Varikseni itkee,
isovaras harakka nappas nenäkorun,
hänen varastamansa,
puolalaisen kähveltämän,
juutalaisten kultavaroista
natsien sulattaman.
Yksi jalkainen
lintuni nyyhkyttää,
onnettomasti jalallaan.
Ojennan pääsiäis,munasta saamani korun,
siitä
nokka värisee,
silmä kiiluu,
molemmat,
ystävyytemme on
ikiomaamme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti