suurimmistakaan, sillä
mitä sä aikaasi solmukoit
tyhjän viettoon, vaan katsele
ees taas ja hymyile vaikkei hymylyttäis,
sillä turhia on hetkien huolet
ihmeet syntyvät rotkon pohjalla, siellä jossa ei yhtään elämänlehdokkia, myötäpäivänkukkijaa, ei mitään, vain hän ja sinä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti