ruikuttaminen...

ruikuttaminen
on
avutonta
hommaa

sekamelska...

kaiken ei tarvitse olla
justiinsa,
sillä sekamelskassakin
on
hohtonsa

kevät saa kukkimaan...

kevät saa elämän
kukkimaan,
niin niityn kauniit
luonnonkukat
kuin
ihmisetkin
jotka ovat
talvesta uupuneita
arkensa voipuneita

muttaha...

autolla voi
peruuttaa
kilometritolkulla
muttaha
-jalkasin-
matka hitaammin
taittuu

alitajuntaa...

jos ihmisellä ei ole
-alitajuntaa-
ei hällä ole
sitä ylempääkään

tiitisen lista...

tiitisen listan
nimet
hirvittävät
kokoomukselaisia
ja
-yhtä viatonta
demaria-

mitta...

vuodet ovat
monenpäivän
-mitta-

tilaton herra...

ihminen on itsensä
tilaton
herra

pienet jutut...

pienet jutut ovat
yksinkertaisen
kauniita,
sillä niissä on
vähän
-monimutkaisuutta-

ameriikka...

ameriikassa helposti
mellakat syntyy,
sillä
siellä
sosiaaliset
kysymykset
ovat
syrjäytyneet
-monelta-

hukassa...

kun ihminen
unohtuu
itseltään
- silloin ollaan
hukassa-

mukavat päivät...

joskus on

mukavia päiviä

joskus

toisenmoisia

luontaiset keväthetket...

luontaiset keväthetket
mieltäni kuljettavat,
kevyesti juoksuttavat
sil täällä kaikki on elämän
kauniin
keveää,
mielenmukavan
tyynen sylitämää
jota ei voi poiskatsoa,
hengittää ja kauneuden
suloisuuttaan
koskettaa

keväällä on....

keväällä on

kevyempää

tuuletella

niittypelloilla juoksennella

maalailla maailmanrantoja

varpaitaan laiturin nokasta litkutella

ja ennenkaikkea tuomen tuoksua ihastella,

kielokukkaa kaunokaista napin läpeen sovitella

korona tykkää...

korona tykkää

väkijoukossa

tanssia ja eniten

semmoisissa mestoissa

joissa

-lähennellään-

kynnelle kykenevät...

ihmiset eivät

parane

koskaan,,

siksi he

~kynnelle kykenevät

keinotekoisuutta...

ihminen on luonnonkaunis,
mutta hän
päällystää itsensä
keinotekoisuudella

kauttakulkumatkailija...

ihminen ei asu
itsessään
vaan käyttää
tän kehikkoa
kauttakulkumatkallaan

punkaharjun vaarankylä...

punkaharjun vaarankylä

huokuu luonnollisuutta

kauniin

elämän alkukantaisuutta

jotta puhdasvetinen

puruvesi reunustaa

kymmenet pikkujärvet

ihastuttaa

siellä on kangasvuokon kotokin

siellä pahatson mäntyrintehillä

ikikuusen rintamailla

punkaharju....

punkaharju on

elämänkaunis

viattoman

luonnekas,

jossa luonto ja ihminen

sopusointuistasti

yhteisesti majoittuu

askel....

yksi askel

johtaa toiseen

ja ne yhdessä

kannattelevat

elosi

-kulkua

luonnoltaan...

ihminen on

luonnoltaan

luontokukan

kevyinen

luontolintu....

luontolintu

lentää

vapaissa tuulissa

vailla huomisen huolia

sillä hällä on siipiensä

suojana elämänkevät

mahdollisuus...

ilman päivää ei olisi

yötä

eikä huomisen

mahdollisuutta

eurotukiaiset....

ennen markka

tienattiin,,

tänään 

-eurotukiaisilla

eletään

valoisa kevät...

kevät on syksyä
valoisampi
talvea
viheriäämpi,
sillä se pitelee
suvensuvea
sylissään

nälkä...

nälkä lisää
kulutusta,,
turhannälkä
kerskakulutusta

kauneus...

kauneutta et voi
piirrellä
,,et
valokuvata
vaan
tuntea

uusi normaali....

huomiset ovat

uuta normaalia

jossa

entisen näköiset

-,jäävät-

laihtuu...

köyhä laihtuu

luonnostaan,

-rikas jos

sijoitukset

haihtuu-

harha askel....

jokainen askel

vie

eteenpäin

niin myös

-harha askel

monta kevättä..

ihmisen tulisi

kokea

monta kevättä,

sillä ne ovat tarpeen

pitkän talven varrella

kuivan korppu...

liian viisas ihminen on

kuivan korppu,

sillä hänelllä ei

sivuaskeltakaan

afriikka...

afriikka on tottunut

muiden maiden

elättävän

heidät

- siksi he ovat tänäänkin

näkäisiä

ahneheksi...

ihmisen ei pidä

-heritä-

liian

ahneheksi,

vaan sopivan

oloseksi

kim jong-un...

ystäväni kim kysäisi

et voisiko hän tulla

juhannuskokokolle

padasjoelle,,

no hitto vie

tottahi toki mä kaverini

tänne pyysin ja nyt suunnittelen

rantakalailtaa tuonne kauniiseen

nyystölänlahden rantamaille jossa yötönyökin

yhtäpäivää hymyilee..

päijänteen muikkuja laitan vanhaan

saunan muuripataan,

noin viisitoista kiloa

päineen ja sisulsineen

sillä miissä piilee malujen salaisuus,

sitten

kymmenen kiloa valion meijerivoita ja uutta tilliä

ison nipullisen, suolaa heitän ison kourallisen, tahi parikin

kalakeitto keitetään päijänteen kirkkaaseen

veteen jonka ämpärillä nostelen aamutuimaan, sillä päivemmällä siinä on liikaa luonnon omia liikkujia..

tällä reseptillä oon evästellyt monet juhannukset ja aina oon herännyt kylläsen janoisena...

kimi on vähän löysässä kunnossa, joten tilasin tutun tanssiorkesterin tanssituttamaan läpi yöttömän yön,,

et kyllä tänäkin vuonna kelpaa

juhannusta viettää

luonnonkauniissa

padasjoen yöttömässä yössä

korona kukisti putinin ja trumbin....

putinin kukisti

korona,

samoin käy

trumpille,

mutta kim jatkaa

matkaansa

-yhä ain-

jeesus ja allah...

jeesus ja allah

ovat

ikätoveteita

käpytikka...

käpytikka ei tykkää

nakutella

kraniittista pintaa,

vaan ikihonkaa

ja vanhaa

maitotonkaa

sdp ja vihreät haluavat kaikki samaan yksiöön...

elävän masseudun

suurimpia

vastustajia

ovat

sdp ja vihreät,

sillä he tahtovat

kaikki ihmiset

samaan

-yksiöön-

vihreät ja demarit eivät tykkää maaseudusta...

vihreäliike ja demarit

vieroksuvat

maaseutua

kevyttä aikaa....

kevät on

kevyttä aikaa

siksi silloin saadaan

paljon aikaan

virittyy...

pienistä

jutuista

moni

asia 

virittyy

hiekanmuru...

en ole
luontoani suurempi,
en kevyen
painavampikaan,,
vaan hiekanmurusen
verran,
osaseni verran

saunavasta...

koivunlehti on
kasvanut
saunavastaiseksi,
tuoksuvaisen
kylvettäväksi,
siksi taitan
vitsakset
ja kimputan
vastaksein, jolla huiskin
pitkin poikin
saunassain

vihotella...

vihotella ei kannata,
sillä se ei kylvä
hyvää
huomista

kesälaitumet...

kevät
on
pitkäntalven
päättäjäinen,,
nuorten
koulujen
suvihuhlaa,
lakkijaisia ja
,,valmistujaisia
aikaa jolloin kesälaitumet
kutsuvat

kuuluvasti...

jos haluat
sanottavasi
kuuluviin,,
sano se
kuuluvasti

vastaa..

jokainen ihminen
vastaa
lopulta
vain
itsestään

toivonpisara...

kaiken kurjuuden
hetkelläkin
mielessä
säteilee
toivonpisara,
pienenpieni
välähdys
huomisen
mukavammasta

keväinen aamu...

keväinen aamu
sarastaa
ikkunaverhon
rakosesta,
hymyilee kauniin
herättelevästi,
mutta suo viellä
venyttelyhetken,
jonka jälkeen
aamukahvi kutsuu
,,katsoessani akkunasta
näen aamuusvaisen
kevään,
toukokuun toiseksi
viimeisen aamun,
kauniin hetken

arkipäivät...

arkipäivistä elämä

kutoutuu,

päivistä jotka

valjastavat

huomisen tulevaisuuden

arjenpyhän taipaleet

ovet....

yhden oven

sulkeutuminen

avaa

toisia ovija,,

niin koronankin

jälkeen

jaloitella...

kesällä on

vapaampaa

jaloitella,,

yötämyöten sukellella

sillä silloin pimeys ei

verhoa

edes luontoaan

pienen kunnan herrahissi....

pienen kunnan kannattaisi

vaihtaa päättäjänsä

pikatahtiin,

jotteivät maatuisi

omaan tahtiin

turhuuden kuvajainen...

ihminen oli alkujaan

hyvin nuori

viaton

ja melkeinpä

kainonpoikanenkin,

kunnes

heistä tuli

-turhuuden kuvajaisia-

oikolukija...

ajatuksillasi on

lukijansa,

mut sinä olet

niiden

oikolukija

huominen....

huomiselle ei ole

vastauksia,

mutta 

siihen kannattaa

varautua

luther ja ajatollah...

nykyihminen ei jumalia

kaipaa,,

ei lutherii

ajatollaa,

vaan sopivan

kevyttä elämää...

anteeksi....

anteeksi kannattaa

pyytää

ja

antaa

anteeksi

-veljensä vartija-

maapallon toiminnot
ovat yhteistä
ketjua,
jos jossakin natisee,
toisessa kulmassa
nitisee,
sillä ihmiskunta
yhä enemmän
-veljensä vartija-

aamukaste...

kevätaamuinen kaste

saa hengittämään

syvään,

sillä niin hyvältä

hapekas ilma 

maistuu

,,luonto sykkii nyt

yötäpäivää

linnut laulavat

elämänsä keväässä sillä

niille nämä hetket ovat

elämän parasta aikaa

-päivänvalo-

jos et mene mihinkään
et saavu mistään
olet pois
olet kauasnäköisempi
kuin
peilisi näyttämä,,
hymytön jolla ei
varjon varjoakaan
-päivän valoakaan-

kursittu elämä...

kursittu elämä
kuivattaa
hyvänmielen
jokilaakson,
jossa pulppuavat
elämänlähteet
ja solisevat
mielihyvän
puroset

en yllä maailmanääriin...

en yllä maailmanääriin
en aina
itseenikään
vaikka  solmin
taitavasti
kengännauhani,
silitän ainoan kauluspaitani,
en yllä sillä minulla
on lyhyet
kädet

mielipiteet...

maailmassa on
monia
mielipiteitä
- niitä saattelevat
ihmiset
jotka
ajattelevat

helvetinkauhut....

helvetinkauhut
rintamilla kiehuvat,
siksi sinne
ei halaja
rauhan kyyneleet,
vaan
sotaisan miel

maailmanrauha....

maailmanrauha

on

talouskysymys

luontokauneus...

luontokauneus

kevähällä syntyy

suvituulissa heiluen

keinuu

kunnes syysaika koittaa

ja talvipeittoa päällensä

sovittaa,,

siksi sen kauneus on

kestävän ikuista

hetkensä pituista

faaraot...

faaraot

kuolivat

itseensä,

siksi nykyihmisen

on hyvä

tavata

-toisiakin-

mielipide....

yhden ihmisen

mielipide

on

toisen ihmisen

sanomaa

omaa sanottavaa...

joillakin ihmisillä ei

ole

mitään

omaa sanottavaa,

siksi he kääntyvätkin

toisten puoleen

ja jakavat monen

huolet

kertaalleen kuolleet ihmiset....

kertaalleen

kuolleet ihmiset

ovat

ilopillereitä 

sillä he ovat

nähneet

syntymät

ja kuukahtamiset

luontoretki....

kevät on hetkiä

luontoretkiä,

pikku pikku

pyrähdyksiä

luontokauneuden pyhimmässä

ikimetsän

salokankailla

tyynen metsälammen rantamailla,

siellä jossa kauneus

kukkii jokahisessa tunnelmassa

käpysessä ja kulleronkukassa

,,siellä ei tarvitse

suuria

heilua

riittää kun annat

itsesi luontoäiteen

syliin

kiuru....

kiuru lintunen

laulelee suvivirttä,,

siin huokuu keväinen

melankolia

yöttömänyön tunnelmat

lintusen laulu saa pihapiirin

mukanaan hyräilemään

mielenmukavia aattelemaan

vähempään tyytyminen...

vähempään 

tyytymällä

kevennät

huomistas

nälkä....

ihmisellä on

yhtäsuuri nälkä kuin

dinosauruksilla

aikanaan,

siksipä heidän kohtalonsakkin on

samanlainen

kokkelpiimä...

silloin kun

immeistä

heikottaa,

pittää juuvva

kolkelpiimee,

sillä siinä on 

sielunelämällekkin

vahvistusaineita

muutoskatsastaneet...

kaikki ihmiset eivät ole

toistensa

näköisiä, sillä he ovat

muutoskatsastaneet

itsensä

luonto....

ihmisillä on monta

luontoa,

mutta

yhdestäkään eivät

pidä hyvää

huolta

värittyy....

ihminen värittyy

silloin

tällöin

~punastuu

kun vihastuu

tahi 

rakastuu,

mutta muuten ovat

kalman kalpeita

ilman puhelinta...

ilman puhelinta

joutusisin käymään,

istumaan hyvän tovin

ja juomaan

tassilta kahvia

luoja loi...

luoja loi

maan ja taivaan,

salamaniskunkin,,

minä taasen luon

runoni omasta päästäni

kalpeista tunnelmista,

helvetin mukavista ja syksyn

ruskamielestä

runoni syntyvät

sieltä täältä,

sillä enhän ole kotoisin

mistään

likinäköiset...

hymähtelevästi

naurahtavat

ihmiset

ovat

-likinäköisiä-

voi...

eihän ihminen

mitään

itelleen

voi

saloja täys....

muualta

muuttanut

ihminen on

-saloja täys-

kevyt olento

ihminen on kevyt
olento
vaikka
olis
painonvartija

kantapäitten hiominen...

kantapäitten hiominen
auttaa
painonpudotuksessa,,
oon
hionut ja laihtunut
ja
sen vuoksi mielikin
on
vapautta valloillaan

heikotukseen auttaa...

heikotukseen auttaa
raitis aamuilma,
mutta useimmin
siitä selviää
kun
hitonvitut
sille heilauttaa

ajatusten voimalla...

ajatusten voimalla
on
päästy
maailmanääriin,.
kierretty
pirunkalliot ja
lauhkeammat laaksot

kohtalon sormikkaat...

kohtalolla on
sormikkaat käsissään
ja sillä
on
sumea katse
-joskus-
mutta  enimmäkseen se hymyilee
paljainpäin
tervehtii
ja tarjoaa
mukavuuksiaan

omatunto...

rakkainta on
omistaa
hyvä
-omatunto-

ranskan vallankumous...

korona saa
aikaan samankuin
ranskan vallankumous

vaiherikas...

elävä
ihminen on
vaiherikas...

ympäristöteko-.

olisi myös
-ympäristöteko-
maassamme olisi
kolme toimivaa
lentokenttää,
helsinki-vantaa
savonlinna ja
rovaniemi

rakkautta...

rakkautta et saa
osaksesi,
ellet polvistu
- itsellesi-

kiina valmistaa halppistossuja...

kiina valmistaa
halppistossuja
ja levittää
kaikenmoisia
muutakin
-kestämättöntä-

elämänriemu...

jokainen ihminen
on
elämänriemua
täynnä,
mutta toiset vaan verhotaan
eilisiin

vahingoniloinen...

vahingoniloinen
ei kannata
olla,
sillä ne rappuset ovat
myös
sinunkin asteltava

aurinkoinen hymy...

ihmisen täytyy
joskus alistuen
tulistua
muttei siitä vaivaustua,
sillä
aina löytyy toinen tie
suunta tai
ovi jonka aukaistuaan
näyttäytyy aurinkoinen hymy

savonlinnan lentokenttä...

savonlinnan lentokenttä toisi
maakuntaan tuhansittain
työpaikkoja,
lisäten kiskoliikenettä,
sekä kumipyörillä toimivia
kuljetustarpeita,
sekä muuta
joukkoliikennettä
,,savonlinnan lentokenttä toisi
itäisen naapurimme turistit
joustavan nopeasti maakuntiin,
sillä helsinki-vantaan kautta kulkisivat
eteläisen suomen lentotarpeet,
savonlonna keskeisen suomen
maakunnat ja rovaniemi pohjoisemmat

karsia...

luonto hoitaa
itse itsensä,
siksi ihmisen ei kannata
sitä liialti karsia

tuhannesti...

ihminen voi olla
tuhannesti
rakastunut
mut vain
-kerran tosissaan-

tuomen tuoksu...

tuomen tuoksu
saa kevään
avautumaan,
kielonkukka
ihastumaan
ja vuokkokimppu
mieleni suveen
avautumaan

kauneus...

kauneus kukkii
hyväsydämellisissä
kasvoissa

kokoomus tuhlaa valtion varoja...

kokoomus haluaa
tuhlata verovaroja
tyhjille kotimaan
lentoreiteille
-mutta vastustaa
tiukasti
lapsilisiä-

virheet...

virheitä sattuu
herroille
- niinkuin alemmillekkin-
mutta vain toisen virheet
koskettavat
itseään enmpää

yläpää....

jos organisatio

kasvaa liikaa

yläpäästään

se

- keventyy

alapäästään-

ja vihoviimein

lopahtaa

tuotannollis-taloudellisiin

muotoseikkoihin

onko korona pakteerin aiheuttamaa?

jos korona onkin

pakteerin

aiheuttamaa,

niin silloin

se paljon

-ajatteluttaa-

jalkaisin....

ihminen voisi
paremmin
jos he
menisivät
-jalkaisin-

kyllästää...

ihmisen ei tule
kyllästää
itseään
toisten mielipiteillä
vaan
vaatettaa
-itsetunnollaan-

hyvä ihminen....

hyvän ihmisen

tunnistaa siint

ettei hän katso

-poispäin-

väärinpäin...

totuutta ei saa
-väärinpäin
käsitellä-

herrat...

herroja on
monenlaisia,
mutta vain
yhtä katson
-ylöspäin-

samasta taikinasta...

tasapaksussa elämässä
jutut pyörii
samasta taikinasta

kädenkäänteestä...

viisaus syntyy
kädenkäänteestä

korona saranoittaa EU:n

korona saranoitta
eu:n,
sillä nykyinen tahti
yhteisvastuissa on
kohtuutonta,
koska toiset maat eivät
haluakkaan hoitaa
omaa pesässään

tuomentuoksu...

tuomentuoksu
herättää
aamuvarhaisen
tunnelmoijan
-minut-
joka herään
mielelläni
aamun ensisäteisiin
ja meen luonnonhelmaan
tunnelmaiseen,
silloin luonto on
viattoman kaunis ja
sieltä aistii syvemmin

tutut kaverit jolkuttelevat
pellolla,
jänis ensin
kuten aina,
kettu taaempana ja jää lisää.
sillä töpöhäntä taitaa kiemurat

nyystölänlahti kuhisee
vesilinnuistaan ja huomaan
kalastajankin lähteneen
verkoilleen lokkiparvi
seuranaan

huuhkaja huhuilee
ikimetsästään,
käki kukkuu lähempää
ja varis herrasetelee
tien laidassa,
sillä se
-hoitelee-
yön aikana menehtyneen
siilin

luonnon kiertokulku
on yksinkertaista,
eikä siitä jää haavoja
muille kuin ihmisille
jotka karsivat sitä liian
raskaasti

oikeinpäin...

kaikki voidaan
kääntää
oikeinpäin
-niinpäin kun
kuulija haluaa-,
mutta totuus kulkee
omia polkujaan

metsälampi...

metsälammen rannalla

tuoksuvat kanervankukat

jotka luovat

hyvänmielen tunteen joka

saa katseen kiertämään

tässä kauneuden

puutarhassa, jota kukittavat

kulleronkukat ja muut

luontokauneuden kauniimmat

,,lammen pinta on peilityyni ja

siinä luistelee vesisirkka joka

saa veden pintaan pienen pienet

väreet jotka häipyvät samantien,

kun tämä suloliikkeinen luistelija

istahti lumpeenlehdelle ja halasi

sen kauniin valkoista kukkaa

- minunkin tekisi mieli-

mutta jään vain ihastelemaan

rypistyvät...

ihminen on
syntyessään
hyvin varusteltu
pakkaus,
mutta toiset huollon
puutteessa
-rypistyvät-

luonnon helmaan...

silloin kun
oikein
ohimoita
puristaa
kannattaa
-pikasta-
luonnon helmaan

saalistaa...

onnea et  voi
onkia,
vaan sinun pitää
se
-saalistaa-

talouskasvu...

liiallinen talouskasvu
on
köyhyytemme
syy,
sillä olemme
karsineet
-luontomme pois-

valkoinen orja...

nykyajan orja
on
enemmälti
valkoinen
-tahtomattaan-

jotain muuta...

ihminen ei hakeudu
arvoistensa
seuraan,
sillä he
kaipaavat
-jotain muuta-

menoja...

ihmisen elämä
on
menoja
-täys-

eriarvoiset...

ihmiset eivät ole
eriarvoisia,
vaan
heidän
asenteensa

kosketusarka..

ihmiset ovat

tulleet

kosketusaroiksi

siksi heidän

katseensakkaan eivät

kohtaa

arki...

ihmisen arki

muodostuu

elintavoistaan

joukkoliikenteen ikävä ilmiö....

pääkaupunkiseudun

joukkoliikenteen

ongelmana on

isojen toimijoiden

keskijohto

jotka hyppelehtivät

firmasta firmaan

ja jäljet ovat

koruttoman näköiset

hetket....

hetket syntyvät

tunteista

täyttyvät tilanteista

-siksi meidän tulee elää-

kriisit...

kriisit kasvattavat
yhteiskuntaa
yhdistäen
eri väestöryhmät tiiviimmin
yhteiskuntaan,
siksi populistiset puoluet
haihtuvat,
kunnes ajat normalisoituvat
ja he saavat
-nokittavaa-

aurinkokennot...

aurinkokennot
tuottavat
luonnonvirtaa
siksi moni ajelee
sähköautolla
-aika vauhdilla-

ajatuksen verran...

ihmiset jotka ovat
ajatuksen verran
edellä muita
-onnistuvat-

valokuvaus...

valokuva on heijastus,
mutta
katse katseessa on
aidon näkymää

korean niemimaa...

korean niemimaalla
itää viellä
kylmänsodan
jäänteet,
siksi siellä
vallitsee
pelonilmapiiri

kampela...

kampelalla on
kaksi silmää,
mutta toisella se
katselee
kun
kylkeään kääntää

hukka kauraa...

se tieto jota tietona
viljellään
on
suuremmaksi osaksi
-hukka kauraa-

vanha manner...

vanhalta mantereelta
on saanut maailma
kuvansa,
vaikka onkin syntynyt
afriikan syvimmissä
laaksoissa

valonpisara...

ennakkoluulottomat
ihmiset
näkevät
enemmän,
sillä he uskaltavat kurkistaa
sinnekkin
jossa ei valon
pisaraakaan

65 vuotta sitten...

siitä on aikaa
kun
helsingissä oli
viisitoista televisiota,
ja maaseutu
kukoisti,
niistä on aikaa,
siksi elämme nyt hankalampaa
aikaa

kalenterisi...

jos elät kalenterisi
joka sivun
pilkulleen
sulta häipyy
 -elämisen ilo-

luot nahkaasi...

hetket jolloin
olet
tuntematon itsellesi,
ovat
hetkiä jolloin
luot nahkaasi

askeleen päässä...

jos olet

askeleen päässä

olet lähellä,

mutta kun olet tavoittanut

hänen katseensa

olet

~tavoittanut

kuvalleen...

ihmisen tulisi
kumartaa
silloin tällöin
kuvalleen

ihminen kiertää aurinkoa...

ihminen kiertää
aurinkoa
elinikänsä verran
ja muut hetkensä
kuuta
palvoo
jos on jaksanut
valvoo

kielteisin silmin....

kaikkea ei tarvitse
katsella
kielteisin
silmin,,
ja usein ei
ollenkaan

ajatella...

kaikella on tarkoituksensa,

siksi koskaan ei kannata

lähtiessään lyödä oveaan

äänekkäästi

jälessä....

ihminen on aina

aikaansa

jälessä,

sillä hän ei näy

huominen

juolavehnä...

juolavehnä on
hiukopalana
maukasta,
muta näläkä
ei siint
lähe

kuusimetsä...

kuusimetsässä
tuoksuu
hiljaisuuden
äänet
vaimeat kuiskaukset
joita sammalmatto
vaimentaa,
siellä on ahistuneellakin
vapaus,
sillä siellä ei kahleet
purista

uljas katse...

jos ihmisellä on
uljas katse,
hän
on
tunnossaan

runot asuvat...

runot asuvat
taivasalla
luonnonhelmassa
luonnekkaassa
arjenpyhän
oven suussa,
sillä ne ei tykkää
eleskellä
suojatun suljetuissa

ensiaskel...

aina kannattaa
ensiaskel
ottaa,
sillä se johtaa
toiseen

valloilleen...

ihmisen ei tulisi
päästää
itseään
valloilleen,
sillä silloin
joutuu itseään etsimään

suutu...

järki ei
suutu

järki...

liian järjen kanssa
eletty
elämä on
hymytöntä

aika...

aika ei kulu
ellei kato
kelloa

ennenvanhaan...

ennenvanhaan
syötiin
kotona tuotettua,
mutta kerran vuodessa
käytiin
isolla kirkolla
ostamassa säkilliset
sokeria ja suolaa,
sekä muutama paketti
santosta

luontomaisema...

luontomaisema
on
koristellut itsensä
kevääseen,
siel lintuset laulavat
toisiaan halaavat
koivunoksat hiirenkorvillaan
kielot nupullaan
vuokkomeri valtoimenaan,
,,ketunpoika tuuheahäntä
jänistä jäljittää,
mut tämä notkeakinttu
pian ketun väsyttää
ja repolaisen leikki
siihen paikkaan läsähtää
,,karhu kylkeään petäjäpuuhun
hankaa niin että puu luokilleen
taivuttuu ja variksenpoika latvasta
karhun niskaan tipahtaa,
mut siitä otso vähät välittää
sillä laulaahan sekin soriasti,
vaikkakin satakielen soinnut
suvisemmin kaikuvat

eläminen on yksinkertaista...

eläminen on yksinkertaista
senkuhu syöp
ja makkoo,
myös
silloin tällöin halkoja hakkoo
eukkoa halloo
sekä potkien jalkapalloo

elämänkoulu...

mestarit

syntyvät

kovan koulun

kautta

~ elämänkoulun

kurjuuden kuningas...

ihmisestä voi kasvaa
iso herra
tahi
kurjuuden
kuningas,,
josvain niin
tahtoo

ennen sadetta...

ennen sadetta on
poutasää
ja jälkeensä
kauniin
hengittävää
  ilmanalaa,
jossa on
ihanaa saada lätsäyttää
paljaat varpaansa
lätäkköön

onnellisempi...

mitä vähemmän
tiedät,
sen omnellisempi
olet

onnistuminen...

onnistumiseen
tarvitaan
tuuria
ja
elämänotetta

suupielet...

keväällä kukkivat
eläväisten
mielet,,
ihmistenkin suupielet

ikäisensä...

ihminen on

ikäisensä,,

toiset vaan

yhen hetken enemmän

kunnioita....

jos ihminen ei

luontoaan

kunnioita

ei hän iteäänkään

kuleskella...

ihmisen ei

kannata

juoksennella

sinnetänne,,

vaan kuleskella

kotipolullaan...

ei enempää...

ihmisen ei tarvitse

olla enempää

kuin on

juurensa...

kaikella

on

juurensa

senkunhan...

elämässä on paljon

mahdollisuuksia,,

senkunhan vaan

ojennat kätesi

oksa...

ihminen on

luontopuun

alin

oksa

keväinen luonto...

keväinen luonto

tarjoaa

elämän

syvempää

hautoa...

ihmisen ei kannata

hautoa,

vaan

sorsaemon

iänikuinen....

ihminen on

iänikuinen,

mutta vain

yksilö kerrallaan

tasanen...

ihminen ei voi
elää
tasasella,
sillä he kaipaavat
ylä- ja alamäkiä

kolhut...

ihminen on
haavoittuvainen
mieleltään,
muut
kolhut
hoituu
laastarilla

arka...

ihmisen ei
tule
araksi
kesyyntyä

myrskynsilmä...

myrskynsilmästä
on
päästävä
pois,
sillä se vie
mennessään

hetkellä...

hädän hetkellä
on
hyvä olla
kättä pitempää

poikkeusajat

poikkeusajat
paljastavat
arken olot

katse...

hyvän ihmisen
katse
lähimmäistä
palvoo

leipurin kädet...

luontoäiteellä on
leipurin kädet,
hyvän äidin sydän
ja
ahkeran isän mieli

tosipäiväiset...

tosiasioita ei ole
on vain
jokapäiväisiä

eläköityy...

jos vapaaehtoisesti
eläköidyt,
  olet luovuttanut

antautua...

elämässä täytyy
antautua
mahdollisuuksille,
mutta varoa
   vaaran paikkoja

menestyä voi vain konkurssin kautta...

menestyvä liikemies
syntyy
vasta
kolmen
konkurssin kautta

luottamus...

silloin kun ihminen
menettää
luottamuksensa,
hän on
kaukana
  itsestäänkin

minä ja kim jong-un nyystölänlahdella...

lähen pohjoiskorean suuren johtajan
kanssa kalalle.
kalastamme mato-ongella
nyystölänlahden
kalaisassa karikon syvänteessä,
josta oon nostanut
kalaa iät ja ajat

eilinen ilta meni pikkutunneille
kun turinoimme
korean jutuista,,
kimi on hauska veikko
ja eniten minua on huvittanut, se kuinka
hänen tussarinsa
pelottavat maailman valtiaita,
vaikka ne ovat kehitelty ilotulitusraketeista
ja ahdettu pyssyn piippun ja poksautettu
japaninmereen,,
tosin kimiä hieman kaduttaa
se kuinka kallioluolissa olevat varastot
räjähtelivät ja koko
kalliovuoristo lensi hevon helvettiin
ja seismologit ympäri maailmaa mittailivat
muka suuresta maanjäristyksestä,
mut so what,
politiikka on peliä ja trumppi jo
pasko housuihinsa ja putin kalpeni,
mutta kimin ja kiinan kommunistijohdon
välit ovat jossakin kunnossa vaikka tuo
koronakin levis yhen kemistin vuoksi
kalatorille

ensi vuonna meen vastavierailulle,
kimi
lupasi
kaikki herkut
mitä bunggereista löytyy,,
odotan innolla vierailua,
mutta nyt ongimme
ahvenia ja otamme tujaukset
kunnon ranskalaista

kauniainen...

kauniainen on
kunta,
jossa
raha leikkii
  poikineen

kulleronkukka...

kulleronkukka ei kuki
maljakossa,
vaan
kotopientareen
lätäkössä

luovutettava...

joskus on
luovutettava,
ainakin silloin kun
huomaat ettei ole mitään
puolustettavaa

yle...

yleisradio
on koko
kansan radio,,
   sillähä
muilla kaupallisilla
kanavilla ei ole yhtä
osaavia toimittajia, joita
velvoittaa yhteisvastuullisuus

niiata...

linja-autot osaavat
tätänykyä
niiata,
mutta tämänpäivän
tyttöset eivät

pientareilla...

elämän pientareillasi
on
monta kaunista kukkaa
siksi älä niitä
hukkaa

alkujuuret...

ihminen ei pärjää
yksinään,
ei erakkokaan,
sillä hälläkin on
alkujuuret

hallintaoikeus...

ihminen ei omista
itseään,
hällä on vain
hallintaoikeus

turhan aitaukset...

ihminen vanginnut
itsensä
turhan aitauksiin

paeta...

ihmisen ei tulisi
arkeaan
paeta,
ei silloinkaan kun kiire
olisi kolmantena jalkana

luontopolulla...

luontopolulla näet
elämää enemmänkuin
mannerheimintiellä,
sillä täällä kaikki
kulkevat luontevammin

marionetit...

mielistelijät valtakoneiston
vierustoilla
tuhoavat hyvänalun,
sillä
he eivät rakenna huomista,
vaan litkivät
tämänpäivän nautintoja

helsinki on liitettävä padasjoen kuntaan...

helsinki pitäisi
liittää
padasjokeen,
sillä silloin
ihmiset voisivat
vapaammin

hitler oli kaunia mies...

hitler oli
kauhia mies,
mutta hänen
elättäjänsä
viellä
hullumpia

elää isosti...

jos elät isosti
unohdat
kokosi

ykkönen...

ykkönen on
numeroiden ensimmäinen
ja nollat
viimeisiä

luontokallio...

luontokallio loistaa
sammaleistaan,
täällä on kelottuneita mäntyjä,
koivunkäppyröitä ja
jäniksen poika ensiaskeleillaan
,,istahan kannolle,
viritän nuotion jossa
juon nokikaffeet,
en puhele mitään,
vaan kuuntelen kuinka
luonto haastelee

jatkan matkaani  metsälammelle,
jossa on mustapintaisia
ahvenia joista keitän kalakeiton
illansuussa,
mutta ennen sitä
ihastelen lammen rantoja
koska siellä elää
luontokauneus

ilta on kääntynyt
yöksi,
kun palaan kotiini,
olen onnestani väsynyt

perkeleen jumalat...

perkeleen jumalat tanssivat
marketin lihatiskin
edessä,
siinä ne houkuttelevat
ihmisiä
luonnoeläinen 
kimppuun,,
siellä on broilerin rintaa,
sonnin lapaa ja lihakkaamaa
palaa,,
possukin on paloiteltu
kyljellensä,
sitkeimmät osat jauhettu
jauhelihaksi
,,  kipitän kiireesti toiseen
tiskiin,
hedelmätiskiin, mutta sielläkin
yksi
pirunpoika tarjoaa
kiellettyä
hedelmää

syyskylmät...

syyskylmät
kuuluvat
syksyiseen maisemaan,
jolloin
marjamaat antoisat
sienimetsät hehkeimmillään
joilla on
kaunis ruska
verhonaan
kaikkialla kauneus leviää
silmänkantamattomiin
,,sillohi myös
muikku kutee ja
rantakalat maukkaimmillaan

urakalla

urakalla ei kannata
ympäristöään
hemmotella,
vaan elää
luontonsa
mukaan

elämän arkipäivät...

elämän arkipäivissä
on
elämän
sydän
mieli ja pyhien
odotus

suoda hetkisensä...

ihmisen ei tulisi
laiminlyödä
kohtalonsa
hetkiä,
vaan suoda niille
hetkisensä,
sillä ne tekevät huomisen

ikaalisten kauppaoppilaitos...

ikaalisten kauppaoppilaitos
oli mun nuoruuteni
opinahjo,
se oli enemmänkin,
sillä siellä
tapasin
ihmisiä
,,hetkiä jotka elävät kanssani
tänäänkin
ja muistanhan mä
makkinatalousopin aakkosetkin

torpparit...

torpparit vaativat
itselleen
maatilkullisen
jotta voisivat elättää
perheensä,,
jälkipolvensa ovat
laimentuneet
   hungswoteiksi

ihmiset ja yhteiskunta...

kaikissa yhteiskunnissa
asustaa
ihmisiä,
mutta vain muutamissa
  hyvinhoidettuina

kummarrella...

kumarrella
ei kannata
tyhjän suuntaan

365...

vuodessa on
365 päivää
ja yötä,
mutta vain jokunen hetki
jolloin ei tunnu
miltään

olen niin vanha...

olen niin vanha
muistelemaan

kun keväällä herättiin
aikaisin
kylvöhommiin,,
muistan
hevosvetoisen karhimen,
joka oli tehty
katajista ja sillä
karhittiin
peltoa,
muistan työn raskauden ja
päivien pituuden,
mutta jokin niissä
viehättää yhäkin,,
tänään jolloin
kaiken saan
valmiina

lepakot...

lepakoita liihottelee
siellä täällä,
mutten
himoitse heidän
lihojaan,
sillä,
yritän kartella tätä nykyistäkin
jälkitautii

suomi on väljempi...

suomi on tulevaisuudessa
väljempi,
sillä
ihmiset levittäytyvät
vihreimmille
keitaille,,
siksi valton tulee
lisätä
työmatkakustannusten
enimmäismääriä

yksi kymmenesosa...

tuhannesta vuodesta
yksi kymmenesosa
on
yhden ihmisen
elinaikaa,,
loput hoituvat
samannäköisillä,
mutta jalostuneemmilla

nähdä paremmin...

aina kannattaa
nähdä paremmin,
sillä
vain siten tunnet
syvemmin

kaikki herrat...

kaikkia herroja
ei tarvitse
pelätä,
sillä he ovat vain
   olevinaan

pitkästy...

elämän kaarteissa
joskus
tulee
sivuluisuu,
toisinaan
pitkää suoraa,,
mäkiä ja
alempia,
mutta se on semmoinen
miljöö jossa ei aikakaan pitkästy

kuuluvasti...

kun sanot
tarpeeksi
kuuluvasti
  sinut kuullaan

toistelija...

totuudella ei
ole
sanojaa,
on vain toistelijaa

katkeruus...

katkeruus
syntyy
kateuden
hedelmistä,
niistä
naapurin mehukkaimmista
omenoista,
joitä tämä on
kasvattunut
sydämmensä
hyvyydellä

korona kypsytti...

korona
kypsytti
meidät katsomaan
lähemmin
toisiamme

kone...

ihminen ei ole
kone,
ei silloinkaan,
kun vaaditaan
  tulosta

hetket...

hetket joita et
ole merkinnyt
kalenteriisi
ovat
  enemmän

ahne...

ihminen ei ole

ahne

luoonostaan,

vaan sellaiseksi hänet

tekee

~ huominen

padasjoella...

padasjoella ei ole
paljon mitään,
mutta kaikkea
  yllinkyllin

rakkaudenliekki...

rakkaudenliekin
leimutessa
ihminen
   roihuaa

haudankaivajat...

kaikista ihmisistä
ei ole ojan
kaivajiksi,
mutta
jokainen taitaa
   luonnostaan
kaivaa
omaa
hautaansa

tapani kansa....

tapani kansa
laulaa
kauniisti,
siksi
kuuntelen häntä
   auliisti

presidentti niinistö....

presidentti niinistö
täyttää
joskus
sata vuotta,
  mutta pitkän ajan
jälkeen

persaukiset...

jakomäessä ei asu
tosi
uskovaisia,
vaan ihan
pers
aukisia

putipuhtaaksi...

tavallinen ihminen
kynitään
putipuhtaaksi

kiharapäiset ihmiset...

kiharapäiset suomalaiset
ovat
maahamuuttajien
jälkiäisiä

perskärpänen...

ihminen on
ihme
olento,,
pahempi kuin
perskärpänen

luonnottomuuteen...

ihmiset ovat
mukavoituneet
luonnottomuuteen

elintavat...

kun tavallinen
ihminen
kyseenalaistaa
totutut
elintavat
hänet lapioidaan
syrjään,,
mutta
se on virhe sillä
juuri
pinttyneet pöytätavat
eristävät yhteiskuntaa
kehittymästä

suohaukka..

suohaukka istuu
nyystölässä,
tuolla
        esutsu.blogspot.fi  
kotokulmilla,
ikihongan
latvuksessa
,,istuu ja tuumaillen
kutoo
mielessään
huomistaan
jolloin se on päättänyt
pyrähtää
vanhan tuttavansa luo tuonne
karjalan laulumaitten
ikisoille,
sinne mistä se itsekkin
on kotoisin

turhanjäljet...

elää kannattaa
sopusointuisasti,
sillätavalla
tavallisesti,
ettei se jätä
turhanjälkiä
taakseen

kestäväkehitys...

koronan
jälkeen
asenteemme on
herkempi
kestävänkehitykseen
toteuttamiseen

kyky...

ihmisluonteen
arvokkaimpia
asioita on
kyky
asettua toisen asemaan,
mutta
valitettavasti
sitä kauneutta
tarjoillaan
harvakseltaan

luontokukka...

luontokukka suvituulessa
heiluen taipuu
sillä terälehdellään
neitoperhonen
tanssii
elämänsä valssii,
onhan suven kaunein
päivä
eikä ukonilmakaan
jyrise
näillämain

maaseudulla itää...

maaseudulla itää
semmoisetkin
lajit
joitka eivät
juurru
kaupungeissa

ihminen on hanakka...

ihminen on hanakka
pitämään
saavutetuista
eduistaan kiinni,,
,,sen he oppivat
uransa alussa,
kun puitten oksilla
asustelivat

arkiviikossa...

arkiviikossa on
kuus
päivää
jolloin
ootellaan
sitä
viho viimeistä

luova...

ihminen on
luova
eläin

kylettää...

yritteliäs
ihminen
harvoin
  kylettää

rakkaudenlaakso...

helvettiin
ei ole
pitkä
matka,
mutta rakkaudenlaaksoon
joutuu
vaeltaman
toisenkin tovin

herkistyy...

keväällä
herkistyy
kovinkin
miel

kutoa...

kaikkia ajatuksia
ei kannata
sanoiksi
kutoa

tuhat askelta...

tuhannen askeleen
jälkeen
kannattaa aloittaa
alusta

suinpäin...

suinpäin
rientäminen
aiheuttaa
sylintäydeltä
mietittävää

aamutuimaan...

aamutuimaan
kanattaa
pulahtaa
uimaan

puutostauti...

rakkauden puute
on
suurin
puutostauti

väärät sanat...

vääriä sanoja on

vaikea

oikoa

jokamiehenoikeus...

jokamiehenoikeus
on
harvinainen oikeus,
sillä siitä ei ole
kirjattu
pykälän pykälää,
vaan
se toimii
luottamuksen voimin

sinivuokot...

sinivuokot kukkivat
nyystölän lehtometsikössä
ja antavat kauniin tunnelman
ohi kiirehtävälle,,
poimin kimpun
rintataskuuni ja
hymyilen
sillä nekin minulle

delegoida...

kaikkea ei tarvitse
tehdä itse,
vaan
delegoida ne
taitavimmille

ihmisen onni...

on ihmisen onni
että hällä on
tilipäivä,
jolloin voi vähän vapaammin
heilua

ylhäältä päin...

ylhäältä päin ei
kannattaisi
ihmisiä katsoa,
sillä silloin jää
näkemättä
ihmisen kasvot,
kasvot joissa on
  hänen tarinansa

kevään aamut...

kevään aamuissa on

elämisen makuu,

siin tuoksuu

luonnon uudet

tuoksuset

lintusten lauluset,,

keväiset aamusäteet

jotka herättävät

unisemmankin

heräämään

koronan jälkeen...

koronan jälkeen

on

turhuudet

poistuneet

ajatuksen voimalla...

ajatuksen voimalla

suuremmat

teot

syntyvät

mielenmuotoinen...

punarinta tanssii

kevättanssii,

sillä hää on

löytänyt

morsmaikun

joka on

sen

mielenmuotoinen

sylikuormat...

keväällä taipuu

monen miel

niinkuin

pajunkin,

sillä keväällä

kevenee mielen kiel

harmit ja elämän

varjoisemmat sylikuormatkin

nisäkäs...

ihminen on mutkan 

taivuttama

nisäkäs

päämäärä...

ihmisen päämääränä

on

elää aamusta iltaan

jutusta juttuun ja

jos hyvä tuuri käy niin

maailman tappiin,

muttei ihan sinne

loppumetreille,

sillä silloin on

hautuumailla

vilskettä

tauti...

tauvit ei tartu

yksinäiseen

amerikkalaistuu....

ihmiskunta

amerkkalaistuen

pulleaks

paisuu

eikä siinä auta virren

veisuu,,

eikä kohtalon

oven suu,

joten ota hyvä ihminen

ittes mukaan ja tuu

arkes luo

ihmisten hoidot ovat kallista lystii...

yhteiskuntaa
ei huoleta
ihmisten
kuolemat,
vaan heidän
  hoitojaksonsa,
sillä se on kallista,,
siksi
meillä on tuhat ja yksi
rajoitetta

kysymys...

kaikkea ei tarvitse sanoa
sillä katseet näkevät
eikä niistä ei jää
kysymyksen
kysymystä

varpaat...

kaikki hyvä alkaa

varpaista

sillä ne tasapainottavat

~ kulkua

urheiluauto....

joskus haluaisin

olla

kauniin urheiluauton

omistaja ja vedättää

sillä

tuhatta ja sataa,,

mutta taitaa olla

pareen, että jalkasin

~ kerkeen

kaikissa päivissä...

kaikissa päivissä on

sinulle

jotain,

kuten niisäkin jotka

olet

viettänyt

sivukujat...

kaikki hyvä ei asu

hyvässä,

vaan osa

luimuilee

~sivukujilla

elinkautinen...

ihminen ei ole

kvarttaalin pituinen,

vaan

~ elinkautisensa

hymyilyjä...

jos päättäjät esiintyisivät
vähemmän
heillä olisi aikaa
paneutua
tehtäviinsä,
mutta
he ovatkin
pätkätyöläisiä
,,vaalikauden mittaisia joten
se vaatii
hymyilyjä sinne tänne

nyystölänlahden kalastaja...

nyystölänlahdella kalastaja
kokee verkkojaan,
hänen toimintonsa ovat
rauhallisen määrätietoisia
,,äänettömän hymyileviä
  ohitan hänet tyynesti,
heilautan kättäni,
hän samoin ja katseensa
toivottaa minullekkin
kalaonnea
  palaan rantaan
verkot tyhjinä,
mutta minun saaliini
on toisemoista,,
luonnon kauneuden
havannoimista ja sitä sain
koko
kopallisen

päin kasvojaan...

luonto parantaa
hyvinvoitavasti
sillä siellä
ihminen on lähimpänä
  alkujaan,
siksi ihmiskunnan tulisi
huolehtia ympäristöstään,
sillä laiminlyönnit
iskevät ennenpitkään
  päin kasvoja

kaukaisuus...

kaukaisuudessa on
kylmää
etäistä eikä siellä
kuki
kukatkaan,
eikä kukaan hymyile,
siksi
elän
lähempänä nykyisyyttäni

pienet asiat...

pienistä asioista
kasvaa isompia
jos niitä
huomioidaan,
  siksi joskus olisi
viisasta jättää
jotakin
huomioimatta

onnen omillain...

keväinen aamu
viettelee
mukaansa
siksi aamulenkilläni on keveää
tepastella
ihastella ja kumartua
kaiken kauniin vietäväksi
lintusten laulujen
kuultavaksi
jatkaen matkaa
  onnen omillain

köyhyys on hyvä tila...

köyhyys on
hyvä tila,
sillä sitä eivät rosvojoukot
halaja

hamuta...

kaikkea ei kanata
hamuta,
sillä
useimmat niistä
ovat
turhia

tunnekivut...

tunnekivut
eivät
  disperiinillä
laimene vaan
siinä auttaa
lämmin halaus ja
katseiden kosketus

korona erottaa...

korona erottaa läheiset
toisistaan
  vieraatkin,
mutta se
avauttaa näkemään
  elämää

pienyrittäjä...

pienyrittäjä
on
yksinäisin
työmarkkinoiden osallistuja,
sillä heiltä puuttuvat
sidosryhmät jotka
heitä tukisivat,,
    se on sääli sillä
yrittäjyys on
osa toimivaa
työmarkkinapolitiikkaa

punarinta...

punarinta kylpee
aamuauringon
loisteessa,
taivuttaen rintansa
pajunoksaan joka
kiikuttaa sitä vienontuulessa,
sitruunaperhonen
haluaa kyytiin
ja niinpä he yhdessä
kevään riemua
juhlistavat

aamuauringon levike...

kuljin epätoivon
teitä
menin ja tulin
  en minnekkään
kunnes
pysähdyin aamuauringon
lämmittämälle levikkeelle
jossa
huokasin
  huokasin ja huomasin
etten
enää jaksa heilua
siellä täällä
maailman teillä
vaan asetun tänne
aamuaurinkoni levikkeelle

isosti...

kun ajattelee
isosti
on mahdollisuus
pienen pieniin murusiinkin

köyhyys on rikkautta...

köyhyys on rikkautta,
jonka voi
myös menettää

surra...

ihmisen ei tule surrra
pitkäkestoisesti,
sillä
silloin harmaantuen
kumartuu
polvistuen
masentuu,
vaan ihmisen tulee
surra hetken verran
juuri sen kerran,
verran
että suru auttaa
huomisenkin elämään

muinaishistoria...

muinaishistoriassa
on
elämämme
liekki,
sieltä se lepattaen
se elämäämme viljelee

älä ota isoa kännii...

kun sua kunnolla
pännii
älä
ota isoa kännii,
vaan mee luontopolulle,
jutustele ihtes
kaa
halaa petäjän paksua
runkoo,
laula satakielille,,
metsän pienimmille
ja istaha
viimein
kannolle
ja huomaat kuinka kevyt ootkin,
kuinka vaivatonta on
mielesi
askeleet
huomises huominen

luovuttaa...

luovuttaa ei pidä
silloinkaan
kun
ote kirpoaa,
sillä aina on
mahdollisuus,,
mahdottomankin
mahdollisuus
// huomisen tulevaisuus

luonollisemmin...

elämästä ei pidä tehdä
liian
vaikeaa,
sillä
se hoituu
// luonnollisemmin

pirun saatavat...

piru ei pidä
kiirettä
varmoilla
saatavillaan,,

jutun juuret...

ihmisen tulee
rimpuilla
elämässään sen verran
että
jälkipolvet
saavat jutun juurta

eu...

euroopan unioni
kylvää
rahaa
holtittomille valtioille,
niille jotka
vähät välittivät
pienistäkään
sopimuksista joihin
olivat
sitoutuneet

kutinat...

elämä on maisemien
hetkien tunnelmia
väsymystä ja ilon keveyttä
katseiden sanomia
kosketuksia
pettymyksiä ja ikuisia
kutinoita

huuliharppumies...

ihminen joka ei
totuutta
kestä
on
huuliharppumiehiä

hitler syntyi

hitler syntyi
saksalaisuudesta,
mutta epäonnekseen ennen
euroopan unionia

onnelliset...

onnellisia ihmisiä
ovat he jotka
pystvät
  kampaamaan
mielipiteitään

kalventuis...

jos ihminen ei
söisi,
hän
kalventuis

virsikirjan vitsit...

virsikirjoissa
ei ole
vitsin vitsiä

korona taivuttaa...

korona ei tartu
kaikkiin,
mutta se taivuttaa
maailmantalouden

jotenkuten...

kun elää

jotenkuten

niin

sillohi hymykin

irtoaa

vapaammin

helvetti...

helvetillä ei ole

rajoja jos se

kohalleen

sattuu

nero....

neroksi ei kukaan

synny,

vaan siksi

tullaan

oivallusten kautta

parsia...

ihmisen tulisi
katsella
aika-ajoin taakseen,
muttei ottamalla
sitä taakakseen
vaan
parsiakseen huomistaan

rakkaus...

rakkaus on
tulipalokiirettä
kosketuksen
välittämistä,
kunnes se laukeaa
arjen
kuumassa
huumassa

mutustelija...

alkujaan
ihminen
oli
yksineläjä,,
panaanien suuri
mutustelija,
mutta sitten he
kerkisivät
herkuttelemaan
kielletyillä hedelmillä
ja elelemään toisten
elättäminä

tyynyllä...

tyynyllä tyyntyy
työlähän pää,
sillä
hänen ei tarvitse
jouten
nukahtaa,
eikä joutavia
pukahtaa

puhua...

jos ihminen ei osais
puhua,
heidän kätensä
kävisivät

lapinmaa...

lapinmaassa on
ain
väljää
vaikka sinne
kaikki
asettuis,
sillä tunturinsa ovat
neljän tuulen tuivertamat,
jänghät ilman aitauksii
ja ihmisluontokin vailla
rajoituksii

keinosiementää..

luonto kylvää
jälkipolvensa,,
ihminen
//keinosiementää
itsensä

pikainen sutasu...

ihminen on
pikasen sutaisun
tulosta,,
//ainakin joskus
siltä tuntuu

joka tuppaan...

suomessa on monta
mutkaa
suoraa ja
metsäpolkuu
joilla kulkevat
ihmiset on
hyvänmielen tatuoituja,
semmoisia tyynesti
juttuun kun juttuun
asennoituvia,
heidän toivoisi asettuvan
joka tuppaan,
jotta levittäisivät
harvinaisen kaunista
luonteenpiirrettään

kulmikkaat....

elämää kannattaa
katsoa
kaikilta puolilta,
myös niiltä
varjon
kulmikkaimmilta

tavallisuus...

ihmisen ei tarvitse
olla
ihmemies,,
vaan ihan
tavallisuus tuottaa
mukavamman
ilmeen

elääksesi...

jos haluat tehdä työsi
hyvin,,
tee sitä
elääksesi

sdp...

demareihin sopivat
kaikki
sinisten bemareitten
omistajat,,
he jotka
siivettävät sinivalkoisilla
siivillä,
mutta ovat elinkelvottomia
arjen kuvassa

vastustaa...

kaikkea ei kannata
vastustaa,
ei ainakaan
niitä joista ei tiedä
tuon taivaallista

ennakkoon eläköityneet....

omatahtoisesti

ennakkoon

eläköityneet ihmiset

ovat

rehellisen työn 

vieruksija...

huominen....

kaikissa huomisissa

on tulevaisuus

mahdollisuus,,

siksi eletään

tämä hetki

on sen

~        mukaisesti

uusi normaali...

koronan jälkeinen
elämämme on uutta
normaalia, jossa
ihmiset
// näkevät

ryyppääminen...

ryyppääminenkin
on
miesten
hommaa,
sillä kaikki muut
paskoo housuihinsa
ja tuntevat
vilunväristyksiä
   toivuttuaan

pikkutunnneilla..

liian suureksi
kommunistiksi ei
kannata ryhtyä,
sillä sen viimeinen
vaihe on perstroikka,,
kapitalistinkin loppu on
useimmin
bankrott,
    joten on vaan pareen pysyy
tavallisena heppuna, joka aamulla
lähtee ja illalla saapuu
ja joskus jopa
// pikkutunneillahin

yrittäminen...

kaikki ammatit ovat
tärkeitä,
mutta tärkeintä
on
// yrittäminen

olen nähnyt...

olen nähnyt
itseäni enemmän
juossut
tahtiani
kovempaa,
siksi ymmärrän
heitä jotka eivät tahdo
kaikkeen ehtiä

linja-autovarikko

linja-autovarikon
aamussa on
tunnelmaa,
sillä
pian autot
käyntiin hurahtaa
ja linjoilleen suhahtaa,
mut
yksi ei käyntiin
millään lähde
,,sillä tämä biili on nähnyt
syvemmän syksyn
kilometrit,,

maailmanmerillä...

maailmanmerillä
pitää
puhaltaa
yhteiseen purjeeseen,
tahi
muuten tyven tyyni
taivuttaa

ihastuu...

ihmistä ei kannata
palkita,,
sillä tämä
ihastuu liikaa
itseensä

hyvyys...

hyvyyttä ei voi
mitata
puntarilla,,
vaan
arjen teoilla
aamusta iltaan
puolipäivästä keskiyöhön

korona pysäytti...

korona pysäytti

ajan,

ne hetket jolloin menin

tulin

ja yötämyötenkin,,

nyt

seisahun kun ihmisen nään

siksi

oon allapäin

sillä katsekkin tartuttaa

~elonkipinää

kun katsot...

kun katsot

ymmärtäväisesti

epätoivoiseen,,

näet

syvemmän hyvempään

aloitus...

tärkeintä on

aloitus,

lopetus tapahtuu

luonnollisesti

ahistuneet...

maailmassa on monta

kolkkaa

mieltä

ja

mielipuolta

ja ennenkaikkea

hyvää mielenpuolta 

jotka kannattelevat

ahistuneen tulistuneita

kevätlintu...

kevätlintua

värisyttäää,

sillä jälkitalvi

kylvi lumipeitteen

pellolle, mut ei hää siitä hätkähä,

sillä nyt etelän kirput

tippuu

luonnostaan,

eikä tarvihe muuta kun

siipiään levityttää

maaseutu...

ihminen on maalta

kotoisin,,

nekin jotka

muualla olevat

ihminen on laiska...

ihminen on laiska

itseään

kohtaan

viisas...

viisas kulkee

omia teitään, 

muut toisten

luovuttamalla...

luovuttamalla hylkäät

esi-isien ahertamiset,

heidän jotka kärsivät

nälkävuodet

halla'yöt

ja talvisodan karuudet,,

luovuttamalla

hylkäät heidän katseensa

vasikka...

ihminen on onnekkaampi

kuin

vasikka

sillä

vain toinen 

toistaan syö

painot...

ihmisellä on
vaivoja
toistensa kaimoja
joillakin useita vaimoja
mutta silti ovat
kainoja
ellei heillä olisi
yhteiskunnan painoja,
silti ovat luonteeltaan
saitoja

vilpitön...

kauneinta kauneutta
on
hyväsydämmellisyys
jonka katse on
vilpitön

elämänpää...

elämässä on
paljon
kiertoteitä,
mutta nekin johtavat
elämänpäähän, kuten
suorimmatkin
taipaleet

kalastaja...

kalastaja kokee
verkkojaan
aamutyynellä
nyystölänlahdella,
hän ei turhia huutele
vaan selvittelee verkkojaan
jotka ovat tyhjää täysiä,,
ainoat jotka pitävät
ääntä tyynessä säässä
ovat aamunälkäiset lokit,
joille ei nyt tullut
sintin sinttiä

kurjat olot...

mitä kurjimmissa oloissa
ihminen elää
sitä kauemmaksi
ja syvemmin hän
tuntee

varaosat...

ihminen ei pärjää
alusta loppuun
alkunsa huolloilla,
vaan he tarvitsevat
kausihuoltoja ja tarvittaessa
varaosia,
joskus täytyy vaihtaa
koko
sisustakin,
mutta ne ovat jo
harvinaisempia ehostuksia

kotoisin...

jotkut eivät ole
mistään
kotoisin,,
eivät ainakaan he jotka
jättävät
savuavia hetkiä taakseen

kursia...

pienistä asioista
kutoutuu
suurimpia
kunhan niitä jaksaa
parsien kursia

onnensirpale...

onnensirpaleesta
syttyy
onnenkyynel
joka kylpee
arjen pyhässä
jokaisen  hetken
tuokkosissa
,,se kyynel
jaksattaa silloinkin,
kun polvet
notkuvat
mieli antautuu ja
kesät ja talvet
kukkivat samaan aikaan

kuvansa...

kaikilla on
kuvansa,
toiset vain
näyttävät
toisilta

syöttölät...

auringonlaskun maassa
kasvaa
huomisen tulevaisuus
jolla ei ole viekoittelevia
silmiä
sillä
,,siellä juodaan kahvia
kahvikupista,
eikä
muovisen pahvisesta
törppösestä,
kuten tämänajan
syöttölöissä

viisaus...

viisaus ei merkitse
langanpätkänkään
vertaa
ellei sillä pysty
sukkaa kutomaan,,
lapasen reikää paikkaaman

heissuli vei...

koronan vuoksi
panikoituneet politiikot
jakelivat
yhteiskuntatukea
sinne tänne
ja rahojen mukana
meni tervehdys,,
  heissuli vei heissuli vei

vetten päällä...

vetten päällä voi
kävellä,
mutta vain
kovien pakkasten
jälkeen

työlästä...

elämässä on
juttuja joita kannattaa
avata,
mutta enimmäkseen ei,
sillä
niiden sulkeminen on työlästä
hommaa

luontopolulla...

luontopolulla on
vilskettä,
sillä
maan pienimmät
ovat heränneet aamuauringon
loisteeseen,
linnut säestävät ja
mikko kettukin jolkuttelee
yö-jalastaan,
se katsoo minua hymyillen
sukien viiksiään
olihan
yö sujunut mallikkaasti
,,ulkoilutan itseäni usein
näin aamutuimaan,
sillä näillä hetkillä
aistit ovat
herkimmillään
tänäänkin olen hämmästyksekseni
huomannut kuinka pikkutarkka
käpytikka ovat tähän aikaan,,
väinö-tikka joka asustaa
kelohongan ylimmässä kolosessa
alkaa naputtelunsa aina samasta
haapapuusta,
just prikulleen samaan aikaan
ja nakuttaa kahdeksantoista kertaa,
kunnes lehahtaa kuusikon kätköihin,
sinne missä on punatulkkujenkin kotipuu
,,jatkan matkaa rivakakammin, sillä
pian aurinko nousee lehtopuun isoimman oksan
tasolle ja silloin onkin jo kello yhdeksän

puhdas pöytä...

aina kannattaa
aloittaa
puhtaalta pöydätä,
silloinkin kun se on
eilisistä täynnä

kunnan joutavat...

jos kunnan
päättäjät luovuttavat
ovat he
alkujaankin olleet
joutavia

ovesi..

jos haluat

enemmän

avaa

ovesi

yli aikojensa...

ihmiset eivät

yleensä elä yli

aikojensa,

joten heidän kanssaan

täytyy

jutella ajoissa

aikuiseläin...

ihminen on

aikuis

eläin,,

pieni ja viaton

kunnes hän saa

päälleen nykyaikaiset

vaatteet

edukseen...

ihmisen tulee

olla edukseen

itselleen

valittaa..

valittaa saa vain
silloin kun haluaa
itseänsä nostattavan
syliin,,
kaikki muut ovat
ohentuvan ruikutuksia

viikot vierivät..

viikot vierivät
vuodetkin,
mutta
perjantait
ovat joka viikon
viimeiset

köyhyys lukittuu...

köyhyys kukkii
lähiöissä
joissa
ihmiset on
lukittu

ryhmä...

ryhmä tiivistyy
yhdestä
päättäjästä,,
vaikkakin tämä olisi sieltä
toisesta päästä

yksi totuus..

yhden totuuden
kertojat ovat
huijareitten
valehtelijoita

itsensä herra...

ihminen ei ole

itsensä

herra,

kuin kerran

perkele...

perkele on kova sana,

mutta tiukanpaikan

tullen sen kovuus

pehmenee

riehaantuneet...

keväällä kukkivat
elon mielet
niinkuhu
linnun kielet
siksi
kaikkialla vihertävät
suven tuulet
vaikka myrskynmerkit
pientareilla riehaantuneet

rahalla ei saa kaikkea...

kaikkea ei onneksi
rahalla saa,
sillä se laskisi
sen
arvoa

korona paransi muut sairaudet...

korona paransi muut sairaudet,
sillä sairaalat ovat tyhjiä,
mutta veikkaan että
koronasta
päästyämme
meillä on ikävän katse
katsottavanamme

tasavallan tyhmimmät...

kuninkaat ja suur-ruhtinaat
ovat
laimennutta eilistä,
sillä tänään
puhuu tasavallan
äänekkäimmät
ja usein tyhmimmät

ikäihmiset ovat joutuneet vankilaan...

vanhukset ovat
joutuneet
elämänsä vankeuteen,,
siksi valtiovallan
täytyy helpottaa
heidän oloaan,,
eikä vaan lukituttaa
neljän seinän sisälle

tulokset...

tulokset syntyvät
// tekemällä
ja etenkin
virheiden jälkeen
tekemällä

yltää ylemmäksi...

ihmisen ei tule aina
yltää ylemmäksi,
sillä on tärkeämpää olla
hetkinen
itsessään

auttoisten raitti...

auttoisten raitti
kylpee keväisessä asussaan
voikukat lainehtivat
pentareillaan
koivut hiirenkorvillaan,,
raotan autoni ikkunaa
saaden keväiset tuoksut
jotka levittävät mieleeni hyvänolon hymyn
jonka turvin
työmatkani soljuten puolittuu
,,ohitan keinuhongan tilan
joka luo tulevaisuuden
turvallisuutta energisyydellään
ja toiminnallisuudellaan
,,etsin katseellani paaleja joissa on
aina ajankohtaan sopivaa
hyvänmielen ilmettä mutta en näe,,
ehkäpä ajelin liikaa keväisissä aatoksissain

ihminen ja voikukka...

ihminen ja voikukka
ovat
sukulaisia,
toinen vain osaa
// kukkia

suurinpiirtein...

ken suurinpiirtein
elää
hän ei takerru
tarpeettomiin

kim jonk-un....

pohjois-korean suuri

johtaja  kim jonk-un huilailee

pienen lammen rantamail

tuolla kauniin päijänteen

helmen kainalos

padasjoen rantamailla,

siksi hän ei

pommejaan

kylvä enää lain

sillä tykkää

olla näillä main

sotatila...

ihminen osaa käydä
sotia,
voittaa ja hävitä,
mutta hän ei ymmärrä
miten selvitä
// rauhanajasta

korkealla...

ihminen yltää melko
korkealle,
muttei niin ylös
jotta ymmärtäisi
huomistaan

tuotekehittelijä...

ikävyydet synnyttävät
uusia ulottovuuksia,
sillä se on laadukkain
// tuotekehittelijä

suomenhevonen...

arohevonen on
kauniin luonnollinen
villi ja vaistojensa
ohjastama
,, mutta suomenhevonen on
suomalaisuuden
kuva,
vankka ja ahkera menijä
kyntäjä ja uskollisimmista
uskollisin

rakoileva omatunto...

ihmisellä voi olla
paljonkin,
mutta jos hällä
on
rakoileva
omatunto
,, hällä ei ole
paljoakaan

ihminen suurentelee...

ihminen suurentelee
mielellään,.
mutta
tarpeen mukaan
myöskin
pienentelee

veistelen pajupilliä...

veistelen pajupilliä,
veistelen jo
kuudetta
pajunpätkää,
kunnes
saan sen
soimaan kevään sointuja
,, ihan niinkuin puolisataa sitten
kun pappani opetti
tämän taidon

polun varrelta...

kaikkea hyvää ei saa
yhdestä paikasta,
vaan ne löytyy
elämänpolun
varrelta

kulkutauti...

kulkutauti tarttuu
olijaan,,
eikä tulijaan sillä
se haluaa
uuden siemenperunan

luontopolulla...

luontopolulla
mieleni valkenee
aatoksein kirkastuvat
ja pulmansolmut aukenevat
,,ihan tost vaan
ihastellessain kevään syttyttämää
luontokauneutta
joka sopusointuisasti kevättä
silmuttaa
lintusia laulattaa ja muurahaisia
kuljettaa,
kevään tuoksut herättävät
hyvänmielen elinvoimaisuutta
kasvattaen mielenmukavaisuutta
tunnen olevani kevyt,
kevyempi kuin arkeni taakat

15.5

toukokuun viidestoista,
keväinen mielihyvä
kehrää mieltäni
kun katson ulos,
jossa aamuaurinko
on
laittanut tienoot hymyilemään,
lintuset laulamaan ja kurrenpojan
kiertämään petäjän pintaa,,

joukkotilaisuudet..

korona
muuttaa ihmisten
käyttäytymistä,,
nyt ihmiset
varovat
pysyvämmänkin
isoja joukkotilaisuuksia
ja
arvostavat
pienimuotoisuutta

kiina tuhosi maailmantalouden...

kiina tuhosi
maailmantalouden
ahneuttaan,,
nyt
koittaa vuosikymmen
jolloin ne kansakunnat
jotka ovat
satsanneet
perusterveydenhoitoon
ja
sosiaalisiin kysymyksiin
// pärjäävät,,
muut taantuvat
lähtökohtiinsa

pitkäikäinen viisas...

ihminen kasvaa
elämänsä
myötä,,
venyen pitkäikäisen
viisaaksi
jos
perille jaksaa

kutistuu...

ihminen tyytyy
kohtaloonsa
kunnes huomaa
// jääneensä,
silloin hän piristyen
valittaa,
mutta
koloseensa
vetäytyy

kaukaisissa maissa...

kaukaisissa maissa
on
oudot tavat
ja ihmiset
tuntuvat
olevan aina
// levossa

keinotekoiset ihmiset...

keinokuituiset ihmiset
valloittavat
aina
ensimmäiset penkit,,
//ovat etunenässä
joka paikassa,
mutta hulluinta on siinä,
että
aidot ihmiset
tyytyvät
toisille sijoilleen

elämä on satua....

elämä on satua

~ todellista sattua

jossa on arjen touhut

pyhien touhut,,

se ei ole

ennalta elettävissä,

eikä jälkikäteen,

eikä sivutöinä hoidettavissa

vaan se on tila joka

sykkii ajallaan

tietyllä tavallaan

omalla sarallaan

ajatuksen lähteet..

ajatuksilla on lähteensä
siksi ne herättävät
kuuntelemaan

linnut...

linnut lentävät
ilmansuuntien mukaan
huvikseenkin,
sillä heille on
luonnollisinta
olla ain siellä missä
on parhaimmat tuulet
siipiensä alla

kiinalaiset ovat varkaita....

jos ihminen terveenä

jää tästä

koronasta

henkiin,,

hän ei sovittele

kiinalaisii kenkii,,

eikä muutakaan

halvalla varastettua

tuotetta joita he myyvät

huoletta

kiinalaiset tuotteet ovat koronaisia...

kiinalaiset tuotteet

ovat

koronalla

tuotettu

etäkasvatettu lapsi...

etäkasvatettu

lapsi

on aina

ulkona

intia...

intiassa

on paljon ihmisiä,,

luonnonkauniita ja

aitoja

joita ei ole viellä

kaadettu

vieraat ihmiset...

vieraissa ihmisissä on

kivaa se ettei

heistä

tiedä

yhtään mitään

aamuaurinko...

aamuaurinko on

ain

iloisempi,

sillä se säteilee

makuhuoneen verhon

rakosesta

kun kumarrut...

kun kumarrut

pienemmän puoleen

usein

näet enemmän

pintatärkeät ihmiset...

maailma on pintatärkeitä

ihmisiä

täynnä,,

siksi joskus

iloitsen kun katuvilinässä

näen

ihan

luonnollisen

valloittaa itsensä...

silloin kun ihminen

valloittaa

itsensä,,

hän voi

hyvin

kuntapolitiikan lamaannuttajat

kuntapoliitikan

lamaannuttajat

estävät hyvinvoivan

maaseudun kehittymisen,,

sillä heitä ei kiinnosta

muu kun oma hyvinvointi

asutuskeskuksissa

joissa saavat olla

toisten palveltavina

korona paljastaa...

korona paljastaa

tekemättömyydet

ja tehdyt

ensimmäinen ihminen...

ensimmäinen ihminen

oli

ennakkoluuloinen,

hän suorastaan kavahti

kaikkea

ympärillään olevaa,

kunnes hän näki

toisen ihmisen ja pian

rupesivat punomaan

yhteistä

strateliaa

~ tänään näemme tulokset,,

sillä olemme

stratekian

lopputulos

hyvässä ja pahassa

ennen eurooppaa...

ennen eurooppaa

maailma oli

pienempi

ja

kauheampi

luonnollinen eläjä...

jos ihminen ei olisi

mahtailijan suvusta

kotoisin hän

olisi

luonnollinen

eläjä

maailmanäärissä...

maailmanäärissäkin

asuva ihminen

on 

ihminen,,

siskomme ja veljemme

naapurimme

tahi ihan vaan

ohikulkija

jumala...

jumala on

olemassa

meitä varten,

hän koskettaa

vaikkemme uskoisikaan,,

siksi meillä uskottomillakin

on mahdollisuus

välivaiheet...

elämässä on alkuja ja
välivaiheita
hetkiä
joilla ei ole nimiä
vaan
olemassaolon oikeus
hymyyn

aurinkoiset rannat...

ihmeitä tapahtuu
silloin tällöin,
silloinkin
kun kaikki sammuu
toivonkipinä hyytyy
ja
elämänankankeus on kylvänyt
elämänseudun
aurinkoisemmat rannat

tavallisen mukavasti...

suuria tekoja ei tarvita
jos haluaa elää
tavallisen
mukavasti,,
siihen riittää
mukautuminen
olosuhteisiinsa,
hetkiin jotka ovat
käsillä
katseiden näköpiirissä
huomisen tulevaisuudessa

harakka & varis

harakka on
arempi lintu kuin
varis,,
kauniinpikin
eikä laulele niin
nuotilleen,
mut kumpasellekkin kaikki
hylätyt eväät
kelpaa

korona taivuttaa..

korona on taivuttanut
yhteiskuntamme
uuteen uskoon
aikamme
lahkoon,
jossa
meidän on katsottava
elämänmme perusasioita uudesta
näkökulmasta
luonnollisemmasta tulokulmasta
jossa kestävänkehityksen merkitys
kasvaa luonnottoman kasvun edelle

keväinen aamu...

kaunis on
keväisen aamun sää
mää ja sää
me kaksi luonnonlasta
vailla lasta
sillä  hankimme hänet vasta
sitten kun olemme kokeneet
syysmyrskyt
hyytävät pakkaset,,
jos näiden jälkeen
heräämme
viellä
näin kauniin
keväisessä aamun säässä
olemme elämämme edessä

itsetuntoo...

ihmiseltä puuttu
paljon
jos
hällä ei ole
itsetuntoo

hymyillä...

ei ihmisen
kannata
ain
hymyillä
vaan silloin
kun se tuntuu
// mukavalta

ilmakehä...

maapalloamme suojaa
ilmakehä,
sillä ilman sitä
emme olisi

luonnonlait....

luonnossa on

kirjoittamattomat

säännöt,

sillä siellä pätevät

~ luonnonlait

muurahainen...

muurahainen kuulee,

vaikkei

suuremmin

niistä

huutele

luonnon kiertokulku...

ihmisen ei tule

liikaa

puuttua

luonnon kiertokulkuun,

sillä jos tuhoamme

sen yhden

lenkin

~ olemme pulassa

luontonsa herra...

ihminen on

luontonsa

herra,,

muttei

ympäristönsä

korona lähentää...

korona lähentää

ihmistä

itseensä

venäläinen hengityskone...

venäläinen
hengityskone
tappaa
varmasti

eläköityminen...

ihmisen eläköityminen
alkaa
siint
kun hän
luovuttaa

suuruuden egonomia...

suuruuden egonomia
tarjoaa
taloudellista
edullisuuttaa,
joka ei monestikkaan
ihmisten
arkea
helpota

huominen aukeaa...

huominen aukeaa
tänään
ja tämäkin
on
pohjustettu eilisillä

en ole käynyt venäjällä...

en ole koskaan
käynyt
// venäjällä,
mutta
pietarissa
ja viipurissa kylläkin,
mut sehän oli
sitä aikaa kun
ei ollut nähty
berestroikkaa
eikä ranskalainen
politiikko olisi saanut
ideaa
euroopan unionista

hyvää on kummassakin
ajassa, nyt syömme todella
edullisia broilerin siipii,
mutta maaseutumme on tyhjennyt
ja se ei ole edullista yhteiskunnallemme,,
huomennakaan

vapaavuori ja koivula ovat isoja päälliköitä...

helsinki on
//vapaavuoren
valtakuntaa
padasjoki
//koivulan,,
kummatkin energisiä
kuntajohtajia
päällikköjä ja ennenkaikkea virkamiehiä,
joita hallitsee
tiedontaidon
vilpittömyys, joita ei hallitse
etupiiriajettelu
ja se on hyvä
se

muurahainen...

muurahainen
ei ole
yksinäinen,
sillä hänellä on
monenkaltaistaan

alistua...

ihmismielen ei tule
alistua
mihinkään,
vaan valoisinmielin
katsoa
eespäin

satakieli...

suvimieli
laulattaa
laululintua,
vaatimatonta
satakieltä,
jonka sulosoinnut
pysäyttävät
arjen
kiireisimmätkin

pälyile...

kun paljon touhuat
jälkes
jää,,
savuavia raunioitakin
mutta
touhua
niin että katseesi
ei jälkiäsi
//pälyile

kevät maalauttaa...

kevät
maalauttaa
luomisvimmaa

yksi vastaus...

yhdellä vastauksella
ei pystytä
//täydellisesti
vastaamaan,
vaan se vaatii
useiden
kysymysten
vastauksia

kansanradio...

kansanradiossa eivät
suuret herrat haastele,
vaan maan
syrjäisemmät,
mutta heistäkin vain
ne jotka
keppanapäissään
rohkaistuvat

pilkunviilaajat...

pilkunviilaajat
ovat
tarkkaa väkeä,
niin tarkkaa
etteivät muuta
taidakkaan

eriarvoinen...

ihminen ei ole
eriarvoinen,
vaan erikokoinen
levyinen ja
tapainen,,
niinkuin luonnon
monimuotoisuus

päijäthäme...

päijäthäme on
luonnonkaunista
seutukuntaa
sen
luontokauneus
rantautuu
padasjoen rantamaille,,
sinnehe jos on luontoäiteen
kauneimmat teokset
kansallispuisto
kauneinpana
kukkanaan

keinuvaa...

elämä on
vaihtelevan keinuvaa
kohtaloista heiluvaa
mutta aina pinnalla
kelluvaa
mukavaa ja joskus
tuhattavaa
hymyttäkin soljuvaa,,
mutta lopulta
mukavavasti
muovautuvaa

aamuaurinko...

aamuaurinko hymyää
eikä sen hymy hyydy
pandemioista, sillä sen
tehtävänä on luoda
hyvinvoivaa mieltä,,
elämänvoimaa
joka elättää eloamme

kollikissani urhokin
venyttelee mielihyvin
ikkunalaudalla, sen olemus
kehrää auringonvalon kaa
saaden sen kehräämän tyytyväisyyttään,
tosin siihen vaikuttaa maukas aamiainenkin,
joka koostui luonnontuotteesta jonka se oli
saalistanut yön aikana

urho nimittäin tuo rappusille hiiret ja
kantaa ne sisään kun avaan oven,
lätkästäkseen ne ruokakuppinsa eteen
ja odottaa kunnes olen saanut lämpimäksi
kolme desiä kuohukermaa ja sulatettua
nokareen valion voita,,
sitten se on valmis aamiaiselle ja aterioi
sitä antaumuksella

nyt yhdessä katselemme akkunasta
kaunista kesää,
hän jo puoli unessa, mutta minä virkkuna
punon päivän juttujani, joista ensimmäinen
on risusavotta, ei houkutteleva duuni, mutta
täytyy sekin hoitaa

syyhyää...

keväällä moni juttu herää
ainakin mulla,
sillä
kun katson
pihamaata
ja kaikkea lähelläni olevaa
niin sormeni
syyhyävät

kolkat...

maailmassa on monta
kolkkaa
notkoo
ja vuorenhuippuu
joissa ei ole
s-markettiä,
ei k-kauppiasta
lidliliä
eikä ainakaan
yhtään joutavan kauppiasta,
sillä siellä luonto
ruokkii olijansa

muurahaiskeko..

muurahaiskeossa
tuhat 
muurahaista
hyörii,
mutteivat kolaroi keskenään,
vaikkei heillä liikennesääntöjä,
sillä heitä ohjaa
määrätietoisuus

sinnepäin...

joskus tunnen olevani
ylivanhan
turhantärkeä
nipottelija,
mutta usein olen vain
sinnepäin

maailmantähtiin...

en maailmantähtiin
yllä,
en rannoilleen,
mutta sinne
katseeni siintää
tunteeni tuntevat
ja se mulle hyvin
riittää,sillä enhän
mä aloiltani kauaksi
kerkiäiskään,
sillä mun pesäni on
tämänhetken kolossain

korona karsii...

korona karsii
turhat bileet
tanssit ja
joutavanpäiväiset
illanistujaiset

alkuasukkaat...

alkuasukkaat eivät
ole
kuolleet,
vaan
he hyökkäilevät
sivistyksen kimppuun
karuilla
kulmilla

säkkipimeässä....

säkkipimeässä ihmisen

tunnistaa siitä

että

hän haroo

sinne tänne,,

mutta kisumisu

onvaan

hyvillään, sillä 

hällähän on

ne yhdeksän henkee

ja pimeän läpivalaisema

katse

päivettyvät...

ihmiset päivettyvät
liiasta esilläolostaan,
semmoisesta turhan
touhuttamisesta jossa
ei oo päätä eikä häntää

pandemia..

pandemia väsyttää
rajoittaen
memistä sinnetänne
se
aitauttaa
neljänseinän sisään
istuttaen keittiön
pöydän tuolille,
muttei lisää ruokahalua,
sillä elämännälkäkin
on karanteenissä,,
,,kalpenen
tässä tilassa sillä olen
eläväinen tyyppi,
jokapaikan hyppiäinen

kalman kalpia....

kevähällä ideat syntyy
talven tunnelmat hyytyy
ja suviset miettehet
alkaa,,
mut usein pirusti väsyttää
sillä talvi on
tehnyt
kalman kalpiaks

peruskauraa...

jos maailmassa
ei olis yhtään
ihmistä,
heidän tilallaan
olisi joku
toinen lajike
//ihminen olisi
sinivuokon
vertainen,
tahi herttainen
tuomenkukka
tahisitten
kenties ihan vain
peruskauraa

isosti...

jos elät isosti
jää sulta
aamut
heräänättä

korona siirrättää...

korona siirrättää
kaiken
huomisiin,
mutta eilisiä
se
pysty
siirtelemään
mihinkään

pystyyn kuollut...

ihminen ei voi
periaatteessa
pystyyn
kuolla,
mutta joskus
niinkin käy

elämää on huomennakin...

elämä on huomennakin
siksi kannattaa
kantaa
huomisen puut
hellan eteen

elämänsä summa...

ihminen on
elämänsä
summa

meninpä...

meninpä minne tahansa
löydän sieltä
itseni

sopeutuvainen...

ihminen on menestynyt
sopeutuvaisuutensa
ansiosta,
mutta ne entisajan
jääräpäät kuolivat
sukupuuttoon

ihmisen arki...

ihmisen arki on
sisustettu
henkilökohtaisesti

narisevat ovet...

nuoruudessa kaikki
on
mahdollista,
keski-ikäisenä
rajoittunutta,
vanhana
narisevat vain
eilisten ovet

antamatta...

rakkautta et
antamatta saa

elän puolittain...

elän poikittain
arjessain,
toisen puolen
unelmissain
siksi hymyilen
puolittain

työ...

kaikkea ei saa
työlläkään,
mutta
se pitää
//jalkeilla

matalaotsaiset...

kaduilla näkee ikävän
paljon toivottomien
jalkoja,
länkisääriä
ja
matalaperseitä,
juuri heitä jotka
vittuilevat tuontuosta
ihan syyttä,
mutta se on heille
luontaista koska
ovat matalaotsaisia

ajatukset...

kun ajatukset
syttyvät
niiden valossa
kumaratkin hetket
heräävät kysymään
tietä uuteen ja valoisempaan

markka-aikana...

markka-aikana
elettiin
töitä tehden
//euron tultua
elämä on helpottnut
toisilla

pieni kala...

ihminen on pieni kala
yhteiskunnan
koneistossa,
siksi
elinkelpoisemmat kasvatavat
itsensä
saalistajiksi,
kunnes kutuaikaan
hekin
joutuvat
yhteiskunnan koneiston
saaliiksi

jumalaton ihminen...

jumalaton ihminen
ei pyhiä nää,
vaan vaeltaa
sielläpäin,
missä ei hyviä
näy

tarusjärven laavulla Kim Jong-un:in kanssa...

olen pohjois-korean suuri johtajan
kanssa tarusjärven
laavulla,
hän,
Kim Jong-un
on helvetin hauska mies

tarina on pitkä,
joten palaan siihen myöhemmin,
mutta valoitan
jo etukäteen
tarinaa

hän soitti mulle tammikuun lopulla ja
kyseli voisiko hän tulla
kotikuntaani padasjoelle
piilosille
koronaa ja muitakin paholaisiaan,
no
kavereita kun ollaan
lupasin, että järjestän
hänelle ja klaanilleen
salaisen piilopaikan
kotikulmiltain

hyvin meillä on mennyt
ja olen valaistunut
hänen kauttaan aasialaisuudesta
ja ennenkaikkea pohjois-korealaisuudesta

hän on kiinnostunut koripallosta
ja ihannoi sen valovoimaista
tähteä M.Jordania ja oli mielissään
että kuntamme päällikkökkin
on kuulemma korismiehiä

hän viettää aikaansa luonnossa,
samoilee ikimetsissä ja on taitava
sammaltyyppien tuntija,
hän  myös on innokas onkimies
ja olen saanut monesti maistella
kalareissujen antimista

olemme sopineet etten
kertoile lähemmin
hänen asioistaan,
joten
pidän
turpani kiinni enemmistä,
mutta palaan asiaan, kun hän matkustaa
kotiinsa, jonka seurueeseen
minäkin kuulemma mahdun,
siksi soittelin
työnantajalleni
että sopisiko järjestää
lomaa ko. ajaksi,
sieltä sanottiin että juu juu
ja toivottiin että vaikka loppuiäksi,
joten olen oikein mielissäni

ihminen vittuuntuu...

ihmisen ei tule
vittuuntua
lopullisesti
itseensä,
sillä myöhemmin hän
tarvitsee
minuuttaan

korona karsii ihmiskuntaa..

korona karsii
ihmiskuntaa
valikoivasti,
sillä tuo paholainen etsii
kohteensa,
kuten
petoeläin
saalislauman
heikointa

keskiaika...

kaikella on alkunsa
ja loppunsa
keskiaikansa
ja sitten tulee
uusia
//alkuja

kiusankappale,,

ihminen on
kiusankappale
luonnolleen

uudenmaan ely-keskus

uudenmaan ely-keskus,
hio hoi,
täällä
padasjoentie
kaipaa kuoppien täyttäjää

en rukoile joutavanpäitten...

en rukoile jumalaa
turhanpäitten
//joutenpäitten
vaan siksi
haluan
edes yhden olevan
suojanain

katseet...

katseet voivat
yltää
maailmanääriin,
mutta usein näkevät
vain
itsensä

tuokkoset,,,

elämä on
hetkiä,,
tuokkosia

sydämmen silmät...

ihminen voi olla
kaunis
monellatapaa,
mutta nainen vain
//sydämmen
silmillään

rajat...

elämässä ei ole
rajoja,
vaan
ne ovat
ihmismielessä

syvissä metsissä...

syvissä metsissä
kukkivat
alkuperäiset
kukkaset,
ne jotka ovat sinne
juurtuneet
alunalkaen,,
toisin on
pihamailla joissa
loistaa
monikansalliset
tuuntuomiset