maanantai 27. huhtikuuta 2015

kellipussi....

punkki kivespussissani,
kyllä syyhyttää,
kiskon ja voitelen, itseni makuulle vieritän,
mut
punkki pallissani nykyttää.
  luonnonhelmassa kusasin,
lepän kylkeen laskin,
siitähän punkki pallini havaitsi,
tuli ja tulisesti
takertui.
  muistin mummoni armaan,
hällä hoitui taiat ja ilon päivät.
  laitoin muurahaisen punkin selkään,
tämä hoiti homman,
punkki hullun hyvällä mielellä otteensa irrotti.
  mummoni sanoi aikanaan,
murkut on kaiken avain.
siksi kunnioitan näitä vipeltäjiä ja
kellipussitkin tykkää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

suomalainen on,,

suomalainen ihminen on maaseutua ja paljon kivikkoisia peltoja kalaisia järviä, hetkiä joissa loistaa alkulähteen elämänvoima kuiskaus kauka...