ihmiselle riittää
onnen
hipaisu,
tuokion verran hetkeä,
jolloin hän voi tuntea
olevansa
kevään ensimmäinen,
itsensä ylimmäinen,
kohtalonsa lemmitty,
sillä mitäpä ihminen
kaikella onnella tekis,
sillä nehän sulautuu
helposti hetkiin joita ei
olekkaan
meren lämpenevät maisemat harmaantuvat, sillä ilmastomuutos pakolaisuuttaa ihmiset ja luonnon elintasopakolaisiksi, olemassaolonsa äärirajoille
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti