lokakuinen aamu,
harmaa,
ilotonkin,
sillä en ole saanut kiinni
mieleni toistapuolta, jolla on
ikävässäkin hymy huulessa
tälläisiä hetkiä tarvitaan,
jotta toisenlaiset saisivat
mahdollisuuden,
onhan taivahan tosi, ettei yhdellä
mielenalalla koko elämää hoideta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti