kaatokänniä en
ole
sitten hulivili vuosieni
ottanut,
siint tuli vaan
pää ja kylet kippeeks,
mut kyl mä
joskus otan senverran
että mato kuolee
pappanni
ohjasteli minua
matosen tappamiessa
kun aloin kurkistelemaan
elämän saloja,
itse hän oli matosista
puhdas,
oli senverran kiteen kirkasta
maistellut
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti