torstai 2. helmikuuta 2017

luonnonhelmassa...

väsyin sisällä,
nostin nutun niskaan ja painuin
luonnonhelmaan,
istahdin kannolle ja annoin olla
    kuuntelin hiljaista elämää,
aistin,
kuinka tuulet toisilleen puhelivat ja linnut
tuulenkuiskeessa lauloivat
   jänis katsoi minua,
heilutti töpöhäntäänsä ja jatkoi matkaansa,
palasin kotiini,
mutta
kevyempänä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

arkielämän näyttämöt,,,

ihmiset jotka näkevät elämän pienempiä, havannoivat enemmän, sillä sieltä jokainen aamu alkaa, keväät synnyttävät,suvet kasvattavat, syksyt ...