elän juhannuksena
paljaspäin
ilonveen äärillä polskuttelen
saunavastaa sitoilen
itikoita kiroillen,
paarmoja väistellen,
mut
hymysuussani ahomansikka
suvenmieltäni makeuttaa,
siksi kumarran luontoäiteelleni
joka kanssani yötöntäyötä viettää
elämänsyli on joskus kylmän huutavaa, yksinäisyyksien puistattamaa mut useimmiten se kehto johon nukahdamme tyynnytyämme hetkistä joilla ei ...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti