sunnuntai 24. toukokuuta 2020

tuomentuoksu...

tuomentuoksu
herättää
aamuvarhaisen
tunnelmoijan
-minut-
joka herään
mielelläni
aamun ensisäteisiin
ja meen luonnonhelmaan
tunnelmaiseen,
silloin luonto on
viattoman kaunis ja
sieltä aistii syvemmin

tutut kaverit jolkuttelevat
pellolla,
jänis ensin
kuten aina,
kettu taaempana ja jää lisää.
sillä töpöhäntä taitaa kiemurat

nyystölänlahti kuhisee
vesilinnuistaan ja huomaan
kalastajankin lähteneen
verkoilleen lokkiparvi
seuranaan

huuhkaja huhuilee
ikimetsästään,
käki kukkuu lähempää
ja varis herrasetelee
tien laidassa,
sillä se
-hoitelee-
yön aikana menehtyneen
siilin

luonnon kiertokulku
on yksinkertaista,
eikä siitä jää haavoja
muille kuin ihmisille
jotka karsivat sitä liian
raskaasti


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

kaikesta pääsee,,

kaikista pääsee yli, paitsi ei lumpeenkukan kauneudesta, kanervikon tuoksuista, jotka ikimetsän metsälampea komistavat