Katson hyvinvoivaa ihmistä,
Kauniit vaatteet,
Levollinen mieli,
Ystävällinen olemus.
Huomaan myös elämän arjen,
Sen nurinkurisenkin,
Siellä ihminen kärsii,
Hänellä ei ole mitään hyvinvoivaa,
Hän on yhteiskunan hylkäämä,
Hänen voimansa eivät häntä enää
Kanna.
Itkettää,
Syyllisiä ei ole kukaan,
On vain
Kohtaloita.
lauantai 6. helmikuuta 2016
Kahdet kohtalot...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti