keskiviikko 29. huhtikuuta 2015

yksijalkainen....

Kello puoltayötä nakuttaa,
uutiset,
sade ropisee,
ei väsytä,
kirjoitan,
pyyhin ja kirjoitan.
Joskus ihmettelen jutujani,
enimmäkseen naurattaa,
siksi kaiketi.
  Varikseni koputti oveen,
avasin ja tervehdittiin.
Jutut juteltiin,
vaitiolovelvollisuus,
molemminpuolin,
annoin evästä,
hän toi rannekellon,
oli kuulemma ollutr työlästä hankittaa,
ei kertoillut tarkemmin,
en kysellytkään,
komia kultakello.
  Hyvät yöt toivotimme,
jalo on ystäväin, yksijalkainen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

älä riennä aikas ohi,,

älä riennä aikas ohi, äläkkä ahmi sitä mikä vast itämässä, huomisissa varttuvii, vaan elä hetkilläs, niinkuin luontopuut pensaat ja viljapel...