elämänpahat,,,

hyvät ihmiset syntyvät

elämänpahoista,

sillä he ovat

nähneet

suunnanmuutos,,,

mikään ei ole

lopullista,

tarvitaan vain

~suunnanmuutos~

oman onneni mahtailija,,,

komiaa on olla

elämänahkera,

omanonnensa mahtailija,

joka aamusta iltaan ahertaa,

mut synkinmielin laskeskelen

elämäni kulujain,

asuntoa ja ruokamenojain ja muita

elämänikulujain joita ilman en voisi

olla omanonneni mahtailija

tykätä,,,

kaikesta ei voi tykätä,

mutta hyviä juttuja kannattaa

niihinkin lykätä,

sillä hyvä kertaantuu ja viimein

luokses kierähtää

iltatähtiin,,,

ihmisten tulisi

tanssia aamusta iltatähtiin,

siten päivät valkenevat

valoisaan tahtiin ja hommat kun hommat

sujuvat hyvään mahtiin

kiireen vikkeläjalkaiset,,,

hetket joissa ei ensinäkemällä

ole mitään,

vaan tyhjää,

ovat kuitenkin täynnä,

mahdollisuuksiasi, sillä ne eivät ole

sopineet kiireenpäivääsi,

valoisempiin hetkiisi,

vaan mieluiten ovat odottaneet sinua hetkessä,

jossa kaikki muu on poissa,

etenkin kiireen vikkeläjalkaiset 

hymy,,,

ilonvalo saa hymyn

herkistymään,

mielen mukavaksi taipumaan,

asenteet myötäilemään,

sillä ilonvalossa ei ole kitkeryyden sävyjä,

turhamaisuuksien varjoja,

tuhmia sanoja, vaan kauniita katseita,

jotka ojentavat hymyn huulille

sumunutuinen

olet syksyn kaunis,

sumunutuinen,

kaunis häivähdys tähtitaivaalta,

aamuruskojen maasta,

elämämme yhteiseltä tieltä,

tieltä jonka kulkureitillä olemme

kokeneet ja nähneet

mahdottomatkin, toistemme

syvyyden,

hyvyyden joita emme ansikatseillamme

toisistamme havainneetkaat siksi olet

aina elämäni tähtihetkein,

sillä kaunimmasta en voisi unelmoidakkaan 

menemistä,,,

ihmisellä pitää olla aina

jotain menemistä,

tulemista,

hetkiä joihin pääsee pienen vaivan kautta,

joskus myös suuremman 

välittää,,

turhista ei kannata välittää,

eikä aina pikkusistakaan,

sillä  tärkeäämpää on välittää

~oikeistaan~

piilopaikka,,

kaupunki on

piilopaikka monille,

kaupunki on valonlähde monille,

muttei minulle,

sillä siellä on paljin varjoja,

katuvalojen loisteessa kulkevien varjoja,

jotka tarvitsevat avaimen joka lukkoon,

minä en,

sillä olen ikimetsänpoika ja asun laitapuolella,

siellä jossa yöt ja päivät ovat paikallaan,

illat ja aamut sijoillaan

olen ihminen,,,

olen ihminen,

kantakirjoitettu,

rippikoulun veltoin,läpipäässyt,

olen ihminen, vaikken kaikkein loistavin,

sillä minulla on paljon ystäviä jotka eivät ole

ihmisiä,

vaan luonnonluomia,

heitä jotka elelevät ikimetsän salomailla,

eivätkä ole käyneet rippikoulua 

suuriin pääset,,,

suuriin pääset kävelemällä

hiljaisia katuja,

arjenpolkuja, joissa kuiskauksetkin ovat

hiljaa,

sillä vain niiltä teiltä päästään

suuriin,

niihin elämän kohokohtiin, joissa olet

elämäsi isäntä ja taivaan tähdet

tunteittesi lähteitä 

pienet hetket,,,

pienet hetket ovat

suuria isompia,

sillä

niitä on kaikkialla,

eikä niiden luokse tarvitse mennä

lentokoneilla,

ennakkoaikoja varaamalla,

siksi ne ovat suurempia kuin suuret,

ovathan käsien ulottuvilla 

surunkyynel,,,

jokaisen hymyn takana

on

surunkyynel,

jokaisen hyvänpäivän eilisessä on

kyyneltenmeri,

siksi en hyvänpäivän tullen suurille ulapoille

purjehdi,

vaan soutelen ja huopailen

arkeni matalikoissa,

siellä missä  on tyynenpää, 

eikä yhtään enempää

myötäpäiväinen,,,

kun arjen pienet kiukututtaa,

tartu itseäsi kädestä ja mee

tuulettumaan, katselemaan

maailmanmenoo,

vaikka puiston penkille,

niin huomaat, ettei kaikki ole sittenkään

niin synkänmustaa,

läpipääsemätöntä tuskaa,

vaan elämäsi on täynnä valopilkkuja,

siellä täällä,

senkun napsaset jokaiseen valoset ja naurat,

tahi oot muutenvaan myötäpäiväinen

  

katselen ohimeneviä,,,

katselen ohimeneviä,

menestyviä,hyvinpuettuja

menijöitä, joiden olemus näyttää

pelkältä pyhältä,

eikä lainkaan samoja arjen kuluttamia

ilmeitä joita ylläni on

 

olenko kateellinen,

vai ihastelenko,

en tiedä,

mutta mieleeni hiipii ajatus että jospa

he ovatkin viisaampia kuin minä,

joka teen tavallista työtä,

saan tavallista palkkaa,

enkä yhtään enempää 

 

oli niin tai näin,

minun on mentävä,

sillä ilman töitäni en olisi

koskaan pyhäpäiväkunnossa,

hetkissä jolloin minulla on loma

ja saan katsella hetkiset niitä tuokioita,

jotka eteeni rantautuvat

uudet hetket,,,

kaikkienkin jälkeen

nousee uusi aamu,

uudet hetket jotka 

tarjoavat huomisia,

siksi älä huonoihin hetkiin jäädy,

älä toivoas menetä, sillä elämä on

jatkuvasti uusia tuokioita joihin joit

tarttua

joskus,,,

kaikki alkaa joskus,

kaikki päättyy joskus,

kaikki jatkuu jossain,

sillä elämä on aamuja,

iltoja ja monia siltoja,

joiden alussa ja lopussa on

uudet huomiset

juuristo,,,

kun nopeasti aatteloo

asioita, 

ei ne niin mutkikkaita

tunnu,

mutta kun menee niiden

juuristoon, niin niin

tuskanhiki tulloo

erikoisen hyvät päivät,,

erikoisen hyviä päiviä on vähemmän kuin

tavallisia,

siksi niissä kaunnattaa olla pitkin poikin

ja viivytellä niiden iltaansa 

vaikka eläisin toisin,,,

vaikka eläisin

kaikkien oppikirjojen

mukaan,

vaikka toimisin kaikien

ohjeiden mukaan,

tuskin olisin nykyisyyttäni enempää,

sillä olen luontokappale,

ihminen,

jolla on käytettävissään monia viikonpäiviä,

patikkaretkiä luonnossa,

arjenpyhän tuomia juttusia,

hetkiä jolloin kuuntelen luontoni ääntä,

aavistuksia, elämän kuiskauksia ja elän niiden

mukaan,

siksi olen onnellinen että en ole itseäni kummempi

 

vahva ihminen,,,

ihminen joka asettaa itsensä

toisten yläpuolelle,

on kevyt ihminen,

sillä niin vahvaa ihmistä ei olekkaan

joka pystyisi nousemaan toistensa

yläpuolelle 

nälkäinen ihminen,,,

nälkäinen ihminen

saa eniten aikaiseksi,

kuntaas

kylläsistä ei ole huomisten

tekijöiksi,

sillä heillä ei ole elämännälkää 

ensimmäinen ihminen syntyi erikoisella tavalla,,,

ensimmäinen ihminen syntyi

vähän eritavalla kuin myöhemmät,

sillä silloin ei ollu tapana

olla nykymallisesti

touhuamassa

siirryin talviaikaan,,,

siirryin talviaikaan,

saan elää toistamiseen

saman tunnin,

mutta ensi keväänä

jään yhestä vaille

rutinoitunut eläjä,,

rutinoitunut eläjä

ei pienistä vaivaannu,

sillä hän tietää että kaikki

kulkeentuu.sittenkin.

sodat ja lakot,,

sodat ja lakot ovat

helppoja aloittaa,

mutta

~hankalia lopettaa~

syntyneet eilen,,

ihmiset ovat

syntyneet

eilen

~etenkin tämänpäiväiset~

poispäinkääntymiset,,,

yhtämieltä ei kannata

olla silloin,

kun ei siltä tunnu,

sillä jälkeenpäin se

jurnuttaa mielensopukoissa

ja aiheuttaa poispäinkääntymisiä 

ihminen uuvistuu,,,

ihminen uuvistuu

kevättalvella, somistuu

suvituulilla ja lopullisen muotonsa

saavat syyspimeillä,

siksi he eivät ole koskaan

lopunuupuneita,

vaikka siltä näyttävätkin 

takakenossa,,,

ihminen on luonnostaan

eteenpäin pyrkivä,

hekin jotka kävelevät

takakenossa

voimaantuu,,,

ihminen voimaantuu

hyvistä asioista,

joskus myös ikävistä,

mutta se tarvitsee kaiken

kiukun kyytipojakseen

muruset,,,

pienissä murusissa

itää suuremmat,

siksi niitä ei pidä

maton alle piilottaa

on paljon vähää,,,

on paljon vähää,

turhan paljoa,

joita en tahtoisi

nähä,

sillä en tahdo päivieni niillä

täyttyvän,

jutustani juttuun tarttuvan,

sillä turhan paljot vievät sitä aikaa

jolloin kävelen steisillä rennoimmin,

juon kantabaarissani oluet,

meen ja tuun tasaisemmin 

perjantai,,,

perjantai on

viikon vihoviimeinen

arkipäivä, vaikkei olekkaan,

toisille, heille jotka tekevät vuorotyötä,

viikonlopuntöitä

 

perjantaina ihmiset ovat

hyväntuulisinpia kuin maanantaisin,

vapautuneimpia kuin tiistaisin,

anteliaimpia kuin keskiviikkoisin,

luokseenvetävempiä kuin

hernesoppapäivänä 

 

mutta jokainen perjantai ei ole

samanlainen,

sillä vain toisessa on tilipäivä 

jähmettyy,,

ihminen rakentuu

elinajakseen, sillä

uudet ihmiset eivät

tahdo vanhoihin raameihin

jähmettyy 

vanhuus ja lapsuus,,,

vanhuus ja lapsuus

ovat ihmiselämän

ääripäät,

mutta vain toisesta

iloitaan 

ajallaan,,,

ihmiset jotka saapuvat

ajallaan,

kunnioittavat kutsujaan

tavallaan 

hymyillä,

aina ei tarvitse

hymyillä,

itkeä,

vaan silloin kun

siltä tuntuu

vanhempia,,,

ihmiset ovat nuorina

usein vanhempia kuin vanhempansa,

mutta se johtuu kokemuksen puutteesta,

joka korjaantuu iän myötä

metsästää,,,

syksyllä ihminen metsästää

hirveä

ja itseään,

mutta usein tavoittaa vain toisen 

sopivasti,,,

kun elät sopivasti,

väsyt myöhemmin,

siksi älä riennä maailmantähtiin,

lopun syvempiin,

vaan eleskele kuten

mielesi tahtoo 

hiljaisuus,,

hiljaisuus syntyy

melusta

ja tyhjistä hetkistä joissa vain

kärpänen surraa,

hiljaisuus on kaikkien aaikojen

suloisin lapsi.tila.sillä silloin kuulet

itseäsi ja kärpästä ja vähän aikojen

takaisiakin 

muodikkaat,,,

vaatimattomat ihmiset

ovat mieleltään

muodikkaita,

sillä he eivät ole kaikkien asioiden

ensimmäisiä 

ammattilaiset,,,

ammattilaiset kuoriutuvat

vasta

tosipaikkojen äärellä

EVONTIEDEKANSALLISPUISTO,,

aidot luonnonolosuhteet

kiinnostavat ihmisiä ja

luovat täten eminvoimaisuutta

sijaintikuntaansa,

siksi ihmettelen 

EVONTIEDEKANSALLISPUISTON

saamaa kohtelua 

vapaat ihmiset,,,

vapailla ihmisillä

ei ole

sidottujen kahleita, 

sillä he eivät halunneet

luopua itsestään

vastarannalla,,,

olen aikani, olen tähteni,

sitten tulee hiljaisuus,

eikä varjoni liiku, silloin on hiljaista,

eikä yhtään vastahankaista

elämäni vastarannalla,

tuolla elämäni rannalla josta olen

lähtöisin, sieltä,

elämäni kultamailta ei kuulu eikä

näy enää huomiset

heijastukset,,,

entisaikoina kaikki

oli

päivänselvää,

sillä sen minkä omilla

silmilläis,

kuulollas kuulostelit,

tunnoillasi havaitsit,

oli pitävää,

kun taas nykyään

kaikki on heijastuksia

sivummalla,,

kun olet sivummalla,

näet ja kuulet

herkemmin,

sillä aitiopaikoilla kuulet ja näet

sovitusti

merkittävät ihmiset,,,

merkittävät ihmiset

syntyvät vasta lähdettyään,

sillä aikanan he ovat olleet

monen tiellä,

vähiä ja hyljeksyttäjä

 

merkittävät ihmiset eivät saa

arvostusta sukupolveltaan,

sillä hänhän on kyennyt

enempään kuin muut

 

merkittävät ihmiset

syntyvät kuolemaan

hymyssäsuin,

toisin on kampittajien laita,

sillä eihän heillä kateutta enempää

taakseen jättää

en mä suuriin halua,,,

en mä suuriin halua,

pienen pieniin kolosiinkaan,

sillä mukavampaa on olla näin,

siellä ja täälläpäin, tulla ja mennä

mieleni avaimilla, joilla pääsen hetkiin

joissa ei vastatuulta ollenkaan,myrskytuulia

laisinkaan, vaan minun olosiain,eloni näköisiään

 

en mä suuriin halua,

pienen pieniin kolosiinkaan,

vaan arkeni helmoihin,päivieni päivittelijäksi,

tavallisieni pyörittelijäksi,hyvänmielen veikkoseksi,

jolle linnut laulavat,

villieläimet nauravat ja sinitaivas

parhaita päiviään tarjoaa

 

en suuriin halua,

pienenpieniin kolosinkaan,

vaan nykysysteemien säilyvyyteen,

sillä näin mun on hyvä,

sillä enhän mä suuriin halua,

pienenpieniinkään 

samoilla haalareilla,,,

mikään ei ole ikuista,

eivät edes muistot,

sillä muistelijatkin

nuortuneet,

byramidit sortuneet,

jyrkimmät asenteet laantuneet

 

on vain tämä hetki

ja sitten toiset

 

ihminen on elämänsä pituinen,

hyvin alaston luonnonluoma,

joka hienostelee ajankulukseen,

toisinkuin

muurahainen, joka painelee samoilla haalareilla

ja mietteillä

koko elinkaarensa

ohimenevät,,,

katselen ohimeneviä,

sillä heitä menee

harvakseltaan,

kaupungeissa

enemmän,

samannäköisiä 

 

maaseutu on kesiä varten,

silloin kun ihmiset karkaavat

kerrostaloasunnoistaan,

muulloin täällä on tilavaa,

eikä yhtään turhaa

 

maaseutu oli ennenvanhaan

rikkaiden paratiisi,

sillä siellä oli hehtaarikaupalla

kaikkea,

tuuheat takametsätkin,

tänään nuo komeudet ovat

aukkohakattuja,

kartanot tyhjenneet,

kaupunkeihin haihtuneet

vähässä ajassa,,,,,

ihminen saa aikaan 

vähässä ajassa aikaan

enemmänkuin

pidemmässä

kiireisemmillään,,

ihminen on aamuisin

kiireisimmillään,

illalla hitaimmillaan,

siksi silloin eniten sattuu,

hyviä ja huonompia 

  

pujottele,,,

älä aattele pahoja,

ikävän sanoja, vaan pujottele

elämääsi asioita jotka hyväämieltä

tuulettelevat,hyviä jättävät

 

älä hylkää itseäsi,

elämäsi tähteä,

hyvänmielen lähdettä 

 

olet itsesi herra,

aina,

silloinkin kun kaikki 

kaikki muut kulkevat ohitsesi,

olet, sillä sinussa on elämänainesta,

jota ohikulkijat itsestään vasta etsivät 

aikaansaannokset,,,

nykypäivän ihminen

on oppinut elämään

toisistaan,

ennenvanhaan ihmiset luottivat

enemmän aikaansaannoksiinsa 

riippuvaisia,,,

ihmiset ovat riippuvaisia

toisistaan,

etenkin he jotka toisistaan

elävät 

lopunalkuun,,,

ihmisen ei kannata

välitää

turhista, niistä jotka aikansa

kolisevat ja sitten viedään

pois,

vaan ihmisen tulee välittää heistä, jotka

jatkavat kanssaan lopunalkuun 

elinvoimaiset,,,

iloja ja murheita

syntyy vain

elinvoimaisille 

mutkaistuminen,,,

älä suutu turhasta,

vähemmästäkään,

vaan ohita, jotta voisit

hyvinpäin selvitä mutkaistumisesta 

ympäristöministeriö,,,

ympäristöministeriö täytyy

lopettaa ja siirtää sen toiminnot

kauppa-ja teollisuusministeriölle,

jotka ymmärtävät luontoarvojen

monimuotoisuuden 

monenjutun mahdollisuus,,,

ihminen on

monenjutun mahdollisuus,

hyvän ja pahan,

suuremman ja vähemmän,

siksi he ajelevat nykyään autoilla,

käyvät ulkomailla ja katselevat näyteikkunoita,

joihin ei monet muut luomakunnan luonnikkaat

yllä,

mutta heillä on kuitenkin elämänvaltti,

kestävänkehityksen avaimet, juuri ne joilla mahdollistetaan

monenjutun mahdollisuudet,

joten heidät tulee ottaa huomioon

suurien ja pienempien suunnitellussa 

jos karsit,,,

jos karsit luontoas

kamalasti,

jos jätät ympäristös

huomiotta,

olet lopunaluntiellä,

sillä olet kääntynuyt

luojaasi vastaan 

esittelykunnossa,,,

jokaisessa ihmisessä

on

jotain,

jotain sellaista mitä ei toisissa

näy,

siksi älä ohita häntä,

joka ei ole esittelykunnossa 

eilisten lapsi,,,

kun katson

eilisiin,ymmärrän miksi olen,miksi en,

siksi olen tyytyväinen,olenhan

vähän kaikkea,en ylipaljon mitään, kohtalokasta,

enkä tavallista, vaan sillä tavalla ripauksen verran

jokaista, niitäkin, jotka eivät kanssani aikaa vietäneet,

pysyvämmin päivässäni viihtyneet,

siksi katselen onnellisin silmin huomisiinkin, sillä olenhan

eilisten lapsi, jokaisen hetken näköinen,pienistäkin vähäsen 

älä liiaksi liittoudu,,

älä liiaksi liittoudu,

vaan naapuruistu,

ystävästy, mutta älä anna itseäsi

toisten haltuun,

vaan itsesi,hänen joka tuntee

sinut, silloinkin kun muut unohtavat 

en mahottomia sure,,,

en mahottomia sure,

vaan annan niiden olla,

sillä ovat minua vahvempia,

siksi kiertelen pienempien pahojen kaa,

koska olemme samanpituisia,oloisia,

hyvänpäivän jättämiä lapsukaisia, joissa on

viellä kynttilänliekin verran valoisaa mieltä,

pohjatonta rakkautta,joka ei ole sokeutunut

elämään 

kolmivuorotyö,,,

päiväni alkavat

herättyäni,

en herää aamusta,

vaan kolmivuorotyön jälkeen,

siksi olen aina unisennäköinen,

vaikka olenkin viellä elämän vastaalkaja,

aikamoinen,

mutten kypsä, en pehmeä, enkä mitään,

sillä en meikkaile,turhia koristele,vaan

elän iheksein,kolmivuorotyön jälkeen 

tyynenilmanlapsi,,,

olen tyynenilmanlapsi,

mutta ahavoitunut, sillä

olen myrskysäissä viihtynyt,

kaukaisilla soudellut,ankaruuksien takana

vaellut,elämänlapsi.jumalanlapsi, ainakin

omasta mielestäni,

sillä minulla on hyvä tulevaisuudenusko,

vaikka olen autioitunut

elämäni karikolle,

tyynrenmeren varikolle,

jossa vain

muuttolinnut hetken istahtavat.sitten menevät,

paitsi minä, tyynenilmanlapsi 

hyvänpäivänsolmut,,,

voit olla mestari

lestissäis,

mutta muille kuvastut turhanjatkeena,

siksi älä rehvastele kylillä,

hyvillä aukioilla,

kunnian kukkuloilla,

sillä siellä keimailevat he jotka

eivät osaa solmia hyvänpäivänsolmuja

arjessaan 

kevät,,,

kevät saapuu ajallaan,

silloin kun koivunlehti

hiirenkorvillaan,

puroset lorisevat,

ihmisten ryhdit suoristuvat,

elämänaskeleet kevenevät,

silloin

kun sinitaivaalla liitelevät paluumuuttajat,

jotka syntymäpaikoilleen kaartelevat,

silloin, kun elämä valostuu ihan pienistä 

kun jätät,,,

kun jätät silloin tällöin

yön nukkumatta,

tunnet kuinka olet vaikka et

missään 

raihnastuu,,,

kun ihminen raihnastuu,

monet jutut laihistuu,

toiselle puolelleen

kallistuu 

edustajat,,,

ihmiset jotka kulkevat

toistensa mukana, eivät jätä

jälkiään,

siksi heidän lapsensa ovat

ensimmäisenpolven edustajia

jos haaveilet,,,

jos haaveilet ikuisuusesta,

haaveilet turhasta,

mutta jos haaveilet seuraavasta

askeleestasi,

olet onnesi lähteellä,

sillä sinne on matkaa askeleesi mitta

kestävänkehityksen tie,,,

seuraava sukupolvi ei voi

jatkaa samaanmalliin,

sillä aika on uusi,

tarpeet toisenmoiset

ja heidän huomisetkin raottuvat,

siksi ihmiskunnan täytyy elää

kestävänkehityksen mukaisesti,

sukupolvesta toiseen 

palautuskypsä,,,

luoja suunnitteli

ihmisen palautuskypsäksi vasta

aikansa lopussa,

mutta joskus ei näin käy 

huomisen verhot,,,

voit ennakoida,

mutta varmaa tietoa tulevasta

ei ole kuin hällä joka avaa

huomisenverhot 

aivosumu,,,

koronan jälkitaudeista

hankalin on

aivosumu,

sillä se hämärryttää tunteesi,

ajatuksesi,

väsyttää sinut pienistäkin

ja hetki hetkeltä

saattelee sinut tylsyyteen jossa

olet eläväkuollut 

olijaiset,,,

ihmisellä olisi murehtimista

vaikka millä mitalla,

siksi se ei kannata,

vaan täytyy etsiä elämästä ne

pienet hyvänmielen olijaiset,

hetket ja retket jois on

vaivattomamampaa rakennella ja kohennella

elonsa hyväntuulenmieliä

joilla hetkiään kuskaa

aamusta iltaan 

sukupolven mittaiset,,,

ihmiset ovat yhden sukupolven mittaisia,

sitten tulee uudet

ihmiset,

siksi kun katsot aikojen taa, huomaat

että senaikaiset ihmiset olivat

sen sukupolven mittaisia,

tämänpäivän ihmiset ovat seuraavalle sukupolvelle

aikansa eläneitä,

kaikella kunnioituksella 

elämänkanto,,,

jos pystyt elämään

päivästä toiseen,

vuodesta vuosikymmeniin

samoilla mietteillä, olet elämäsikantosi

löytänyt,

sillä useimmiten ihminen muuttuu

päivästä toiseen,

vuodesta vuosikymmeneen olosuhteittensa

vuoksi

 

treenata,,

ihmisen ei tule

treenata itseään

näännyksiin,

vaan on terveellisempää pitää

itsensä hyvänpäivän kunnossa,

jonka avulla pääsee raskaimpien yli

tärkeät ihmiset,,,

tärkeät ihmiset ovat

pingoittuneet,

punakoituneet,

sillä he eivät

voi liihotella näkyvästi, vaan

heidän tulee pysyä pakkauksissaan

luihukka,,,

kun ihminen on

sopivasti pullukka,

luihukka,

elämäntilava,

paksuuntunut tahi kuihtuneempi, niin

hän

voi tehdä itsensä kanssa korjausliikkeitä,

lääkäritkin tykkäävät,

sillä he mielellään tautiin kun tautiin

kehottelevat laihuttelemaan,toisiin

lihottelemaan,

joskus jopa liihoittelemaan

päivät iltaan ehtivät,,

päivät iltaansa ehtivät,

ihminenkin,

sillä elämä on aamuja jotka hetken

paistavat, sitten iltaansa ehtivät, kunnes

koittaa ikiyö,jolloin aamut tyhjiksi

valuneet,päivät valottomiksi

himmenneet,

jäljelle jää muistot ja muistomerkit,

mutta nekin pian sammaloituvat,sillä

uudet ajat katsovat tulevaisuuteen,sinne

aamujen sarastuksiin ja antavat elämän 

hoitaa hoidettavansa

kun venäjä ihmisiksi asettuu,,,

kun venäjä ihmisiksi

asettuu,

niin muumaailma pian

täystyöllistyy,

sillä paljosta on pulaa

faarao ja nykyihminen,,,

faaraot rakentelivat

itselleen ikuisuuksia,

mutta vain byramidit jäivät,

samoin tekee nykyihminen, mutta

onneksi heidän aikaansaannoksiaan

kierrätetään ja tehdään seuraavia

putinin kahleet,,,

venäjänmaa on

putinin kahleissa

~valitettavasti~

väärällä jalalla,,,

ihminen on virkeimillään

silloin kun on nukkunut

hyvin, eikä ole noussut

vuoteestaan väärällä

jalalla,

sillä jos unet ovat jääneet vähiin ja

äkäinen nousu vuoteesta on päässyt

tapahtumaan,

on päivän kulku kuluttavaa 

silloin on asiat hyvin,,,

silloin on asiat hyvin,

kun tyyny on

tyytyväinen,

aamut alkavat hymyillen,

päivä paistattelee,

sadattelee

hyväntuulisesti,

ilta sopuisasti,

ja yö,

tuo ihmisen levonhetki

suo sulle unten kauneimmat unimatkat

elämänliekki,,,

iloiset ihmiset syttyvät

pienistä elämänliekkeihin,

sillä he tietävät et elämä

on pohjimmiltaan leikkii,

joskus feikkii, jossa on

monenmoista sheikkii,

heikkii ja heitä jotka

elävät ilman meikkii 

mutkistella,,

asioita ei pidä

mutkistella,

turhanpäitten vääristellä,

sillä niiden oikaiseminen vie

mielen

ja rauhan,

sekä vie aikaa paremmilta

yksinkertaisesti,,,

mitä yksinkertaisemmin,

elät sitä,

vaivaloisemmin

käyt,

sillä sulla ei ole turhankantamuksia

matkassas,

siksi huolenhäivätkin poispäin

tuulettuneet 

kateeliset ihmiset,,,

kateelliset ihmiset

eivät pysty

tekemään itsestään

~enempää~

elämänvaloisat lähteet,,,

syksyllä ei ole

paljon valoista aikaa,

ellei ole sitä sorttia jolle

kaikki vuodenahat tarjoavat

elämänvaloisia lähteitä

aurinkorannat,,

kun lomailet etelän

aurinkorannoilla,

ruskistut, jos vain olet sitä

laatuluokkaa,

mutta saa sieltä myös muunkinlaisia

vivahteita arkeensa, esimerkiksi siellä ei

lomalaisen tarvitse tehdä töitä, vaan istua

notkuvien pöytien äärellä ja syödä itsensä

rasvaseksi ja juoda itsensä koko

aurinkorannan päätähdeksi  

viikon lomalla et pääse kun

alkuun, joten tuplaten täytyy

tilata työnantajalta vapaata,

lomarahat ovat siellä hupaa tavaraa,

joten pikavipit avittavat fiiliksien

löytymisessä

sieltä kun katselee kotisuomeen, niin

käsitykset muuttuvat monesta jutusta,

muun muassa siellä ei kysytä haluatko

kuitin, vaan kiitellään ja

kumarrelkaan,jos jätät täherahatkin

vastaanottamatta

aurinkorannoilla ei huolimattoman

rahat ja muutkaan omaisuudet

häviä,vaan ne menevät nopiasormisten

haltuun,joten älä ole allapäin jos

luottokorttis katoaa, sillä sitä käytetään

jo kulman takana

jos ehjin nahoin selviät kotisuomeen,

elät jonninaikaa hijaisesti,

sillä aurinkorannat vievät

mehuukkuutesi,purnaamisviettisi ja

asenteesi järjestäytyneeseen

yhteiskuntaan vahvistuu

nykyihminen,,,

nykyihminen syntyy

valmiina,

sillä enää hänen ei tarvitse

valmistautua kuten aikojen alkujen

ihmisten,

siksi nykyihminen on syntymästään

alkaen ihmisen näköinen, vaikka ei ole

viellä kerinnyt salille, eikä juoksemaan

viittätoista täyttä maratoonia, istumaan

rötöksistään linnassa

unelmat,,,

unelmat syntyvät

toivottoman rotkon sylissä,

siellä missä mikään ei ole mitään,

eivätkä huomiset tule ennen

masennuksia, noita elämän varjokkaita

jotka eivät hyviä kylvä,toivo

parempia,vaan painavat ihmismielen

ratsastelemaan helvetin hevosen

syntymättömällä esikoisella

joutoaika,,,

joutoajalla voi tehdä

niitänäitä,

tahi olla tekemättä

niitäkään,

sillä se aika on sidoksista vapaa,

hetki jolloin voit olla kuin

ellun kana,

munimatta yhtäkään

suuret julkikset,,,

suuret julkikset joutuvat

myymään sielunsa,

pienemmät

kaiken muun,

mutta tavalliset tähdet elävät

itsestään

aamuaurinko...

maaseudulla loistaa

aina aamuaurinko,

ainakin meidän mummolassa,

sillä siinä ikkunassa jossa on

tuuhea belargonia, niin aamuaurinko

tirkistää juuri silloin kun herään,

kaupunkikodissa se ei tirkistele

koskaan, koska täällä

holottaa katulamppu

päivätyöt

syksyllä,,

syksyllä keräillään

mitä jäljelle on jäänyt,

silloin ollaan niin, ettei oltaskaan,

vaan annetaan ajan virua kohti talvea,

jonka jälkeen elämänryhti kohentuu, sillä

kevätauringon säteet saavat

kyyriintyneimmänkin hyvinpäin

katsomaan,elämänasenteillaan

suoristumaan

tyhjän olemista,,,

jos et elä ilolla,

vaan pelolla,

olet varjosi vanki,

silloin ei päiviisi kohdistu

ilonpisaroita,

hyvänolontunteita,

vaan olemista,tyhjän olemista

jotka odottaa hakijaansa

uudet asiat,,,

uudet asiat tulevat

menomatkojen varsilta,

siksi kulje ain eteenpäin,

sillä takanas on vain kalutut haat,

tämänpäiväisetkin jo oottavat unohtajaa

 

kulje aina eteenpäin,

silloinkin kun aikas seisahtuu,

sillä vain huomiset luovat elämänvalon

 

ihmisen ei tule säilöä itseään

jonkun varalle,

vaan käyttää hyödykseen

ajastaan loppuun 

kun on tarpeeksi hankalaa,,

kun on tarpeeksi hankalaa,

silloin kannattaa

kiepsahtaa luonnonhelmaan,

tuulettelemaan,tunteitaan puistattelemaan,

kovia sanoja sadattelemaan,

pirunperkeleitä vuodattamaan,

itkeä vollottaa tahi ihan vaan

kävellä ja sopivalle kannolle

istahtaa.katsella.tuntea ja koskettaa

sammalta,

petäjän

kuorta,

koivun sileää pintaa, silloin myös voi huudahtaa,

kiekua ja kaikua,

sillä luonto kyllä kaiken sietää,

sillä

olethan sinä yksi meistä

elämä on maisemia,,

elämä on maisemia,

hetkien tuokkosia.tunnelmia.

kunnes huomiset saapuvat,

elämä on aamujen aukaisijoita,

päivien silittäjiä,

iltojen pimentäjiä,

yönmustia tähtiöitä. elämä on kaunis

ja vähemmän,mutta sillä on iso sydän,

syli ja itkevä ihminen,

joskus toisenlainenkin,

siksi elämä on paljon enemmän kuin

tyhjä sivu.

jossa ei kuolleitakaan 

aika,,,

aika ei vanhene,

hetket 

vain

pyhää verta,,,

en jatkuvasti pyhiä aattele,

jokapäiväisiä vaan, sillä

olen arkeeni kudottu,

pyhiini valettu,

askeleihini sidottu,

kulkijapoloinen, jolla ei pyhää vertaa

hetken vertaa,

sillä olen syntynyt arkisten päivien

iltasella,

täydenkuun alkuminuuteilla

loppuun kaluttu,,

jos maapallon asukkaat vaihtaisivat

asuinpaikkaansa keskenään,

niin toiset joutuisivat aloittamaan

alusta,

toiset taasen loppuun kaluttuun

valituta,,,

silloin on hyvä olla

kun ei valituta,

silloin ja joskus muittenkin

jälkeen

hetkenlapset,,,

arjen harmaudessa loistavat

semmoiset hetkenlapset,

jotka eivät olosuhteittensa

edessä lannistu,

vaan eteenpäin kallistuvat,

tulevaisuuttaan tavoittelevat 

silloinkun on ankeampaa,,,

silloin kun on ankeampaa,

istaha ja parsi kulkuas,

kudo huomisiasi,

naureskele

jälilles

ja

mee, mee mielihalujesi vauhdilla,

tunteittesi voimalla,

ja hymyile, hymyile

ja enemmänkin,mut jos hymy on hyytynyt

niin istaha ja parsi kulkuas,

tutkaile huomistas,

istueltas 

onnenpäiviä,,,

onnenpäiviä on

monenmonta,

senkun vaan avaat aamus ja kurkistat

sininepäin,

siksi älä suruissas kylve,

vaan avaa kaunis elämä itsees päin 

pienestä kiinni,,

kaikki on pienestä kiinni,

niin pienestä,

ettei niitä näykkään 

suljetut yhteiskunnat,,,

suljetut yhteiskunnat

mätänevät sisältäpäin,

siksi lakiteitse ei kannata

torjua ulkomaalaisia 

maaseutu,,,

maaseutu viehättää

myös heitä jotka 

eivät rikkaa ristiin laita,

sillä siellä elävät elämänkukat,

nuo jokahetken

ihastuttajat

lapsi,,

ihminen on

aikansa lapsi

~jokainen~

yhteiskuntakelpoinen,,,

ihminen ei voi kasvaa

vapaasti,

sillä myöhemmin hänestä

ei saa yhteiskuntakelpoista,

vaikka kuinka koittelis 

jokin muu,,,

jos olisin jokin muu,

en olisi

muita kummempi 

ruttopuiston muistelmia,,,

ei niin pitkää

talvea,

ettei kevät koittais,

ei niin pitkää ikävää,

ettei hymysi sulattaisi

ikävääni

ihminen ei ole hetken

valmis,

ei aikojen päästäkään,

sillä hän elää

näkemästään

katselen muita

ihmisiä,

näyttävät ohikulkijoilta,

joten minulla on mahdollisuus

nuorena ihminen ei peruuttele,

sillä takana ei ole mitään

presidentti ja pääministeri,,

presidentti ei voi olla

pääministeri,

eikä hän

hän,

sillä ensin täytyy olla pääministeri,

jotta voisi olla hän 

menestyvät yritykset,,,

menestyvät yritykset

eivät hae pikavoittoja,

vaan pitemmänvälin

tuottoja, joita tekevät ihmiset,

yhteiskuntavastuut ja huominen 

ihminen syntyy,,,

ihminen syntyy

ennen isovanhempiaan,

mutta odottaa sopivampaa hetkeä

ulostulolleen 

pystyyn kuolla,,,

ihminen ei voi

pystyyn kuolla

-ikihonka vain-

tasavalta,,,

tasavalta on hyvä

hallitusmuoto,

muttei täydellinen,

sillä se elää nykyisyydestään 

kaukaista sukua,,,

ihminen on kaukaista sukua

ensimmäiselle ihmiselle,

siksi hän pitää tätä

häkissään 

tasaista,,,

päivät vaihtuvat toisiin

tasaseen tahtiin,

mutta

eivät merkkejään jätä

-ihmiset vain- 

pakkaset saapuneet,,,

pakkaset ovat saapuneet,

sillä auton lasit jäätyneet,

ikkunat kuurankukkaistuneet,

tienpenkat huurtuneet,

monet talvirenkaita autoihinsa vaihtaneet,

lämpimiään päällensä laittaneet,

mutta pihavarikseni ei pienistä

hätkähtele,

vaan raakkuu kuten ennenkin 

käsityöt,,,

käsityönä tehdyt tuotteet

ovat laadukkaimpia,

sillä onhan hän uhrannut

niihin osan itsestään

hyvinvoinnittuu,,

aikojen alussa ei menty

maaseudulle

hyvinvoinnuttamaan,

kuten nyt,

vaan silloin heitettiin heinää seipäille,

oltiin mottimetsässä,

tehtiin hommia hikipäässä,

joka säässä,

ja vasta hyvän maitotilin saatuaan

mentiin helssiinkiin ja istuttiin

bulevaardin penkeillä,

ihasteltiin

helsingiläisten hienohelmojen sipsutteluu

ja vihoviimein lähettiin junalla takaisinpäin,

joskus allapäin,

mutta useimmiten oikeinpäin 

rahaton,,,

silloin kun olet

rahaton,

rupeet ajattelemaan

taloudellisesti

ylity

ihminen ei yllety

elämänsä

isompiin,

siksi kannattaa alentua

nykyisyyksiin 

sutjakasta,,,

silloin elämä on

sutjakasta,

kun aamulla juo kahvit

ja iltasella toiset 

arki,,,

 arki alkaa aamusta,

päättyen hetkeen jolloin

hymyilet sinne tänne,

eikä sulla kiire sinnekkään

alepa,,,

kauppojen suurin

vetonaula on sen ystävällinen

henkilökunta,

siksi asioin usein

Alepassain

 

 

 

 

 

 

 

  

syksyinen metsä,,,

syksyinen metsä

ei valita,

suvituulista taivuttele,

vaan varustautuu tavimyrskyihin

tuuleviin,

siksi se hiljaisesti ruskassaan

somistuu,

paikalleen omistuu, eikä

kevätmielellä latvuksiaan heiluttele,

käpysiään kasvattele,

lehdillään somistele  

ihminen on syntynyt vanhemmistaan,,,

ihminen on syntynyt

vanhemmistaan,

mutta jokunen on tullut

verkkokaupan kautta 

pakkanen,,,

pakkanen nipistää

poskipäitä,

korvan nipukoita,

sillä se haluaa muistuttaa että nyt

on

villasukkien aika

jonninjoutavat,,,

asemat ja arvostukset

on

ansaittava,

sillä muuten jaetut ovat

jonninjoutavia 

poikanen,,

olen eilisten poikanen,

tämänpäiväisten tuliainen,

huomisten alunkantaja

ja sitten vain hetki jolloin 

olen vain

varjo,,,

jos et suurentelis,

pienentelis ihteäs,

olisit itsesi,

tuo maailman ainoa näköisesi,

ihanuus, jolla ei varjon varjoo 

ihminen muodostuu,,

ihminen muodostuu

ihmiseksi katsellessaan

elämän eri vivahteita,

sitä ennen hän on

kaikkien asioiden mahdollisuus 

jos haluat onnistua,,,

jos haluat onnistua,

hyväksy myös

niitä

heitä joita et ohikulkiessasi haluaisi

tavata 

ihmisen pää,,

ihmisen päässä on

monia

jutunjuonia,

siksi niitä ei pidä väkivaltaisesti

pätkiä,

vaan antaa nupin olla omissaoloissaan,

niin se liikuttelee tyytyväisempänä

kehon muita osia 

ylöspäin,,,

kun katselen ylöspäin

näen paljon mahdollisuuksia,

niitäkin joissa en ole viellä taivallellut,

siksi olen iloinen,

sillä en halua nurkkasokeutua,

paikoilleni alentua 

elämänvalo,,,

marraskuussa on

hyytyvän pimeää,

sillä silloin elämänvalo

tuikkii elämänvalonnurkassa,

eikä loista niittyvillä,

elämän arkiteillä 

elämänjutut,,

 kaikkia elämänjuttuja

ei kannata väistellä,

sillä jokainen haluaa

sinut omakseen

elämänvirrat,,,

jos elät sulavasti,

sillätavalla mukautuvasti,

pärjäät valtavirroissa, mutta

et saa sanaasi kuuluviin, sillä elämänvirrat

kuulevat vain myötäileviä 

ajankuva,,,

ihminen on olosuhteittensa

näköinen,

sillä ympäristö tekee ihmisestä

ajankuvan

maailmanherra,,,

ihmiset kuolevat yksi

toisensa perään,

mutta eivät he sukupuuttoon kuole,

sillä uutta syntyy samaa vauhtia,

siksi ihminen on maailmanherra,

joka vaihtuu tuontuosta,

demokraattisesti

hyvät ihmiset,,,

hyvät ihmiset ovat

hetkittäin piruja ja perkeleitä,

siksi he osaavat hymyillä lämpimästi 

kokoinen,,,

ihminen on

itsetuntonsa kokoinen,

joskus myös ohuempikin

pikkuasioita,,,

elämä on pikkuasioita,

suurempiakin,

mutta öitten jälkeen

ne ovat supistuneet

kokoisikseen 

työeläkkeen veroinen,,,

olen pian

työeläkkeen

veroinen,

mutta siihen on viellä jonkinverran

matkaa,

jännitän kestääkö kehikkoni

sinne saakka,

jos kestää, niin hyvin on

ukkojumala osannut minut

suunnitella 

mitenpäin vain,,,

voit elää mitenpäin

vain,

mutta sun täytyy

olla oikeinpäin silloin kun

arkesi vaikeimmat saapuvat,

sillä ne kohtelevat sinua

tunteettoman viranomaisesti 

syksy,,,

syksy on aikaa

jolloin voivotellaan,

eilisiä päivitellään,

tämänpäiväisiä taivastellaan,

sillä syksyllä ihminen on

tyhjimmillään,

tylsimmillään jolloin ainoastaan

pyritään olemaan kasassa

nykyisyys,,,

 ihmisen olisi hyvä

nähdä aikojen päähän,

mutta tarkeämpää on nähdä

nykyisyys,

sillä jos se hämärtyy,

elämäntahti kumartuu

syvempiin,,,

jos ihminen ei ylety

koskettamaan arkeaan,

ei hän yllä pyhimpiin,

hetkiin jolloin elämä hymyilee

syvempiin

päivänvalo,,,

kun ihminen on

tosielämän katseilta

piilossa,

hän marssii poispäin 

päivänvalostaan

unet,,,

 ennakkoon ei voi

elää,

ei myöskään

jälkijättöisästi, joten

on parasta avata aamulla aikaisin

silmänsä,

yömyöhällä sulkea,

jotta hyviä unia näkis

sumeaa,,,

 silloin kun aurinko ei

paista,

on pilvistä,

harmaanutuisaa,

haihtuvia ihmisiä, joilla

katsekkin sumeaa

tasaista,,,

 jos ihmiset olisivat

sisältäpäin toistensa

kopioita,

olisi elämä toisenmoista,

semmoista jossa ei viihtyis

tasaisemmankaan luonteenlaadun

omaava

syyshetket,,,

syyshetket hiljaisuutta

tuhisevat,

sillä

vienotuulet niitä tuulittelee

talvipientareilleen levittelee

 

pois on kevään

riemukkaat äänet,

lehtipuitten silmukkaat,

nupuillaan olevat ruohontupsut, sillä

on syysilta,joka aamusta alkaa,

kevääseen loppuu 

 

luonto valmistautuu

pitkään talveen,

siksi se riisuu

kesäasusteensa ja tyynyttyy

talveen, jolloin se keräilee

voimia seuraavaaan kevääseen,

suven suloisiin 

vastuulliset ihmiset,,

 vastuulliset ihmiset eivät

katso olkansa yli,

eivät riennä vaikeuksien ohi,

sillä he tietävät kohtaavansa

heidät joskus.suurimpina.kalliimpina.

siksi he puuttuvat asioiden kulkuun

silloin kun ne ovat pienimmillään

tänään on lokakuun kuudestoista,,

tänään on syksyinen aamu,

lokakuun kuudestoista,

tavallinen aamu,

eivätkä elämänkinokset tuki mieltäni,

eivätkä suuret pahanlähteet elonjanoain,

sillä olenhan vapaa,

niin vapaa, etten kumartele turhan tuville,

maallisille luville, vaan elelen syvämmein saleissa,

tunteitteni tuvissa

linnut ovat etelään

muuttaneet,

äänet vaimenneet, on vain me jotka olemme,

me aikamme ikiaikaiset

nämä ovat hetkiä joihin sopii

paljon,

sillä on hiljaista,

niin hiljaista että voisin jäädä

pitkäkksein koko päiväksi,

kierrellä mielessäin maailman kolkasta

kolkkaan,

voin käydä sielläkin jossa

en kiireimpinä aikoina kerkiä,

luonasi

raikkaat ihmiset,,

raikkaat ihmiset

hymyilevät silloinkin,

kun itkettää,

silloinkin, kun ei tunnu missään,

sillä hymyn kautta he .voivat. 

villit ihmiset,,

viimeisetkin villit hmiset

on laitetttu koulutukseen,

lukemaan kirjaimia

ja totteleman

maallisia viisaita,

siksi kaikkialla näkyy yes-miehiä

ja myötäileviä katseita 

sopeutua,,

sopeutua kannattaa,

ainakin itseensä,

sillä muuten ei sijaansa saa 

tarjota,,,

itseään ei kannata

tarjota

paikkoihin joist on

pitkä matka pois

luonnnonoikut,,,

ihmiset ovat

luonnonoikkuja,

siksi elämänvirrat 

kuohuvat,

tämänpäiväisinä

näkyvät

askeleen edellä,,,

ne ihmiset jotka

kulkevat

askeleen edellä toisiaan

ovat elämänaskelten ottajia

hälinänmeri,,,

syysyö on tummanpuhuva,

iso ja mahtava,

ääniä voimakkaampi,

tunteiden tunnelmaisia

hetkiä,

jotka katseilla kuiskaavat,

herkillä korvilla kuuntelevat,

sillä yö ei ole hälinänmeri,

vaan hiljaisuuden tyynyttämä

hetki jota kuu valaisee,

tähdet tansituttavat

yhtäjalkaa,,,

ihmiset ovat ohimeneviä,

paitsi läheiset,

sillä hehän kävät

yhtä jalkaa 

kotiutua,,

ihmisen tulee

kotiutua

~itseensä~

hankalat jutut,,

hankalat jutut

ovat hyvien hetkien

valmistajia

kiitokset,,,

kiitokset pitää

sanoa

~hyvämakusuussa~

elämänmuruset,,,

ihminen kasvaa

elämänsä verran,

yhden kerran,

siksi on tärkeää että elät

jokaisesta elämäismurusista,

niistäkin jotka maistuvat toisilta 

eiliset,,,

 eiliset ovat

vanhanaikaisia,

ei niin muodikkaan vetäviä,

mutta mulle eiliset merkitsevät

pyrkyä parempaan huomiseen,

ne merkitsevät hyville asioille peukutuksia,

niitä pienenpieniä tunteita jotka sopivat tämänpäiväisiin

bsygologit,,,

bsygologit tekevät

työtä itsensä hyväksi,

potilaittensa avustamina,

joskus siitä hyötyy

molemmat,

joskus vain toinen 

mielikuvat,,,

asiat pitäisi kertoa

värittömästi,

sillä mielikuvilla kerrotut

kuullaan vastakkaisina

paljastuu,,,

ihminen kääntyy

toistaan vastaan, kun itsensä

kuva paljastuu 

korjaamaan,,,

ihminen pystyy suuriin,

jopa

korjaamaan elämäänsä,

eikä se vaadi muuta kuin

tahtonsa 

askeleet,,,

askeleet johtavat

ain

johonkin,

ne harhaanotetetutkin 

hetkensä onnelliset,,,,

ihminen on onnellisimmillaan

silloin kun edessään on valoisaa,

takanaan jälkensä ja sivuillaan

mahdollisuus hypätä tien sivuun

ja istahtaa pävänkakkaran viereen,

neitoperhosen juttukaveriksi ja olla

kuten hekin,

hetkensä onnellisia 

paossa,,,

ne ihmiset jotka tavantakaa

katsovat olkansa taakse

ovat paossa itseään 

keinovalot,,,

ihminen surkastuu

keinuvalossa,

siksi hänen pitäisi kävellä

myös pilvisillä säillä 

maisemat,,,

ihmisen pitäisi nähdä

elämänsä aikana

mahdollisimman paljon maisemia,

sillä sen jälkeen

ei voi matkustella 

kertaalleen,,,

ihmisen ei kannata

elää

jokaista päiväänsä

uudelleen,

sillä ne on tarkoitettu

kerralla elettäviksi

ikäsi päähän,,,

arjessa on monta päivää,

yötä ja jokapaikan

hetkeä,

ettei niitä kannata

ohittaa, kun matkustat

ikäsi päähän,

sillä vain niiden kautta ovet

aukeavat viimeiseen 

kohentele,,

kuuntele itseäsi,

tunnustele ja suoristele,

mutta älä kohentele,

sillä sitä paremmin voit

mitä itsenäisemmin olet

lokakuu,,,

lokakuu on kuu,

jolloin luontopuu

luopuu kasvattamasta

vuosirenkaitaan,pöyhistelemästä

oksiaan,

sillä on aika huojahtaa,

pitkäntalvenverran levähtää,

jotta kevään ensimmäisten

auringonsäteiden aikaan on

virkeimminlään,

täynnä elämän silmukoita

kohtalonoikku,,,

on hyvä että ihminen

putoaa silloin tällöin kohtalonoikkuun,

sattumuksien keskelle,

hetkiin joihin ei tähdännytkään,

joita ei tavoitellut,

sillä sieltä avautuvat hänelle näkymät

joita ei voi ennustaa, googlata

närkästyy,,,

ihminen närkästyy

silloin tällöin

~paikallisesti~

aika parantaa,,

aika parantaa,

sillä vain sillä

on 

-hetki aikaa- 

hetket,,,

hetket jotka tulevat,

j

ää

vät,

ovat usein elämän merkityksellisempiä,

koska he eivät halua tehdä itsestään

numeroa 

aisivat,,,

herkät ihmiset

aistivat ensin,

sitten vasta kovanahkaiset 

valtioterrorismi,,

putininvenäjä on

valtioterrorismin

kehto 

elekieli,,,

elekieli tavoittaa

kielitaitottomat 

välittäminen,,,

välittäminen on

huomistemme tae,

sillä mikäli nykypolvi

jättää avittamatta edellistään,

se kokee saman vuorollaan,

siksi sosiaaliset kysymykset ovat

elämänkysymyksiä 

kysellä,,,

taaksepäin näkee parhaiten

kauan elänyt,

siksi häntä kannattaisi

kuunnella

 

eteenpäin näkee parhaiten

nuori lapsi,

siksi häneltä kannattaisi

kysellä

 

tänään tehdään tämänpäiväisiä,

siksi tämänpäiväisiltä kannattaisi

kysellä ajankohtaisia 

suomalaisuus on sinivalkoisuutta,,,

suomalaisuus on sinivalkoista,

viattoman pehmeää,

harmittoman

ajatonta,

mutta se on  myös jumalattomasti tehtyjä työtunteja,

periksiantamuutta,

sitkeyttä,

siksi suomalaiseen voi luottaa,

sillä hän ei luontonsa alle taivu,

ei vaikka maailma ympärillä hallaantuis

monimutkaisten ihmisten taudit,,,

mitä yksinkertaisemmin

elät,

sitä vähemmän sinulla on

vaivoja,

turhan vaivoja,

sillä vaivat ovat monimutkaisten eläjien

loistauteja,

vaarattomia, mutta kutisivia ja muutenkin

ahistavia 

muuttaa,,

ei ihminen voi elämää

muuttaa,

olosuhteitaan vaan,

sillä elämä ei liikahda mihinkään,

ennen viimeistä aamuaan

hetkenpienet,,,

ihminen ei ole suuria

asioita,

vaan hetkenpieniä,

ohimeneviä.tulevia.

tuokioita jotka eivät jää

pysyväisiksi,sillä ihminen haihtuu

iän myötä 

mielenmuisti,,

hyvyyttä et voi unohtaa,

vaikket mitään

muistakkaan,

sillä hyvyys jää mielenmuistiin,

sinne jonne ei yllä pahemmatkaan 

hiljainen lapsuusmaisema,,,

hiljainen lapsuusmaisema,

kuiskauksettomat ovat

aitan siniharmaat seinät,

tuoksumaton savusauna,

tyhjä on riihi,

läävä ja ulkohuusi,

luokseen kutsumaton on

pihakuusi, joka taivaaseen saakka

kasvanut,

elämänleveäksi levinnyt 

 

enää ei kanat marjapuskissa juokse,

lehmät laitumella ammu,

urho liekassaan,

enää ei kissa makoile ikkunalaudalla,

ukko-koira vahdi tienootaan,

sillä aika on aikuistunut, kotoaan poismuuttanut,

kuten minäkin,tämän pihan esikoinen 

pääset suuriin,,

pääset suurin,

kun alennut alemmaksi,

ihan sinne saakka jossa on suuruksien

murunen,

tuo kaikkien juttujen ensimmäinen 

kun olet heikoilla,,

kun olet heikoilla,

olet myös vahvoillasasi,

jos vain teet luontos mukaan,

meet etkä taivu vaan itket ja naurat ja meet,

saatananallasesti kamppailet,pirunhelvettejä taivuttelet,

niin vihoviimeisen kompurointisi jälkeen 

huomaat olevasi enemmilläsi, siellä mihin

et ennen mahtunutkaan

 

ihminen on varas,,

ihminen on

varas,

omenavaras,

mutta tilaisuuden sattuessa,

kaikki käy 

älä sano turhia,,

älä sano turhia,

älä kaunistele julmia,

ole vain ja anna ajan puhua 

kun syksy kääntyy,,,

kun syksy kääntyy

poispäin,

avautuvat ensimmäiset hetket

talvisille,

sillä ilmat jäähtyvät,

lammikot jäätyvät,

karpalot kypsyvät, silloin myäs viimeiset

muuttolinnut lähtevät,

mökkirannat tyhjenevät,

mummonmökkien pihoista äänet vaimenevat,

luontokin alakuloinen,

huuhkajan huhuilut loppuneet,

laulujoutsenten äänet vaimenneet, 

metsänkuninkaan

ärjähtelyt haihtuneet

talviunilleen asettuneet

 

on haikea hetki,

sanattomia tunteita,

katsomattomia katseita

tunteita jotka eivät kerrotuksi tuu,

on vain hetki, jolloin harava jää mökin seinustalle,

lapsenlapsen vesiämpäri kukkapenkiin 

ja minä 

ulospäinsuuntautuvainen,,,

jos olet ulospäin suuntautuvainen,

sun pitää hiihellä,

taivastella

tähtien alla ja olla kuin luontoemo

aamunsarastuksellaan

hyvätpäivät,,

hyvät päivät ovat

vasta tulollaan,

sillä nämä aikasemmat

ovat olleet tienraivaajiaan

ulospäin,,,

ulospäin asiat näyttävät

toisinpäin,

sillä ne ovat ikkunan takana,

ohikulkijoina,

arjen ulottumattomissa,

työn ja tuskan tavoittamattomissa 

valonlasten pienokaiset,,

elämä on valoisia aamuja,

hämärän peittämiäkin,

mutta ain valonlapsen pienokaisia,

jotka tavoittelevat

valoisampaa 

 

elämä alkaa aamusta,

väsähtäen illasta,

nukahtaen kuunvalosta,

kunnes aamunsarastuksessa hyppää ylös

vuoteestaan ja säteilee sinne tänne,

hymyillen tahi vähemmän 

 

elämä on ainutlaatuista,

siksi kannattaa

matkustella sen reppuselässä ja

joskus jopa kanniskella sitä

sylissään, sillä vaikka se on

aikamoinen kantamus, se on

semmoinen juttu, jota ei voi

tavoittaa toisaalta

paavo lipponen ja kaasuputki,,

ei paavo lipponen liehitellyt

putinia kaasuputkellaan,

tienestejä itselleen,

vaan eurooppaa,

sillä hän

uskoi sen yhdistävän europpaa

niin että venäjäkin olisi hyvinmielin

voinut olla osa

euroopan tähdistöä

ukkoperkele kiinalainen,,,

ihminen surkastuu

luonnolisia teitään,

mutta minä surkastuin

kahden viikon aikana

alkutekijöihini, sillä minuun iski

koronan iso-isä,

ukkoperkele kiinalainen,

syysflunssa joka nyhteli minusta melkein kaiket

elorippeet,

mutta viimein luovutti,

sillä se päätteli jättää varmat saatavansa

-sen ajan murheeksi- 

jos googlea ei olisi,,,

jos googlea ei olisi,

monet pysyisivät

teillä tietämättömillä

 

jos googlea ei olisi,

monet joutuisivat

käymään kouluja

ja muistelemaan,

laskettelemmaan,

vähentelemään

                                                    ihekseen

 

jos googlea ei olisi,

tieto olisi kirjastossa 

arjet kukkii,,

arjet kukkii huomisii,

uusii tulevii,

siksi niihin pitää herätä

aikaisin,

hyvin mielin 

uusiutua,,,

ihmisen pitäisi uusiutua

kuten luonto, 

neljästi

ja elellä loput aikansa

villin vapaasti

kuten taivahan sinilintu liitäjäinen,

joka elää vuodenajoistaan,

eikä alennu

kasvattamaan pitkää listaa vastuistaan,

velvollisuuksistaan.,

tee numeroa jälkeläisistään,

muistele eilisiä kierosilmäisen

pahalla, vaan liitelee

sinitaivaan pilvenhattarien suojissa,

noilla onnensa kukkuloilla 

kun ymmärrät,,

kun ymmärrät

vähempääs, ymmärrät

ylempääs,

sillä olethan olet heidän

synnyttämänsä 

isot ilot,,,

isoja iloja ei tehdä

aikamoisista,

vaan arkipäivän

hyväsistä 

kuningatar,,,

älä pahoista pahennu,

hyvistä hyvenny,

arjestas erkane,

vaan kieri elämässäis,

niissäkin hetkissä, jotka eivät aina

hymyile,

makupaloja tarjoile,

sillä niiden kautta aukeat,

sinä,

elämäsi ainoa suurherra,

kuningattarien kuningatar

eurooppa,,,

eurooppa on

köyhistään

~rikas~

yltää,,

ihminen yltää

pituuttaan pidemmäksi,

mikäli seisoo

-varpaillaan- 

peilautuu,,

ihminen 

peilautuu

tosistaan,

mutta jotkut harvinaisuudet

ovat

näköisiään

lahjoittajat,,

kamalimpia lahjoittajia

ovat

itsensä esilletuojat

vajavainen,,,

täydelliseksi ei kannata

tulla,

vaan vajavaisesksi,

sillä silloin ihmiseen soppii

hyviäkin 

turhaa,,,

ihminen ei tarvitse

itseään enempää,

sillä kaikki muu on 

turhaa ja muualta

pois

laadukas virkamies,,,

laadukas virkamies

on

ihminen, se on perusvaatimus,

mutta jos hän omaa viellä

ennakkoluulottoman asenteen,

hänessä syttyy tuhat onnenkipinää

entisten hiipuessa,

on hän melkoinen aarre

etenkin pienelle kunnalle, jossa jokainen juttu on

jotain,

jokainen ei mitään,

kunta jota vain itsepäisyys ylläpitää 

pienet hetket,,

pienet hetket ovat

mukavia,

hetket jotka eivät vaadi muuta

kuin sylisi,

hymysi ja

kauniin katseesi

 

pienet hetket ovat joustavia,

sillä ne eivät tarvitse

sovittuja aikoja,

tupaantulaisia,

vaan silmänräpäyksiä 

 

pienet hetket ovat suuria

merkittäviä,

sillä niiden kautta

tullaan mennään,

eikä niistä tehdä suuria otsikoita,

vaan availlaan seuraavien hetkien

ovia 

kierrätys,,,

kaikkea ei kannata

hankkia ensiksi,

sillä

jäännösparit saa halvemmalla,

eikä tule ensikäyttäjän ongelmia,

joten tervetuloa kirpparille,josta

ypäristötalouskin tykkää,

kun päälles kierrätettyä lykkäät 

silloin on hyvin,,,

silloin on

hyvin,

kun on lämmintä

ja vatsa täynnä, eivätkä huomiset

etuile,

ventovieraat vittuile,

tutut vaan 

syysharmaus,,,

syksyllä voi katsella

sinne tänne,

haravoida aatoksissaan

niitä näitä, 

sillä syksyllä kukaan ei rupea mihinkään,

lähde sinnekkään,

on vain varisseet lehdet ja

syysmarmaus joka sopii uneliaalle 

hevosmiestenlakko,,,

lakot päättyvät

aikanaan, sillä osapuolten täytyy

vihoviimein siirtyä sorvinsa luo,

mutta yksi lakko on jatkunut

jatkumistaan,

-hevosmiesten lakko- 

sillä eihän enää vossikoitakaan 

yksi sukupolvi,,,

venäjä metetti yhden sukupolvensa

ukrainainan hyökkäyssodassaan,

useammat tulevissa huomisissa,

sillä putininvenäjän toimet eivät edusta

heitä,

meitä,

eikä huomisten teitä 

ihmevekotin,,,

ihminen pääsee hirmuhyvään

kunton kun hän liikuskelee itsensä kanssa,

punnitsee ja mittailee elämäänsä

vaikuttavat,

sillä

ihminen ei tarvitse

ihmevekottimia kunnossapysymiseen,

vain ihtensä

 

pohjoistuulet,,,

pohjoistuulet nostattavat

takkien kauluksia,

punavärin poskipäille,

sillä niin viimakas on tuo tuntureiden

lähetteliäs

 

se saa muuttolinnut etelämmäksi liitämään,

lumihiutaleet

vaarojen rinteille laskeutmaan,

jokitörmille kuurankukkaistumaan,

riekoille jalanjäljet antamaan,

sekä

talvisäihin varautumaan

 

pohjoistuuli heiluttaa,

keinuttaa pihapuutain

rivakammin kuin muut,

mut siitähän puu vaan tykkää,

sillä sen ansiosta se turhat roskat,

tuultenpesät

oksiensa kainalosta

maailmanääriin heilauttaa

varttua

elämää ei pidä

varttua, vaan ruveta sen

kaveriksi ensisilmäyksellä 

elät vain ne hetket,,,

elät vain ne hetket

jotka nät ja tunnet,

muut ajat olet elämäsi ohikulkija,

hän  joka on melko samannäköinen,

kuin

vartalosi 

kilpailukykyiset,,,

kilpailukykyiset ihmiset

yltävät sinne tänne ja

vielläkin suurimmille

sitten kun kysyntä

 vähenee,erikoisosaaminen

vahvenee,

sillä siellä viihtyvät

vain suuremmilla käyneet

taivaanranta,,,

kun ihminen saavuttaa

iän jolloin hän on tehnyt

kaiket hyvät,

hän voi ruveta piirelemään itseään

taivaanrannalle 

egosi isäntä,,

kun toimit egosi

isäntänä,

sinua eivät hallitse

juokapaikantietäjät jotka eivät

ole vastuissa jäljistään 

ennen menin,,,

ennen menin enemmän,

tänään harvemmin,

sillä olenhan käynyt monessa 

tunteiden avulla,,,

tunteiden avulla kesytät

raivonvaltaan ajautuneen,

mutta ennenkaikkea sillä

valloitat hänet johon ei

järkesi kykene 

vipsutin,,

ihminen voi säädellä

hetkiään,muttei niiden 

alkujuuria

alunsuuria, eikä

huomisten ilmansuuntia,

sillä hältä puuttuu viuhka,

kohtalon vipsutin

polkujensa herra,,

ihminen ei ole

polkujensa herra,kulkija vaan,

siksi hänen täytyis

ikimännyn kohdalla

nostaa katsettaan,

hidastaa tahtiaan

vaistot,,,

vaistot kertovat

enemmän,

sillä ne tuntevat,

vaikkivät ole sinua tavanneetkaan

varomaan,,

silloin kun joudut

sanomiasi varomaan,

olet ajatutunut hetkiin, jotka

eivät siedä toisenlaista huomista

lokakuu,,

lokakuu ei sano

mitään,

ei virko vähästäkään,

sillä lokakuu on värikkäiden

tunteiden aikaa,

tuokionkuvia joissa tuoksuu

elämänhymy joka koskettaa

kylmänmieltäkin

nykyaika,,,

nykyaika on eilisten

perillinen,

huomisten synnyttäjä,

se on tässä ja nyt,

arjenpoikanen joka ahertaa

itsensä loppun eilisten vuoksi,

huomisten tähden

kantapäillä,,

hetki jolloin joudut

pysähtymään,

monesta luopumaan,

itseäsi etsimään,

on hetki, jollaisia pitäisi olla

aina

elämänkiireittesi kantapäillä

älä turhista huoli,,

älä turhista huoli,

suurimmistakaan, sillä

mitä sä aikaasi solmukoit

tyhjän viettoon, vaan katsele

ees taas ja hymyile vaikkei hymylyttäis,

sillä turhia on hetkien huolet

innovaatiot,,,

innovaatiot ovat

uudenlapsia,

hetkien kuvia,

siksi niitä ei saa arjen

hetkiin verhota,

vaan antaa niiden loistaa

silloinkin kun on toivotonta

luonto,,

luonto on elämänherra,

jolla on laupias mieli,

siksi se ei karsijaakaan

halolla lyö,

vaan ymmärtää

~etteivät kaikki~

arjen aamut,,,

miksi mä kurkottelisin

elämäni suurimpia,

kun olen enemmän

tyytyväinen pieniin,

ajankohtaisiin,jotka

huokuvat nykyisyydeltä,

arjen aamuilta

koti,,,

jokaisella ihmisellä täytyy

olla koti,

kodittomallakin,

sillä niistä on inhimillisempää

herätä,illalla palata,

rakkaimpiaan halata

varispari,,

varispari päivystää

tutussa paikassaan,

tutulla langalla, ylimmällä, sillä

siint on hyvät näkymät sinne tänne

 

tämä kohta on heille antelias,

sillä moottoritie viiettää

eestaas ja sehän tarjoaa tuontustakin

elämäneinestä, joita ei juoksemalla

kiinni saa,

liitämällä tavoittais,

vaan moottoritien ansiosta ilmainen ateria

täällä tarjoutuu

 

40 vuotta bussikuskina,,

neljäkymmentä vuotta bussikuskina

on

opettanut näkemään,

nahoissaan tuntemaan,että ihminen

on iät ja ajat roikkumassa toisen

perseessä,

milloin ihmisen,

milloin edelläajavaan,

minäkin

 

 

liikenteenohjaaja

ihminen on elämänsä

liikenteenohjaaja,

silloinkin kun muut muualle

menevät 

ummet ja lammet,,,

kun pitkään aikaan tavataan,

silloin jutellaan

ummet ja lammet,

sitten vasta nykyisyydet ja vihoviimein

ne yhteisten alkuaikojen alkujuuret 

natojäjesyys,,,

suomi voisi lahjoittaa

natojäsenyytensä

ukrainalle,

sillä se tarvitsee sitä kipeämmin

putinin jälkeen,,

putinin jälkeen

venäjä on erilainen,

sillä sen nuorimmat ovat havainneet,

ettei sen ikiaikset toimet ole

johtaneet milloinkaan muuhun kuin

pahempaan,

umpikujaan 

viirus,,

viirus voi tappaa ihmisen,

vaikka on näkymättömän

pieni,

mutta onneksi se laittaa

vain tainuksiin 

 

olen kärvistellyt

flunssankourissa viikonpäivät,

töitä tehden,

buranan voimalla ja räkimällä,

ja taas räkimällä,

hikeä pyyhkimällä,

kylmäntunteita tuntemalla

 

virus on viheliäinen

otus,

mutta onneksi se ei ole

käynyt koulujen yläluokkia,

vaan on tyytynyt evoluutionsa 

tietotaitoon, johon ihmiskunta on

keksinyt vastalääkkeeksi kiertokoulun tiedot ja taidot

oljenkorsi,,,

heikoilla hetkillään

ihminen tarttuu itseensä isompaan,

jopa oljenkorteen 

älä sure juhlissain,,

älä sure itke juhlissain,

älä ainakaan viimeisessä,

olenhan hyvinmielin,

kaikkeni kokenut,

vähemmät nähnyt,

arkeni tavoittanut,

joten tartu tarjottavaan,

muistele muistettavat

ja sitten ota minut

matkahais

suviniityn poikanen,,

olen kevään lentokainen,

suviniityn poikanen,

syysmyräköitten julmikas,

hohtavien hankisten kinokas,

ympäristöni loimuttama,

joka elää luonnostaan,vaikka kävelee

nykyisyyksillään,haaveilee huomisisten kuvaisista,sillä jollen eläisi näin,

en missään ois,mitään näkis, enkä

voisi olla tämänhetkeni kuvajainen,

ei mulla mitään saavutettavaa.synnytettävää.

luonnollisuus,,,

metsä on tyhjentynyt

suven äänistä,jäljelle jääneet

tyynnyttyneet pitkäntaven viettoon,

aikaan jolloin rakennetaan seuraavia kesiä,

linnunpesiä,elämänääniä joissa hymyilee luonnollisuus