olen aktiivimallin uhri, ei ole töitä, koulutuksiin on satoja kilometrejä, ei ole julkista liikennettä, ei omaa autoakaan, en ole enää nuorikaan, hirtänkö itseni, että pääsisin tästä häpeästä, jota koen
jos mielenmaisemissa on ruuhkaisaa, kurvaa väljemmille vesille, luontopoluille tahi vaan kaikesta sivummalle, jotta näkisit itsesi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti