lauantai 23. syyskuuta 2017

vanhamies...

vanhamies ajaa polkupyörällä
kohti kirkonkylää,
hänen jupiterinsa on vankkaa
tekoa,
kuten hän itsekkin,
pian satavuotias

vanhamies on nähnyt
kylätien elävän enemmänkin,
hänhän on sen nykyisin viimeinen
asukas,
hän,
joka oli ennenvanhaan
kunnan tiemestari

hän saapuu kirkonkylälle,
istahtaa hetkeksi kioskin tuolille,
suoristaa pukunsa ja seuraa nykyistä elämää,
joka käy yhtä verkalleen,
kuten hänkin

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...