päivät iltaansa ehtivät,
ihminenkin,
sillä elämä on aamuja jotka hetken
paistavat, sitten iltaansa ehtivät, kunnes
koittaa ikiyö,jolloin aamut tyhjiksi
valuneet,päivät valottomiksi
himmenneet,
jäljelle jää muistot ja muistomerkit,
mutta nekin pian sammaloituvat,sillä
uudet ajat katsovat tulevaisuuteen,sinne
aamujen sarastuksiin ja antavat elämän
hoitaa hoidettavansa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti