evontiedekansallispuisto,,,

lumpeenkukka

lampensa rannassa

kaunihisti kukkii,

sen kukka on kauniinpi

kuin jaloinkaan,

sen tervaleppäkin

tietää

sillä sen alaoksien

suojissa tuo

suven komeus

asustaa

uiskentelen vierellänsä

mutta annan vain

katseeni

koskettaa,

sillä

olen kylpenyt

maailmanpahassa,

kukkanen vain luontonsa

kehdossa

katselen kaunista

metsäjärveä

kaatuneen kelopuun

rungolla.

en ääneen puhele,

mielissäni

vain,

sillä tämä luontokomeus

ei sanojani raameikseen

tarvitse,

vaan lainvoiman,

olenhan mahdollisen

evontiedeksnsallispuiston

metsälammella