luontolintu
sinitivaalla liitelee
sieltä se ylösalaskahtelee
pesäpuutaan kiertelee, muttei
sinne laskeudu ennenkuin tuuli
tyyntyy sillä silloin hänen morsiankin
näillämain liitelee ja silloin heillä on hetki
aikaa tunteillein, hetki joka jatkuu uusien tuulten
tullen,elämänavaruuden kuullen, sen kuiskausten, hetken
hienojen luontosävelten soidessa, silloin luontolintu voi liitonsa
lopettaa ja pesäpuuhunsa elämänsä lopettaa, sillä niin on luontoäitee
suunnitellut, rakkaudentunnoissaan piirrellyt ja luontolintu on lapsista kuuliaisin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti