säämingin kuntaa ei enää lie,
mut sielt
mie lähtösin,
mihinköhän tieni viellä vie
ryssä ryösti kotoisen maan,
loput sulateltiin olavinlinnan
pyörteisiin
voi, siel sain silmäni ensikertaa
auk, siel opin elon taidot pitävät,
siihen heikkoina hetkinäin painaudun
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti