
kuolema suukottelee,
syntymäni
viekoittelee,
taiteile sitten
jokapäiväisesti.
Ilon kyynel,
surun hymy,
elooni saattelee,
aivastelen
nykyaikaisuudelle.

rakkauden rinnat...

Rakkauden rintoja,
muistelen,
runsaita hyvänmielen,
kauniinpia silmiä
hymyhuulien,
niitä koskettelen muistoissain,
elän nykyaikaa,
muisteloin.
Ikäni,
numeroitu yläkanttiin,
kiipeilen viikottain,
mut
rinnat alkujaan, hymyn
ilomielen.

runoratsu...

Lähettelen runojani sinne tänne,
muttei tuulet
takaisin tuo.
En runoratsu,
vaan kyntöhevonen
perkele,
äestän luonnettani,
kylvän
sanoja,
tähkäpäitä
heiluttelen.

yön selkä....

Yön selkä,
pimeän ääretön,
tähdetön taivas,
sumuun
verhottuna.
Kuljen sanatonna,
aistini tuntevat,
äänettönnä kuulevat,
yön tumma hehku,
sanaton hiljaisuus.
Jatkan matkaani,
hiljaisuus kutsuu,
astun sisään.

hyvämielinen...

Yks, kaks, kolmekkin,
enemmänkin osaan,
mutten taivalta taita,
oon jakolaskun mestari,
kertolaskun nestori,
kiitos
Puntalan koulun,'
opettajan
hyvämielisen.

katson...

Katson,
en saa koskea,
en yletykkään,
olet aidan takana,
porttimme aukeaa
ajoillaan,
nyt suljettuna.
Odotan täyden kuun aikaa,
silloin
elämämme laidunmaat,
yhteisemme,
sovittuna hetkenä,
kuun varjostaessa,
aukenevat
suutelemme
sinettimme,
yli vainioiden.