aamu,herätys ja samat kuin
eilenkin,
paitsi tänään puen itseni
töihin,
eilen muihin luihin
pakkasta neljä astetta,
rusakko katselee viime syksynä
istuttamaani omenapuun pensasta,
mutta huomatessaan ettei hampaansa yllä
puun kuoreen hyppii tunnemmaksi, pajukkoon,
jossa jo ensimmäiset kukkivat
viime yönäkin näin unta,
niinkuin aikaisemminkin,
mutta en koskaan ole
ollut koko yönselkää
pilkkimässä matikoita,
viime yönä olin
nyt kamat kassiin ja töihin,
tänään työsklentelen helsinki-vantaan lentokenttäseudulla,
jossa elämä liikkuu,
menee ja tulee,valot vilkkuu.
äänet tuhisee,
mutta ihmiset kodeissaan ovat tottuneet,
turvaliseksi ne todenneet,
toisinkuin täälläpäin jossa jo tuulimyllyjen
suunnittelu aiheuttaa tuskanhikee
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti