perjantai 16. syyskuuta 2016

Yön kulkijat....

Tunnin yli puoliyön,
Onnikkani yötämyöten painaa,
Tähdet ja kuu varjonamme.
Yön hetket kertovat selkeämmin elämästä,
Yössä liikkuvat juhlamieliset ja unettomat, sekä
Me yön kulkijat.
Yö on rehellistä aikaa,
Tuut tai meet,
Harvoin notkut huvikseis,
Paitsi joskus jokunen tanssittaa valotolppaa ja
Ilomielellä lätäkössä oopperaa laulaa.
Hilpeitä on useammat matkustavaiset, mut
Joskus mieli jollakin vihoittinut,
Silloin mun vahvin lihas on
Poskilihas,
Sillä harmit huolettomiksi hoidetaan ja
Matkaa aamuun jatketaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...