lauantai 18. huhtikuuta 2015

kulkukello...

Kulkukello itsessäni kolkuttaa,
elämääni olen viiletellyt,
menoista menoihin,
aatokset tekemisen saloilla.
  Aika haavoittaa kulkijan,
aika tavoittaa,
vaikka pinkoisit kuinka.
Istun ja kuuntelen,
soimaan ja halaan,
jotakin jättäsin pois,
mut
enemmälti
pidän,
hymyilen
vienosti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

hyvät hetket,,,

hyvät hetket syntyvät hetkistä joita tehdään korjaillaan, ajankuvaan sovitetaan ja etenkin niistä joissa jokainen luopuu jostakin toistensa ...