suomi voitti,
sitten koitti
hyvä pointti
sillä suomi hymyilee
eikä lymyile,
siksikin kesäkuun ensimmäinen
kaksituhatta kakskytkuus heräsi hymyssäsuin
suomi voitti,
sitten koitti
hyvä pointti
sillä suomi hymyilee
eikä lymyile,
siksikin kesäkuun ensimmäinen
kaksituhatta kakskytkuus heräsi hymyssäsuin
aurinko on
iloisen oloinen
paistaessaan,
mutta pilviensä suojaamana
se on tavallinen heppu,
tyyppi,
jolla on enemmän valtaa
kuin kelläkään
käkimaa kukkuu
kun leijonalauma höyhentää
kaukalon kukkomaan,
siksi siellä mennään aikaisin nukkumaan,
kun taas leijonan kotiluolassa bailataan vaan
kevät kääntyy kesäksi,
kun tuomenkukka
hymyilee kielolle,
tuolle kevään ja kesän
komialle tuoksujaiselle
neljän vuodenajan ihmiset
ovat luonnostaan
elämänulottuvaisa,
siksi heille ei tule seinät vastaan,
mahdottomat tahtomattaan,
hyvät ja huonot ajattaan,
koska
he pystvät pukeutumaan
olosuhteisiinsa
kun katselet asioita itsenään,
huomaat että ne ovat
tavallisia, niitä joiden
kanssa elät päivittäin
elämäsi sujuu
mukavammin,
jos jätät turhat pois,
ne jotka vievät sinut pois
sieltä missä voisit helpommmin
suuret ja mahtavatkin
kaatuvat jos kompastuvat
itseensä,
siksi kanadakin kumartui
leijonan edessä
vain shakinpelaajat
katsovat jäljelläolevaa aikaa,
sillä muut voivat tehdä
siirtonsa tuonempanakin
maaseutu autioituu
maanviljelisöistään,
sillä ruokka tuotetaan
brysselissä, siellä mistä
muutenkin jaetaan köyhäinapuja
yhdentyvän euuroopan kansakunnille,
helle,meille jotka olemme luovuttaneet
syvempämme
mutta maaseutu ei kuole,
vaan vihertyy ja luonnistuu,
sillä sieltähän on
kadonnut ympäristön haittaeläin
ihminen
maaseutu on tulevaisuudessa
pelottava paikka,
sillä siellä ei kulje ratikoita,
ei ole baareja, eikä mitään,
vain tyhjän huminaa,
vanhojen kirkkojen
pönöttömisiä,
hautausmaita ja muutama kumaraselkäinen
mustikanpoimija, jotka nekin ovat
bangogista kotoisin
varis on
kotoinen lintu,
tyyppi, joilla on kimeä lauluääni,
eikä kovin suloinenkaan,
ei ainakaan yhtä tyylikäs kuin
harakka,
mutta arkajalka se ei ole,
autojakin väistää viimetipassa ja syö kaikki
silmiinsä osuvat,
valmiiksi raatoutuneet
kun katselet muurahaisten
toimintaa,
näet tyyppejä
jotka eivät vertaile itseään toisiin,
vaan menevät,tulevat, samaan askeltahtiin,
eivätkä ole muutenkaan katseellisia toisilleen,
sillä heillähän on justiinsa samanlainen
look
kesän ensimmäisen päivän
yö
on
hetki jolloin elämä hyväilee itseään,
se on hetki jolloin hyvyyden syvyys synnyttää
ajatuksia joiden avulla vuoden muut hetket
pystyvät kääntämään huonommat hetket siihen
asentoon josssa ne pystyvät kumartumaan seuraavaan
päivän esikoisensa puoleen,
aamuunsa
jokainen sukupolvi on
itsensä näköinen
kokoinen,
siksi ihmiskunta on näkee ja kokee
uusia keväitään,
syksyjään,
hetkiä jolloin kaikki ovat hiuksen hienoja,
tuhansien kilojen painoisia
kaikkea ja kaikkia
putin ja trump
ovat tekopyhiä,
muniensa nuolijoita,
sillä he ovat rakastuneet
itseensä ja unohtaneet presidenttiyden
merkityksen ja yhteiskuntiensa ylevät aatteet
yö on tumman
puhuva,hiljainen, mutta siltikkin
äänekäs,
mutta vain niillle jotka haluavat kuulla
itseään enemmän,
siksi yö on vuorokaudenhetkistä
herkin ja haavoittuvaisin niille jotka
elävät tuntematta.aistimatta.
suurinpiirtein eletyt päivät
eivät jätä pikkutarkkoja muistikuvia,
sillä eihän niissä ole takerruttu hetkien juuriin,
vaan menty aamusta iltaan,tilipäivästä
toiseen saamatta mitään aikaiseksi
vaikka omistaisit
maailman
kaikki,
et pysty olemaan onnellinen
ellet pysty hymyilemään
.itsellesi.
suvivirsi on kevään
soinnukas laulu,
hetki jolloin nuoret
kirmaavat kesälaitumeilleen,
siksi sen sävel ja sanat sointuvat hyvän
syvälle,
meillekkin jotka olemme elämämme
illassa,
joten antakaa laulun soida tulevaisuudessakin
tuleville .meille.
kun katsot elämän
ääriviivoja,
näet siellä keväät ja kesät,
syksyt talvet ja itsesi,
siksi on hyvä että pidät itsesi
jokasään kestävänä
arjessa on asioita
jotka sntyvät
itsestään,
siksi
ne
liikuttelevat silminnähden
vapaaehtoisesti ihmisiä
ne arjen pakolliset asiat joiden syntyyn
ihmiset vaikuttavat
eivät aiheuta sen suurempia, sillä niillä on
takanaan vahvt sidosryhmät,ammattiliitot ja pappien
siunaukset,
siksi ihmiskunta on jäykkä ja muotopuolinen
joskus elämä on
hetkiä jolloin olet vain,
olet ja möllötät,köllötät ja levytät,
et ole mitään,yhtäkään
silloin ei ole hyvä olla,
etenkään sellaisen joka on aina menossa
tulossa,tekemässä,
sillä ne hetket ovat hänelle liian suuria,
niitä hetkiä,
jotka eivät sano mitään
kevätinen keskiviikko,
jota koristavat omenankukat ja keväiset
ruohontupsukkaat,
huuhkaja huhuilee,
joutsenpari kaitsee pesuettaan,
siilikin aamukävelyllään,
niinkuin minäkin,
keväänpoikanen, jota ihmettelee ketunpoikanen,
tämäkevään esikoinen,
morjestan ja jatkan matkaani ruisrääkän laulun
säestämänä
kun nojailet iänvanhoihin
puihin,
huomaat että ne ovat
lämpöisiä,paksuja ja haastavia,
sillä ohan niillä vahvat juuret,
eilisten kasvattamat,
siksi ne eivät heilu jokaisesta
yskäsystä,
tuulenpuuskasta,vaan ovat ja katselevat
sinua,juuretonta elämänlasta
luojan kaunein ilme on
aamu,
jokainen aamu,hetki ja seuraavat,
päivät illat,
tuhannet ihmisten ottamat askeleet,
tuulien tuoksut,
metsän
puut,
kaikki,vähemmätkin,nekin joitka vasta
haukottelevat
vatikaani sallii orjuuden,
sodat ja ihmisten
karjamarkkinat,
sillä vain siten
papit saavat
paimennettavia
kevät pukee uudet
vanhat,
ryhdistyttää
nuoret ja ikihongat,
lehtipuut ja ruohontupsut,
hupsut leikkisät,
vakavailmeiset ja kivettyneet kalliorinteetkin,
kaikki
jotka haluavat olla elämän sylilapsia
ennenkuin nuori löytää
paikkansa
hän ajelehtii,
siksi häntä ei kannata kadehtii,
sillä ne seudut ovat rannattomii,
ja ovat alttiina elääntuulille, niillekkin,
joita ei ole tarkoitettu ihmisen purjehdittaviksi
huomiset ovat korkeammalla
kun eiliset,
taaksejääneet,
siksi ota hyvä etunoja ja
mee,
mut päivä kerrallaan,
sillä kenenkään yli ei saa
hyppiä
yksinkertaisiin asioihin ei tarvitse
sulakkeita,
sillä asiat hoituvat suorinta
tietä
ennalta suunnitellut muuttuvat,
jos ne joutuvat kosketuksiin
päivittäisten todellisuuksien
kanssa, siksi ole valmis
niihinkin hetkiin jolloin
eiliset ovat kasvaneet
nykyisyyksiksi
epäonnistuneet ihmiset
tahtovat usein lahottaa
myös muut,
siksi
älä
kuuntele selityksiä,
toisten vikoja,
kolmansien tekemisiä,
vaan tee niinkuin
mielesi ohjailee
kevät syntyy
itsestään,
siksi se ei tarvitse kuin
auringonpisaran terälehdelleen
suoraa tietä menestykseen ei ole,
sillä sinne pääsee vain
tuhannen nöyrtymysten kautta,
siksi ota jo lähtiessäsi se asenne
joka kestää kurjimmatkin olosuhteet
vetoketju on
menestystuote,
sillä sitä eivät ole napit
alistaneet,
tarrat sivuuttaneet,
siksi ihminen ja vetoketju
nykyajan tuttuja toisilleen
luonnolla on
maapallon kaukaisimmat
juuret,
siksi se pystyy noussemaan
vuosituhansien jälkeenkin
uuteen kevääseen,
mutta ei ihminen,
sillä he tarvitsevat päivittäin
hyvinvointipalveluja jotta pystyisivät
päätään kannattelemaan
kun puhut ihmiselle
niin,
ettei tämän tarvitse sulkea
korviaan,mieltään, olet melko lähellä
hänen syvimpiään,
niitä hetkiä jolloin hän ei sulje pois
ääniä jotka resonoivat luonnottomasti
kukaan ei saa olla
elämässään
ylimääräinem,
sillä se elämänkalpeuttaa,
itsetunnon romuttaa,elämänhetkistään
laitapuolistuttaa,tuntojaan kalpeuttaa
älä vaivu hetkiin
jotka eivät toivu,
synnytä uusia hetkiä,
retkiä jotka eivät kutsu mukaansa,
vaan katso sinnepäin,
toiseen suuntaan,
sinne jossa
aamut tirkistelevät,toivonkipinät sinkoilevat,
sinne ja sinne, jossa ilonitkukin tuntuvat
mukavilta
ihminen menee luonnostaan
eteenpäin elämässään,
siksi on turhaa
huomautella hänelle,
joka ei ihan nyt justiinsa
koputtele huomisten ovia
västäräkki
hiekkatiellä
hypähtelee,evästään etsiskelee,
siksi se sieltä täältä nokkaansa jotain
pistelee
lintu on siistimpi kuin
pappilan pastori,
sillä pukunsa hällä aina
tyylikkään rypytön,jossa ei yhtään
elämäntahraa tahatontakaan,
sillä lintunen ei viitsi kuralammikoissa uiskennella,
heinikoissa juoksennella,
puitten oksilla päivystelä,
sillä sieltä pukunsa tahriintuu
nuoruus on
kevättä,vastasyntynyttä
kastehelmen
pisaroita,
vuokkoja ja tuomentuoksuja,
kevyttä ja kaunista kevättä,
siksi illoin kannataa hetkissään
liihotella,
paikasta toiseen juoksennella,
jotta syksymmällä on jotain kehrättävää,
hymysuin muisteltavaa
kun sanat
puuttuvat,
silloin on tapahtunut
sellaista joihin ei synnytetä
sanoja,eikä
entisiä monistella
vaan tunteiden syvillä katseilla
hetket mieleen sylitetään
vahvat eivät
useinkaan kestä
itseään
sillä mielen syvempiä ei näy
kuntosaleilla
lenkkipoluilla, siksi he ovat hetkenkestäviä,
kuntaas sisäisesti harjaantuneet hymyilevät silloinkin
kun hirmumyrskyt raivoavat,
elämäntilanteet lattiakaivoon lorahtavat
älä katsele mitään
lopullisena
mitään,
vaan uusien mahdollisuuksina,
sillä mikään ei ole lopullista,
vaan kaikki muuttavat vain ulkoasuaan
älä eristä itseäsi
jokapäiväisten ulkopuolelle,
sillä silloin joudut harvaanasutuille
seuduille, sinne jossa itää yksipuolisuus
jos elät laajoin liikkein
isoin kaaroksin,
näet ja koet
heitä niitä
jotka eivät ole jokapäiväisiä,
mutta menetät hetket jotka sntyvät
sinusta
keväinen hetki
luonnossa
tuhansien laulujen lehtometsässä
hetkessä jossa ajatellaan huomisia
onnen tuomisa,
siksi täällä ei näy perruuttelijoita
entisten ajattelijoita,
vaan elämämme matelijoita, joilla on
hymy huulessa,
vaikka vastatuulessa
enemmistön tahto ei ole
aina parahin,
mutta se saa vähät ja paljot
yhteenliittymään
tavallinen elämä
on vaiderikkaampaa kuin
häkitetty
elitismissä eläminen, sillä sieltä
on
nuoltu elämän kauneus pois
älä ole moniste,
vaan sinä,
elämäsi ainutkertaisin,
hän,
jonka kanssa matkustat yhdessä
yöt päivät ja muutkin hetket
kevät on
hetkenlapsi,viaton
kielonkukkanen,
sitten se suvenee, elämänsä terälehtiin
kesäistyy,
kunnes ruskastuvat syksyn lumoavat
värit,
sadokkaan mehukkaat hetket,
talven hohtavaiset hankiset peittonaan,
jotka lämmittävät kaunokaisen talviunia,
siksi kevät on hetkenlapsi,
neljän vuodenajan kukkanen,
joka saa mielet ja ryhdit
suoristumaan,kauneimpiaan ajattelemaan
jos ihminen ei peittelis
itseään,
hän olisi vilpittömän
avoin,
mutta samalla haavoittuvaisempi,
eikä hällä olisi lämminkään
sunnuntaisin
peitellään eilisiä
aatellaan huomisia,
siksi kylänraitit tyhjiä,
paitsi koiranulkoiluttajista,
heistä jotka tassuttelevat samaan
tahtiin
ihmisen ei kannattaisi
elää samassa
asennossa koko ikäänsä,
sillä se puuduttaa ja pikkuhiljaa
rajoittaa näköalaisuutta,
sillä kunnollinen elämä tarvitsee monipuolisen tulkitsijan,
hänet joka pystyy vaikka päällään seisomaan
älä antaudu
riippuvaiseksi,
vaan ole kuin kevään
perhonen,kukasta kukkaan
liitelevä kaunokainen, joka tahtoo elää
vain ne hetket kun saa koskettaa suven
kauneumpia hetkiä,
siksi hänellä ei ole sidosryhmiä,
puolustusjoukkoja,
yhtään pitkän kantaman ohjusta,
vaan ainoastaan vapauden tunne, jota ei voi lukita,
suurillakaan päätöksillä salvata
kaikkien ei kannata olla
samanlaisia,
sillä silloin elämänvärit
himmenis,
samanmyönteisyys sammaloittaisi, uudet tulevat
keväät ja hetkien poikaset jäisivät syntymättä, he jotka haluavat
olla erilaisia, heitä jotka ajattelevat
laitoja myöten,
sillä hehän kuuntelevat elämänääniä jotka
eivät ole yhdestä kanavasta kuultu
kun katson sinitaivaan
pilviä,
ne rauhoittavat,
syliinsä ottavat,
kun katson sen alla lentäviä lintusia,
ajattelen vapautta,
mutten ikuisuutta, sillä
vapauskin loppuu,
kun tuulet vaihtuu,
sinitaivas verhoutuu tumman
puhuviin, siksi elän tässä hetkessä,
hetkessä joka kukkii elämänkukkia,
niitä jotka ovat vapaana syntyneet
silloin kun työnantaja
unohtaa inhimilliset
tekijät firmassaan,
silloin sieltä loppuu
luovuus, innovaatioisuus,
joilla saadaan tekoäly paremmin
palvelemaan yhteistä hyvää, sillä tulevaisuuden
orja on tekoäly, joka hoitaa paskaset hommat ja ne joihin
ei löydy tekijöitä
työhyvinvointia arvostavat
menestyshaluiset yritykset,
muut sensijaan tahkoavat
duunarin selkänasta viimeisetkin,
siksi sielä käydään tuontuosta
muutosneuvotteluita ja jokaisen
katse,olemus kielii
neuvottomuudesta,
elämänhaluuttomuudesta
työmarkkinoitten kolmikantaisuus
on myös
sisäpoliittinen kysymys,
rauhan ja hyvinvoinnin
tie
kiinan silkkitie
kulkee nyt
teheranista washingtoniin,
sillä kauppamies trump kävi
avaamassa sen
villieläimet kesyyntyvät ihmisten edessä,
sillä he tietävät etteivät pyssyt
pauku,eväät lopu,
sillä ruoho on vihreämpää
siellä missä ihminen
luontotalous on suunniteltu
niin että se pärjää omillaan,
mutta ihmisen luomat
tuotokse,t
peltohehtaarit tarvitsevat
teknisiä apuvälineitä,
sillä heidän kylvönsä eivät ulotu
luontoaan pidemmälle
juuri talvitirsoiltaan herännyt
mehiläinen
lentää kukasta kukkaan,
vaikkei kaikissa ole
metäkään,
sillä hänen kuuluu tehdä niin,
sillä hän on isoäiteensä
kasvattama
ihmisistä tehdään
neuvoloissa tasamittaisia
painoisia,
jotta heitä on myöhemmin
hoitokodeissa helpompi
sijoittaa pinnasänkyihin
usa ei pystynyt
nujertamaan
ajatolahia,
siksi iranilaisten ihmisoikeudet
ovat koraanin sivujen mittaiset
katselen kevään
ensimmäistä
kärpästä,
en henno lätkästä sitä
hengiltä, sillä se edustaa minulle luomakunnan
suuruutta
selvitä pitkän talven jälkeen
uuteen kevääseen
vahvat ihmiset kestävät
tekemisensä seuraukset,
mutta usein he sortuvat
nähdessään tilanteet
joihin eivät ehdi
elämä ei ole kaikille
oikeudenmukaista,
sillä jotkut joutuvat
kärsimään itseään
enemmän
ennen ihmistä maapallon
elämä oli
vaarallista,
sillä silloin vahvimmat söivät
heikommat,
kunnes iso kivi tipahti avaruudesta ja tappoi
kaikki paholaiset ja synnytti pienet ja
vähäleukaiset
kalkkunat,
joiden yhdestä munasta syntyi ensimmäinen
ihminen,
apinan näköinen,
mutta nyttemmin he ovat minun ja sinun
näköisiä
älä tappele ajan
kanssa,
sillä se tikittää senkin jälkeen,
kun paristot on loppu
tunnepitoinen johtaminen
on
pehmosta,
mutta se menettää itsehillintänsä
silloin
varjot silittävät
harvat eivät kävele
toisistensa
jalanjäljillä,
vaan tahtovat astua omilleen,
siksi heitä harvemmin näkee
elämä on sopeuttamista,
sillä vain ne jatkavat jotka
pystyvät pitämään pään
pinnalla,
kasvattamaan terälehtensä auringon
syliin,
vain he jotka eivät alistu varjon poveen,
vaan jatkavat karsitttuinakin,
nousevat vaikka tekis mieli jäädä
kohtalonsa seurakaveriksi
sateella luonto vetäytyy
lehtiensä suojaan,
äänet vaimenevat,
aurinkokin pilveytyy,
mutta
kaikki eivät vetäydy
sateenvarjojensa alle,
vaan ne aloittavat sadetanssin,
siksi sateella maanmatosetkin
näyttäytyvät, sammakot loikkivat,
vesisirkat soutelevat ja kaarnanpaloilla lautailevat
koppakuorikkaiset viettävät toimintapäiväänsä
nykyajan tuotteita ei ole
tehty kestämään,
sillä niiden
jälkeen tehtaat tuottavat
seuraavaa,
niitä näitä joita ei nähdä kirpputoreilla vuosien päästä,
koska ne eivät kestäneet
pienet vauvat eivät osaa kiivetä,
hyppiä talojen katoilta,
nyhtää mummon kasvimaasta jokaikistä porkkanaa,
mutta he osaavat taitavasti
virnistää,
sillä tavalla salamyhkäisesti,
joka laittaa itselläkin hymyhuulet
lepattamaan
kun kevät
suveksi pukeutuu,
niin maisemat mukavoituu,
tuulet tyyntyvät ja lehdossa kuuluvat
sulolintujen laulut,
siksi silloin sinitaivaskin on
tyytyväisimmillään,
yöt lyhyimmillään ja minä talvenpoika
onnellisimmillani,
sillä saanhan työntää paljasvarpaat
sammaleeseen,istahtaa mättäälle ja aistia
elämän kauneimpia tunnelmia
keväällä heräävät nekin
hetket
jotka viimevuonna
polvistuivat jos vain
saavat elämänvaloa
lämpöä
ja sinun kaunista katsettasi
joskus on etsittävä
itselleen
tilaa
jotta voisi,
mutta useimmin
riittää kun olen,
ainakin silloin kun katson muuttolintujen
paluita,
lähtöjään,
silloin kun suvituuli tähkäpäitä heiluttaa,
silloin syksy tarjoaa satoaa
lumitalvi latusiaan,
joskus myös silloin kun näen valonlapsien
palaavan
en etsi elämää suurempaa
sillä saan siitä kaikki,
nekin jotka ovat
vähänmatkan
päässä
suurinosa elämästä tapahtuu
itsestään,
siksi sun ei tarvitse
kuin herätä ja haravoida huomistas,
olla osana päivänaamuja,illan viimeisiä,
pukeutua vuodenaikojen mukaisesti ja
huolehtia kissastasi,
jolle riittää vain se että on lämmintä
kun katselet entisiä
hyviä
aikoja,
huomaat että ne syntyivät
ihan itsestään,
siksi älä tänäänkään tee
luontoas kummempaa
ihmiskunta jalostaa itsensä
roborttejen ruhtinaiksi,
heiksi jotka sormien
napsauttamalla
tekevät heidän
työnsä,
siksi ihmiskunta siniveristyy,
itseensä halvaantuu
toiset motkottavat
kaikesta,
jotkut eivät yhdestäkään,
sillä heillä on vähemmän
silitettävää,
koska sopeutuvat luonnollisemmin
hetkiin ja pidempiin
älä ennalta vuorita huomisiasi,
vaan tyydy varovaisuuteen,
hetkiin jotka saattavat
hidastaa matkaa
kävelevät kuolleet
eivät
suunnittele huomisia,
vaan etsivät
itselleen viimeistä
majapaikkaa,
sitä kohtua josta
syntyivätkin
kevät on
vuodenhetki, jolloin
vapaudutaan
itsestäänselvyyksistä,
totutuista, siksi elämä on lennokkaampaa,
muuttolintujen liitäväisiä,
hetkiä joilla ei ole seiniä,eikä yhtään
vuorenjyrkännettä
kansanedustajaksi pääsee
rahalla ja suurilla
harhautuksilla,
siksi siellä
ei näy heitä jotka ovat aatteittensa
mittaisia
elämä on keväistä
nuoruutta
kesäistä aikuista,
syksynarjen kohtaloita,
kunnes tulee hiljaisten hetkien talvi,
aika jolloin vähätkin hetket kinostuvat
monieleiset asioita kannattaa
tarkastella hyvänmatkan päästä,
sillä siten et saa mustelmia
kaikki uudet ovat
hohtavia
ennakolta arvaamattomia,
siksi niitä katselee mielellään
sivusilmällä
pelkkä oleminen on joskus
ruhtinaallista,
sellaista jota et voi
matkatoimistoista
ostaa
silloin olet
keveimilläsi
kun kyljet itsesi
kanssa,
silloinkin vaikka vedät murheitten taakkaa,
sillä olethan itsesi painoinen
keväällä elämä on
väljempää
sillä silloin voi lennellä
perhosten lailla,
huolia vailla,
vaikkaha vierahilla mailla
onnellisimillasi olet silloin
kun kaikki elämän
ovet ovat
auki,
eikä edessäsi ole turhanesteitä,
niitä joita itse asettelet
ihminen tuntee
ihollaan
mielellään,kielellään,
siksi tunteet merkitsevät
enemmänkuin tyhjät sanat
kiitos äiti
kaikesta, ja paljosta
muusta,
etenkin niistä jotka ovat olleet tavallisia,
niitä näitä joita ei ole kalenteroitu,
päivän touhuihin hahmoteltu,
kiitos Äiti !
vapaalla saat enemmän
aikaan sellaista joita ei ole
ennalta työvuorotettu,
siksi yritysten kannattaisi laitttaa
useimmin
työntekijänsä kesälaitumeille, jossa he
tuottavat luonnostaan enemmänkuin karsinoissaan
keväällä hetket ovat
nuorikkoi
ruuohintupsun kokoisii,
muuttolintujen laulusii,
tuomen tuoksusii,
vuokkojen kukkasii,
hetkii jotka ovat hieman uijoi,
mutta kun niitä koskettaa niin ovat
mielenmukavii,
just sellaisii joiden kanssa on
väljän sujuvaa
ihminen voi elää hyvää elämää
niin kauaksi kuin haluaa,
siksi älä jää haaveittesi
kynnysmatoksi
nuorempana seurasin
hahmoja jitka
näyttivät
merkittäviltä,
mutta nyttemmin oon kääntynyt
itseni puoleen,
sillä olen havainnut että edustan
enemmän realiamia kuin nuo
kunniankukot
jos tulet liian läheiseksi
luontos
kaa,
et voi syödä sitä,
et yhtään pihvinpalaa,
paistettua muikkua, sinitaivaalla lentelevää
luontolintua,
et yhtään mitään, vaan kuivut pois, niinkuin aropuu,
tahi se pienenpieni itunen, joka ei saanut nähdä
auringonvaloa
kiihkeimmät vastustavat
kiihkeäsi,
niin totaaliresti, etteivät
muista
muita, heitä jotka vähemmälläkin
toimeen tulisivat
elämä on sopeutumista,
hetkiä jonka kaikkia
mutkia ei kannata oikoa,
vaan antaa olla ja jatkaa omaansa
kaikki maahanmuuttajat eivät ole
heitä jotka eivät
sopeudu,
vain he jotka etsivät ilmaisia
välipaloja
euroopan hyvinvointi tarvitsee
jäsenvaltioita jotka ajattelevat
pahanpäivänvarallisesti,
heitä jotka pystyvät jakamaan
toisilleen vähästäkin
yhteiskunta joka haluaa
alistaa työmarkkinajärjestöt,
kylvää huomisiinsa epätoivoa,
turvattomuutta,osattomuutta, kaikkea
sitä mikä rakentaisi huomisten mahdollisuuksia
aikuiset ovat
ihmismassassa heitä jotka ovat
ylikypsyttyneet,
innottumasti harmaantuneet,
he jotka kävelevät pää kallellaan ja
puhuvat jotain itselleen
nuorena ei pysy
kukaan,
hekään jotka yöt
päivät liikkuvat,
vähemmän nauttivat,
sillä ihminen vanhenee itsestään
jos markkinatalous ei kilpailuttaisi
kaikkea,
ainakaan niitä joissa ihmiset työllistyisivät
niin enemmillä olisi työtä,
työtä jota tekevät nyt he,
joilla on sitä jo nytkin
liiaksi
kalat on ylihinnoiteltu,
ainakin ne jotka ovat
joutuneet kauppojen
kalatiskeihin
en hakeudu hankaliin
monimutkaisiin
suhteisiin
mihinkään,
sillä niiden sisällä asuu noitia,
arjen paholaisia
jotka synkistävät kauniimmat päivätkin
iran elää kohtalonkeväässään
hetkissä jolloin elämänvalo tirkistää
verisen hallinnon hautajaisissa,
hetkissä jolloin papit eivät enää saa
yhteyttä syvempiin
seuraava sukupolvi on
aina
edellistään nuorempi,
suorempi ja heitä jotka eivät
kynnä samoja peltoja,
sillä he elävät muuttuvissa
olosuhteissa
jos ois
ikuinen kevät eivät
mitkää kukaan vanhenis,
juurettuisivat vaan,
paksuuntuisivat ja itäisivät,
toisiaan alistaisivat,
koko vuoden siemeniään lennättäisivät,
latjojaan yhä ylemmäksi levittäisivät,
eivätkä näkisi yhtään syksyä,
niitä hetkiä,
jolloin pitäisi hieman hellittää,
talviunilleen torkahtaa
aamulla,
silloin kun ei ratikat kulje,
ylittää siilipoikue katua,
sillä yön ne ovat puistottaneet,
vatsansa täyteen saattaneet ja on aika kipittää
nokkaunille,
kadun hiljaisemmalla puolelle,
sinne johon eivät uudisasukkaat ole
rakentaneet autokatostaan
iänikuiset ovat useimmiten kammareitten
seinillä,
pihan perillä,
ullakoilla,
siellä,
mihin isoäiti ne laittoi,
sillä hän oli kaukaa viisas
ymmpätäessään,
että
elämä kasvaa olohuoneesta
jos olet jatkuvasti jäljessä
itseäsi,
et tunne ja aisti
samoja kun kehosi,
se ulkikuori joka tykkää elämänhuomenista,
kaikista elämänhuoneista
kohtaloista ja karpalosoistakin,
sillä siellä on aina aamunraikas olo
niin pitkään
olet keväänlapsi kun sinulla on
kysymyksiä,
mutta kun ne loppuvat,
loppuvat suoruus ja nuoruus
liike pitää
ihmismielen ajankohtaisena,
sillä silloin näkee pylväänkin takana olevat
tapahtumat
ihminen kiivastuu
jos mielensä
synkistyy
näkökyvyttömäksi hiilostuu,
sillä silloin mieli pimenee,
älystään pienentyy,
hymyttömästi irvistää
kevään jälkeen saapuu
suvi,
luomakunnan helein hetki,
aika jolloin iltakin viivästyy,
aamut sarastuu,
päivät pitenee,
sillä kesä tarvitsee itselleen valoisaa aikaa aikaa,
koska sen on kerittävä kutoa itsensä
talvikuntoon
ihminen ei ole yhden
illan keksintö,
vaan tuhansien vuosien
muovaama
nykyisyys, joka jatkaa muodonmuutostaan
viimeiseen ikäpolveen,
sillä vain siten he selviävät
populaation vahvimpina
vain mestarit ovat
juoneet häviöitten
katkeran kalkin,
siksi he eivät voittojensa keskellään
alennu muita ylemmäksi
metsäjänis on kaunis
töpöhäntä,
sillä hän ei ole rusakoitunut
kaupunkilaiseksi,veltoksi hyppelijäksi,
vaan juoksuttaa luonnonmetsissä
ketut näänyksiin,
petolinnut eksyksiin,
siksi metsäjänis on luonnonmetsän
elämänvalo,tyyppi joka ei ole samaistunut
citykaniksi
venäjällä ei mene nyt hyvin,
sillä
kaikki on jo varastettu,
toisinajattelijat
ikkunoista pudotettu,
putinkin punkkeriinsa
nyletty
nykyelämä on
liian siistiä,oksatonta touhua,
jossa ei tuoksu elämän
jätteet,
perkeleen pierasut,
hyvänmielen voihkasut,
siksi olemme kalvenneet
katselen aamukasteista
asfalttia,
höyryävää pihakatua,
jossa vilisee elämää,
madot ovat nousseet koloistaan,
sammakot kutuareenoiltaan,
siili tepastelee ja lokit evästään nokkivat
väistelen pientareen kautta etten
turmelisi elämänahertajien vaelluksia,
mutta
lokit eivät,siilikään,
sillä hehän ovat herkkuaterioittensa äärellä
olen elämänkouluja käynyt,
jotta pärjäisin,
mutta maan matoset tuskin ovat
peruskouluja käyneet,
yliopistojen käytävilläkään
kierrelleet,vaan ovat elämänoppinsa ammentaneet
muualta,
siksi minusta tuntuu ihmeeltä että he selviävät elämästään
vähemmin kolotuksin kuin minä
peukutan ammatillisia koulutuksia,
jossa teoriat ja käytännöt kohtaavat,
hiljaiset opit välittyvät seuraaville
sukupolville,
siksi maanmatoset ovat hyvä esimerkki
luonnollisesta oppimisesta
aurinko kuivattaa pian kadun,
samalla kun pienet ystäväni matelevat maan uumeniin,
lokit muihin maisemiin ja minäkin siirryn kadulle kävelemään,
sillä lakerikenkäni eivät tykkää mutavellistä
en kaivele entisiä,
sillä ne on eletty
taakseni jääneet, siksi elän
tätäpäivää,hetkiä ja vähempiäkin,
sillä niiden kautta olen nykyisyyteni
yksilöllä ja yhteiskunnalla on
yhteistyösopimus,
jossa toinen jelppaa toistaan heikkoina
hetkinään,
mutta nykyään tuo sopimus rakoilee,
sillä kumpikin osapuoli lusmuilee,
toinen etuuksien karsimisella,
toinen jättäytymällä toimettomaksi
elämä on
jokapäiväisiä,hetkiä ja olemattomia,
mutta kuitenkin eteenpäinpäin soljuvia
tunnelmia,
kiivaita ja leudoimpia, sillä ihminen on
valjastettu olosuhteittensa ratsastajaksi, joutavien
olennoksi ja vähän elämänrakennusmestariksikin, joka
rakentaa ja purkaa,syntyy ja kuolee ja pierasee
keväällä tunteet
kukistuvat,herkimmiksi aistittuvat,
siksi ihmisen sivuprofiilitkin hymyilevät
ensimmäisen tilipäivän jälkeen
muut ovat
toisten,
sillä vain ensimmäisestä
tilistä ei osamaksukauppiaat hyödy
aika herää aamusta,
silloin
kuin
sinäkin,
siksi sekin venyttelee,
minuutista toiseen taivuttelee
kunnees päiväänsä astelee
kun olet ihminen
ihmisten keskellä
olet jokaisen päivän
kokoinen,
silloinkin
kun aamut sarastavat,
syysmyrskyt alkavat
älä elä ohimennen
vaan
hetkilläs,
niilläkin jotka vain hipaisevat,
päivistä toisiin vaeltavat
kevät on elämän
väljimpiä hetkiä,
sillä silloin elämä
tuulettuu,luonto uusiin
pukeutuu,
jäykimmätkin elämänjuurakot
suvenaikaan juurettuu,
siksi ryhdit nousevat,
mielet loistavat
pienen ihmisen ensimmäinen
yö
kotona,
omassa kotona,
jossa läheisemmät,
isä ja äiti,
veli ja siskot,
lumi-kissa ja kaikki ,
ovat hälle elämän kaikki,
siksi hän nyrkit supussa hymyilee,
äänellään tunnelmia virittelee, muut
vierelleen keräilee
väsyneenä ihminen oikoo
itseään,
siksi hän ei aattele
tuntojaan,
vaan menee ajatelematonta tietä,
sinne mihin ei kannattaisikaan
jos kuljet liiaksi
väsymysten teitä,
muutut ilottomaksi,
päämäärättömäksi menijäksi,
häneksi jota muissa olosuhteissa
välttelisit
ihminen ei ole
luonnonkasvi,
valitettavasti,
sillä siten jäisi monenmonta
turhan liikettä pois
en haravoi kaikkea
sillä haluan
heidän olla,pidempäänkin,
sillä ovathan he tottuneet
olemaan,
siksi mieluimmmin istutan seuraavaksi
vuodeksi uudet sipulit
joiden peitoksi jätän
heidät,
haravoimattomat
toukokuu,
hyvänalun kuu,
jossa hetketkin ovat nuoria ja hyväntuulisia,
niinkuin kaikki muutkin,
elämä ja kuolema,
yhdessä
voimakkaat ihmiset eivät ole
kovaäänisiä,
vaan heitä jotka
tuottavat vähiten
turhanhälyä
aistittelen arvokasta
hetkeä,
hetkeä jolloin
elämänaurinko nousee,
usvaisaa aamua,jossa yönliikkujat
hiljentyneet,
aamun sarastajat heränneet, muuttolinnut
asettuneet pesilleen, jossa kuikka huutelee,
huuhkaja huhuilee ja mustarastas lehtikasaa pöyhistelee,
katselen ja kuuntelen kun
satakieli heräilee, peipponen pientareelleen asettuu ja
hämänhäkinseitin kauniit kuviot aamuauringossa kylpevät
ihmiset jotka eivät
välitä
ovat heitä jotka ovat
jokapaikan ensimmäisiä,
heitä
jotka tahtovat heidänkin osansa
jotka eivät kykene olemaan ensimmäisiä
nykyelämä on
vähien matkojen päässä,
toisin oli aikojen alussa,
sillä silloin kotikylä oli elämän
kaikki
kevät kesäksi lehdittyy,
puut ja pensaat
puvustuu,
ruoho vihertyy ja tuhannet
pienet vipeltäjät maanuumenista
ilmestyy,
minäkin, pitkän talven uinahtelija oon heittänyt
kaamokset veks ja paidattomana pihakeinussa
aistittelen
kuinka elämä onkin kauniin kirjavaa,
juuri sellaista jossa on helppoa viihtyä ja samalla liittyä
heihin jotka ympäristöään rakastavat
seuraava hallituksemme
puolittaa kunta
kartan,
sillä nykyinen on liian raskas
raahattava
kevät
nuori ja viaton tuo valon
tullessaan, elämänvalon joka saa
talven lakastamat suoristumaan,
juuristaan kasvamaan, siksi keväällä on
elämänruuhkaisaa
jota on kiva seurata
mitä vähemmällä tulet toimeen
sitä vähemmän jätät
taakses,
sitä jota
ei myöhemmätkään
huoli
aikaa myöten elämä
päivettyy
kuvakseen kulkeutuu,
siksi älä ole huolissasi jos
tämänpäiväiset liian kauaksi näkyvät,
sillä ajansaatossa nekin maisemiin sovittuu
västäräkki tepastelee
pihatiellä,
hän on tyylikäs,
siksi tiainenkin sukii höyhenmpeitettään,
mustarastas pyyhkii pukuaan ja minä
jokapäiväisissäni yritän saada rässit
housuissani suoristumaan,
paitain kaulukset siliämään,
sillä niin siistin näköiunen on
kesälintuni,
pihapiirini tepastelija
pienestä ihmisestä,
muutaman hetken
ikäisestä,
huokuu huomisuuus,
moninaisten tulevaisuus, siksi
se vanhankin silmää elävöittää,
sillä eihän elämäsä ole kauniinpaa kuin
juuri sytntynyt tulevaisuus
taaksepäin käveleminen ei ole sulavan näköistä,sillä menneissä eivät kevätkukat kuki, vaan raamitetut muistot