syksyinen metsä
ei valita,
suvituulista taivuttele,
vaan varustautuu tavimyrskyihin
tuuleviin,
siksi se hiljaisesti ruskassaan
somistuu,
paikalleen omistuu, eikä
kevätmielellä latvuksiaan heiluttele,
käpysiään kasvattele,
lehdillään somistele
suomalainen ihminen on maaseutua ja paljon kivikkoisia peltoja kalaisia järviä, hetkiä joissa loistaa alkulähteen elämänvoima kuiskaus kauka...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti