ole hetki,
älä pidempi,
silä en pidä arjesta, enkä vastatuulista,
sillä joudun niitä halkomaan
aamusta iltaan,
tyynyttämään yökaudet hirmumyrskyjäni,
siksi ole vain hetki, tyynen poikanen joka ohimennen
valostuttaa hetkeni
syyskuun hiljaiset hetket, haapapuun lehtien huminatkin hiljenneet kesänheleät jääneet, jäljellä on vain todellisuus arjen maanantait,kaikki...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti