arasti...

arasti jalkani astuvat
sillä olen vieraalla
maalla
kaukana kotoain
syystalven kevään ja kesän
neljänvuodenajan
kotomaastani
jossa tunnen hallan tuoksut
syyskylmät
arat pakkasetsäät
revontulet tuulettuneet
jylhät korpisuot
mäkien rinteet
suven illanhetket
kotolammella
laiturin nokassa
///rantasaunassa
arasti astun joka askeleillain
eteläafrikkalaiseen
asfaltoituun maanpintaan
olen poissa paljosta
mutta työni velvoittaa
paljon kokemaan
näkemään
ajattelemaan ja kiittämään
kotomaani arkisuutta
luontometsän ihanuutta
suohallakkaita karpalomaita
hillasoita
noita mieleni
maukkaumpia
///olosia