vanhus...

kun askeleet lyhenevät
aatokset syvenevät
sillä
kiire on mennyt
jäljelle on jäänyt
aikaa joka ei askeleita kaipaa
vaan tuumausaikaa
iltapäivän aikaa
jossa kiirettä ei näy
on vain muistot
kujanjuoksujen takaa
arjen työt ja menot
elämän rappuset ja liukumäet
siksi vanhus tyynesti
taivaanrannalle katsoo
siellä oottavat häntä
huomisen askeleet
kunhan aika suo
tulla niiden luo