kohtaloni
esikoinen,siksi mun
täytyy elää
voida itseäni paremmin
aina se ei onnistu
ei useinkaan,
mutta kohtaloni
suurimmassakin
syrjyyden kuopassa tiedän
mitä olen,
mistä tulen,mihin meen,
sillä sieluni elämänaurinko
ei sammu koskaan,
ei silloinkaan, kun jalkani ei kanna,
mieleni yllä
minun elämäni alkaa
jokainen
aamu,aikaisin,
siksi iltani tulevat
myöhemmin,
sillä rakastan elämää,
kaikkea nähtävää
kuultavaa,hetkiä joita ei olekkaan,
tuokioita jotka hipaisevat ja niitä
joiden kanssa olen,elän ja voin
senkin jälkeen kun luovutan ohjakset
seuraavalle
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti