muikut...

olen eläväinen
kokoiseni ja huomiseni
mahdollisuus,
en entisen huomisen
poispyyhkäisemä
sillä
näen
// näen
eilisistä huomisiin
taivaanrannan maisemiin
luontoelämän ihmeisiin

irrottelen muikkuja
verkosta,
/// irrottelen paljon,
iltapäivä hämärtyy
luontoäänet hiljentyneet
kesälinnut lähteneet,
silti
en tohdi mesoa
vaikka tekis mieli,
onhan lokakuun aikaa,
aikaa jolloin
päivät lyhentyneet
ja luonto tahtoo
ruveta levolleen