syyspimeä on pehmeää,
siinä tuoksuu pelon ja
varjonmaat,
sillä on
kauneuden valoisat silmät
ja mielensä synkän puhuva,
Äänetkin kovenevat
syyspimeällä,
tähdet kirkastuvat ja kuun katse
kutsuu syliinsä,
mutta meen valoa kohden,
vaikka siellä on
kaikenmoista hälinää
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti