katson...

Katson,
en saa koskea,
en yletykkään,
olet aidan takana,
porttimme aukeaa
ajoillaan,
nyt suljettuna.
Odotan täyden kuun aikaa,
silloin
elämämme laidunmaat,
yhteisemme,
sovittuna hetkenä,
kuun varjostaessa,
aukenevat
suutelemme
sinettimme,
yli vainioiden.