en olisi mittään
jos en tuntis
ihteäin,
kedon kukkasia,
lumivalkoisii hankisii,
syksyn ihanii tuomisii,
en olisi mitään ilman sinua,
sillä sinä olet tukenut
ohjannut ja torunut,
sinä
ihminen ei ole
rikkaruohoa kummallisempi,
sillä kumpikin
osa
elämää
niinkuin luotolintu
haluan elää
ilmavasti,
sillätavalla
harmia tuottamasta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti