joskus hymyilen
apeasti,
silloin kainosti voin,
sillä oon enempi tottunut
pahasti sanomaan,
sillä niin karusti oon
voinut
tuskassa perkeleet lentää,
sillä
ne tuskaa lievittää,
vaikka
herra sydäntäni
lämmittää
kun ihminen kuolee,
hän kuolee
vahingossa,
vaikka olis vaivanen
kuilun kielekkeellä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti