maailman helpointa on
matkustaa
linja-autossa,
siinä vanhemman mallisessa,
siinä, jossa on tunnelmaa.
semmoinen bussi tänäänkin liikkui
Espoossa,
siellä missä syksyllä tunteeton
metro kulkee maan uumenissa,
melkeinkuin maamyyrä.
ajoin tämmöistä bussia,
olin kuskina,
penkit oli täysiä,
toisilla sylissä lemmitty tai jo valmiiksi
lemmitty.
pysäkit oli täynnä ihmisiä,
otin kaikki mukaan,
unohdettiin standardit,
mentiin entiseen malliin.
vaikka ite kehun,
tämä sivu Kivenlahdesta Kamppiin
oli parasta mennyttä aikaa,
aikaa jolloin ihmisistä välitettiin, ihmisiä pidettiin
matkustajina, autot olivat tip top siistejä,
kuljettajat olivat omalla alallaan, he osasivat ja
saivat ansaitsemansa arvostuksen.
lähen töihin, nyt
uudenmallisemmalla bussilla.
koetan kuitenkin muistaa jotain siitä
vanhanmallisesta menosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti