ihminen ja luonto
yksi samassa
elämänsä jonossa,
aikojensa alussa,yksin kahdestaan,
kunnes aikansa lahottuen
kannottuu,
syksynlehdet päälleen kukittuu,
mutta ennen sitä
he elämäntuulessa tuulettuvat,
kovia myrskyjä kokevat,
elämäänsä kasvattavat,
päivästä toiseen vuosirenkaitaan
lisäävät
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti