maanantai 3. lokakuuta 2016

Mustasukkainen mies....

Mustasukkainen mies astuu
Ratikkaan,
Ei istu, vaan ottaa lujan otteen tangosta ja
Nojaa ikkunaan.
Hän ei katso minnekkään,
Hänen kasvonsa ova hiljaa,
Mutta hänen päässään raksuttaa,
Sillä hän on pienen kunnan pyhäkoulun vanhempi opettaja.
  Käymän tieltä hän täällä on,
Kävi tapaamassa siskoaan,
Tämä täytti
Pyöreitä, vaikka laiha ja kuiva on.
   Mustasukkainen mies ei tykkää
Pääkaupungin meiningistä,
Täällä on puolialastomia ihmisiä,
Muualta tulleita ja yleensäkkin ihmiset ovat
Vetelän näköisiä.
  Mustasukkainen mies jää rautatieaseman pysäkillä pois,
Siirtyy asemalle,josta lähtee kohtapuolin juna kotikuntaan,
Jossa ei ole näin jumalatonta menoa.
  Hänen kasvonsa rupeavat elämään,
Olemus ryhdistäytyy ja hän heittää sukat roskikseen,
Josta kerjäläinen ne hetipikaa itselleen adoptoi.
Hän ei ole enää mustasukkainen mies.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

hyvät hetket,,,

hyvät hetket syntyvät hetkistä joita tehdään korjaillaan, ajankuvaan sovitetaan ja etenkin niistä joissa jokainen luopuu jostakin toistensa ...