tavallisille ihmisille
ei merkitse mitään
poliittiset kuviot,
mutta erikoisihmisille se on
elinehto,
sillä he eivät muuten
pärjää
tavallisille ihmisille
ei merkitse mitään
poliittiset kuviot,
mutta erikoisihmisille se on
elinehto,
sillä he eivät muuten
pärjää
lääkäritkään eivät elä ikuisesti,
sillä he osaavat hoitaa vain
pintahaavoja
ihmisen pitäisi
muutoskatsastaa
-itsensä
sillä usein sen jälkeen vauhti vaan kiihtyy,
kun saa uudet henkkarit
vappuna jäykkämielisetkin
taivuttuu,
hyvälle mielelle
herkistyy,
sillä onhan juhlan tarjoamat
kattaukset hyviä janon sammuttajii
eväät maukkahan täyttävii,
ja etenkin
ne elämänpuheet jotka
hyvin juhlineitten suusta kuullaankaan,
usein
madellen tulostuvat,
ovat elämänkoristeita, niitä
näitä joita
ei arjessa kuiskaillakkaan,
eikä muistella
jokainen ihminen on
hyvä,
mutta toisille sattuu enemmän
elämänhaavoja kuin toisille,
siksi olemme joskus
ikävien asioiden keinuttamina
ihmiminen ei voi
korottaa itseään muita
ylemmäksi,
sillä hän voi ainoastaan
nousta varpailleen,
hetken verran siinä keinua,
kunnes on pakko laskeutua
muiden tasolle
vappuna kaikki tunteet
ilmapalloilevat,
juhlajuomissaan esiintyvät,
sillä vappu on kaikkien juhlaa,
sillä onhan se katettu siniristilipulla,
tuolla yhteisellä kattauksella,joka sietää
moninaisuutta,kaikkien huomioonottamista,
heidänkin jotka eivät arjessamne ole eturivin
ahertajia,
vappu yhdistää herrat ja narrit,
duunarit, eiliset ja tulevat,
sillä ilman toisiamme emme olisi
yhtäkään
kaikki arjen ikävät
ovat tavallisia,
vaikeimmatkin, sillä
nehän on saatu aikaisin
ihmisten mielin,joten he myös
pystyvät korjaamaan virheensä
vappumieli on
hyvien aatosten yhdessäoloa,
lauluja, puheita,biknekjä,
siniristilipun suurjuhlaa
joka on katettu
skumpalla
nakeilla ja perunasalaatilla,
pienenpienillä elämän murusilla,
joskus myös mainioilla lounailla
joka maistuvat seuraavaan vappuun,
sillä se on valmistettu heistä meistä,
elämänteistä,arjen pyhän valtateistä,
tulevaisuudesta,menneiden kunnioittamisista,
sekä niillä näillä jotka maistuvat
jokasäässä,
sillä vappuhan on ulkoilmajuhlaa,
joka ei sisätiloihin
mahtuiskaan
ihminen olisi kuten
muutkin
luonnon nisäkkäät,
jos hällä ei olisi rattoria,
etenkään sitä nelivetoista motoa,
joka tuhoaa lajitovereittensa pihapiirin
lapinmaassa kaikki on
karun
hellää, päivänselvää,
eikä yhtään turhanjätkää,
sillä lappi on suoraselkäisten maa,
hetkien ja kohtaloitten synnyinmaa
jossa kierot hirtetään,
elleivät etelän junaan kerkiä
jos olisin enemmänkuin
olen,
antaisin aikaani heille
jotka sitä odottavat,
kääntäisin katseeni heille,
jotka minua katsovat,
mutta olen vain minä,
hetkieni kuvajainen,
josta heijastuvat varjopuoleni
muuttolinnuilla on vapaus
liitää tuntojensa siivittäminä,
mutta se on raskasta,
ees taas lentelemistä,
vaarojen välttelemistä,
saalistajien varomista,
lisäksi kummassakin päässä onnelaa
he joutuvat taistelemaan olemassaolostaan
heikot ovat aina
altavastaajina, sillä heillä ei ole
pahanpäivänsuojia,
kuten
paremmin olijoilla
vappuna ihmiset ovat aluksi iloisia,
mutta vihoviimein väsyneitä,
joka suuntaan taipuvaisia
päijänteen kunnat ovat
riitaisia itsensä kanssa,
sillä he eivät ymmärrä sopeutua
olosuhteitten tarjoamiin
mahdollisuuksiin
metsästä löydät
elämän,
sen jolla viiletät kiireestä toiseen,
paikasta monenmoneen,
mutta vain siellä voit tuntea
itsesi,hetkesi ja kaikki vanhemmat
tulevat,
sillä metsä on elämänlähde
en tarvitse
palkkaa, jos yhteiskunta
kustantaa elämäni,
mutta uskon että riittävä palkkatasoni
hyödyttää enemmän minua,ympäristöäni ja
etenkin yhteiskuntaa
rikkaaksi ei
~pääse
ellei ota isoja askeleita,
niitä näitä jotka ovat riskien pituisia
ja senkin jälkeen tarvitset pussillisen tuuria,
sitä parempaa ja verottajan hyväksyntää,
mutta ennenkaikkea tarvitset kateuden
aiheuttamia käänteitä
ihmiset ovat hyväntuulen lapsia,
vaikka myrskytuulet heitä riepottelevat,
kauhusäät kieputtelee,
sillä hyväntuulten lapsilla
on
elämänvalo suojanaan,
tuo hyvyyden ja rakkauden
pisara joka aukoo ruosteisemmatkin
lukot,elämänkylmimmät hetket
vappuna ihmiset
ja linnut laulavat,
hyvällä mielellä liihoittelevat,
hymyhuulillaan viheltelevät,
sillä onhan kevään juhlapäivä,
jolloin silmut auenneet,
ilmapallot täyttyneet,
aamusta iltaan päivä pidentynyt,
sinitaivas täytenään muuttolintuja,
jotka palaavat etelänmatkaltaan
vapuksi kotosuomeen, synnyinpaikoilleen,
sinne ja tänne jossa kaikilla on vapunmieli,
hyvänmieli joilla hymy korvasta korvaan ylettyy,
nokasta nokkaan hyvänolon tunnelmia laulattaa
kaikilla ihmisillä
ei mene yhtä hyvin,
kuin
heillä joilla on enemmänkuin
tarvitsisivatkaan
nykyihmisen kannattaa
sopeutua, kuten tekivät
esivanhempamme ja
heidän vanhemmat,
sillä vain siten
tarjoamme
huomisen
ihminen on elämänsä
näköinen,
siksi kannattaa viettää
aikojaan enemmän lehtometsissä,
jotka suojaavat ensikosketuksilta
mie oun niin vanha
et oon syntynyt
säämingissä,
käynyt koulua heinässä,
vaarassa punkasalmella,kerimäellä,
mouhijärvellä ja ikaalisessa,
sittemmin kävin monenmuutakin,
mutta enää en viitsi
uusille pulpeteille istua,
sillä jos sitä viellä innostuisi
uusia kouluja käymään,
joutus ylipitkäksi elämään,
eikä se oo kivoo kaheltavaa,
kun ukko elelee missä sattuu
ihminen on
aikansa mittainen,
mutta toiset elävät
senkin jälkeen,
jotkut jopa syntyvätkin ennen
syntymäänsä,mutta nämä ääripäät ovat
luonnonoikkuja, siksi heistä
patsaitakin hahmotellaan
vappu tuo
kevään mainio viikonloppu,
silloin ei kellään mihinkään turhan
hoppu,
sillä silloin syödään munkkei,
lipitetään simaa,
koristellaan himaa ja ollaan kuin
ellun kanat,
heltta punasenaan
kevät on
auringon hohtoa,
lintusten laulusii,huuhkajien
huhuiluu,
se on pieniä purosii,
lehtipuitten silmukoit ,
sillä kevät on synnyttämässä elämää
kevät on
aamu,se on vuodenhetki,
jolla ei ole jyrkkiä seiniä,
vaan alavia hetkiä, niitä näitä
elämälle hymyileviä retkiä,
jotka laittavat mielen kevenemään,
sinne tänne menemään
silloin kun ei ole
menemisiä
tulemisia,
on aikakin painavempaa
kuin silloin, kun ei kerkeä
huohahtaakkaan
ihminen joka sopii
itseensä
sulautuu muuallekkin,
sillä hänen ovensa saranat
eivät kitise, eikä jälkiänsä
tarvitse huollattaa
vappuna munkit paistuu,
jokaisesa suussa maistuu
sima virtaa,
ilmapallot leijuvat,
serpentiinit siel tääl,
sillä
se lie juhlista poksahtavin
vilpittömien mielien juhlittavin
valta on vastuita,
se on velvollisuuksia,
huomisia,
valta on kokonaisuuksia,
ei puolikkaita,välinpitämättömyyttä,
siksi valtaan ei pidä päästää
oikopolkujen kulkijoita
mies ja kohtalo,
elämä ja kaikki myöhemmät,
sitten kaikki muu,
siksi mies vähemmälle
jää
vähemmällä ihmisellä on suurempi
hätä huomisesta,
kuin heillä joilla
on huomisen varallisuutta,
siksi on kohtalonivaa,
etteivät vähemmät käytä
sitä oikeuttaan jolla elämä
hymyilevämmäksi mahdollistuisi
köyhät ovat
hädissään,
lapsiperheet nälissään,
sillä persut ja kokoomus
lahtaavat vähempiään,
siksi köyhän ainoa tuki on
seuraavat vaalit jossa valta otetaan
heiltä jotka pitävät sitä omanaan
kevät on hennonhetki,
lyhyen tuokkosten puronen jolla
valkovuokot rinnassaan,
sinivuokkoiset aattehet
tekemisissään,
kevät on myös
tuomenkukan tuoksuinen,
jolla kaikki vierellään vihertää,
muuttolintuina visertää
hennonhetkinä
silmuttuu
ihminen ei ole
iänikuinen,
mutta luonnon muisti on,
siksi älä kaiva
itsellesi ennenaikaista hautaa
suopursun tuoksu
on
paljon enemmänkuin
kuin hetki suolla,
sillä se jää loppuiäksi
tuntojeis tunnoille
ole hetki
pitempikin,
loppuikäiseni,
ole, äläkkä vaivu kuten minä,
hetkieni kasvattama,
arkeni uuvuttama unelmoija,
jonka elämänvalo on syysiltojen
kynttilänvalo, se pienen pieni liekki joka
kuuntelee hiljaisuutta,
elämän kauneinta teatteria, jossa esiintyvät elämäni
tähdet
on parempi että teet
itse,
kuin annat toisten hoidettavaksi,
sillä toisten tekemät
kitisevät
natisevat, eikä ne tunnukkaan
omilta
kevät on elämänlapsi,
hetken,
sitten hänkin on isompi,
koko elämän mittainen,
jonka elämänvalo loistaa syyshämärissä,
talven pimeissä illoissa,arjen arkisissa,
hetkissä jolloin kaikki kaatuu päälle,
hetkissä joissa mieli on kohdannut
syvimmän hetkensä
terveyttä ylläpidät parhaiten,
kävelemällä joutohetkinäs,
kiireenhälinässäkin,
sillä kävelyn aikana
haihtuvat turhan
harhat
linnut lentävät,
koska ne haluavat
nähdä myös
yläviistosta,
kuntaas karhulle riittää
reviirinsä aistiminen
kanervikosta
luonto on täynnä
suuria
pieniä,
juuri heitä jotka tarvitsevat suojeluamme,
sillä vain he huolehtivat huomisistamme
suomi on demokraattinen
maa,
siinäkin mielessä, että
jos poiliittinen toimija tippuu
luottamustoimistaan,
hänen on mentävä
työkkäriin
vaikeat asiat täytyy
keskustella
pois,
istuten,
kasvot kasvoja vasten,
sillä vain siten ne perataan
juuria myöten
jos ihminen varastaa
nälkäänsä,
se on
ymmärrettävää,
mutta jos valtio varastaa
toiselta valtiolta se on sodanjulistus
evontiedekansallispuisto
hanke
olisi elämänlähde,
jos sille suotaisiin
kansallispuisto
status
ole reilu,
ole niin reilu,
että saat itsesekin
hyvälle mielelle,sille mielentielle,
jossa ikävänvarjot eivät seuraile, vaan
hymymielet loistavat sielläkin jonne olet menossa
vappuna on
pakko olla iloisella
päällä,
joka säällä,
sillä vappu on juhlista se jolloin
voi hyvinmielin oksennella
lakkiinsa
kun olet aidosti
iloinen,
hymyilet, loistat ja
saat
muutkin hyvinvoimaan,
sillä ilonlähteitä jokainen haeskelee
ihmisen tulisi olla
rittävän ulottuva muuttuviin
olosuhteisiin,
jotta hän selviäisi
kuivin jaloin hetkistä,
jotka vaanivat kädenmitan päässä
ihminen ei kasva
määräänsä
enempää,
siksi hän
vaimentuu,laiskistuu ja viimein
itsestäänkin haihtuu
ihminen on elintasopakoilaisen
jälkeläinen,
kaikki ja kaikkialla
tämän faktan alkujuuret voi tarkistaa
raamatusta
nykyajan uutuus,
ilmastopakolaisuus on
jatkumoa tälle kehitykselle,
mutta se onkin sitten
ihmiskunnan viimeinen reissu,
ellemme lopeta metsiemme aukkohakkuita ja
muuta tapojamme kestävänkehityksen
suuntaan
pelko hiljentää,
elämänlaatua kaventaa,
siksi vapaus on kaikkien asioiden
ovi ja alun pää
monipoliasemat pitää
purkaa,
ensin aloittaisin
yleisitovuudesta,
sitten alkosta
ja veikkauksesta,
sillä ne kaikki kutistuttavat
kilpailua,
vapaata markkinataloutta
ihminen ilman
metsää
on
karu olento,
tunteeton ja päällepäinkin
näkymätön,
suurpeto,
siksi on hyvä että elämällämme on suojanaan
metsä ja sen kaikki risut ja käpyset
hakkaamattomat metsät tuottavat
tulevaisuudessa enemmän,
kuin sileeksi pistetyt,
sillä ilmastokysymykset
ovat huomisten arvokkaimpia
tosiuskovaiset valehtelevat
yhtenään,
sillä heitä ei nolota
pyydellä tämäntästä iltarukouksissaan
tekosiaan anteeksi,
kun taas meikämanne ei kehtaa
ihan alvariinsa olla anelemassa,
siksi yritän useammin pysytellä totuuden teillä
ihminen on laumaeläin,
siksi heille on vaivatonta
syöttää
massatuotteita,
mutta on heissäkin poikkeuksia,
siksi ovat edukseen
en laske ihan sekunnilleen
kaikkea elettyä elämääni,
en suoraansanottuna
yhtäkään,
sillä minä olen huomisten ihminen,
uusien asioiden
ensimmäinem,
siksi en viihdy vanhemmissa
haaveet vievät
ilmaiseksi mihin vain,
eikä niihin tarvitse pyydellä erikseen
lomia,
sillä siellä voi käydä kahvitunnillakin
nolla ei ole ihan
polla,sillä se tekee
numeroista arvokkaimpia,
siksi ykkönenkin olisi ainut
ilman nollaa,
kymmenen pienempi kuin
satanen,tonnikin ilman nollaa
olisi kalpeampi,
satatuhatta kasvaa nollasta
miljoonaksi ja se taas nollan avulla
miljardiksi,
joka itsekkin lihoo biljoonaksi
tuon vaatimattoman nollan avulla
västäräkki pihamaalla
herrastelee,
mustarastas sivummalla
lehtikasaa pöyhistelee,
peippo kauempana lurittelee,
sataakieli lauleskelee ja minä
luonnonpoika
haravoin viimeisiä
talven tähteitä,samalla kun oottelen
uusia elämäni lähteitä
tavalliset ihmiset
ovat ihmisiä,
meitä
heitä joita näemme arjessamme,
joutoajoillamme,
silloinkin kun pyrimme pyhimpiin
superikkailla ei ole
samoja ystäviä kuin
rutiköyhillä,
sillä heillä ei ole
ihmistuntemistaitoja,
vaan he elelevät muita korkiammalla
vastustuskykyinen ihminen
ei lankea helppoheikkien
vietäväksi,
mainosten uhriksi,
jonninjoutavien kokeilijaksi,
vaan pitää päänsä kylmänä
ja viilettää omia teitään
on päiviä,
jotka eivät ole
päiviä ollenkaan,
sillä niistä puuttuu
ne tunnelmat jolloin
ihminen yltää itseään
ylemmäksi
ihmiset jotka saavat
jotain pysyvää aikaan
alkavat vähästä,
niin alusta,että laittavat
itsensä likoon
maapallon ihmiset ovat
niin demokraattisoituneeet,
mieltäään ahavoituneet
traumasoituneet,
että antavat
terroristin edustajan johtaa
yk:n täys-istuntoa
hävettää
ja vielläkin
suuret menestyjät ovat ensin olleet
lapsia,
vähänalkuja,
heitä
meitä jotka sittemmin
sattumalta
löysivät onnen käpysensä
kevätsäillä hymykin
helpoiten leiskahtaa,
hyvinmielen huulilta
helähtää, koskaha
hällä ei enää ole
talven pakkaset esteenään,
mielenharmaat verhonaan,
vaan kevätmieli rinnassaan
iäkkäillä ihmisillä
on se etu
puolellaan
ettei heidän enää tarvitse
kokeilla,
siksi he ovat enemmänkuin ennen
hyvät ideat
syntyvät elämänmutkissa,
hetkissä,
joissa huomaat, että tämänkin voisi
tehdä toisin
metsä on
paikka, jossa stressi
haihtuu,
mieli hyvemmäksi vaihtuu,
sillä metsällä on mahtavat voimat,
ne elämän syvimmät juuret, jotka voivat
tuottaa ihmiselle hyvänolontunteita, hetkiä,
joihin kiire ei sovitu
vanhat ajat joutavat
valokuvien kehyksiin,
sillä nykyhetki vaatii uutta sykettä,
sitä otetta jolla ei ole haikeus mielessään
järjestelmät pitävät
jutut kasassa,
sillä ilman suunnitelmia
kaikki olisivat
yhdessä kasssa,
siellä sekamelskan kadulla
leskenlehti
pientareella kukkien
myötätuulessa heiluu,
samalla keinuttaen
amiraalia, joka on herännyt
kajutastaan,
kukkaa kiertää myös monet pörriäiset,
jotka viellä hieman
unenpöpperöisiä,
sillä onhan kevät,
elämänaamu
elämää ei pidä ottaa
kirjaimellisesti,
vaan suurinpiirteisesti,
sillä pikkutarkkuus takertuu
myös olemattomiin
mitä enemmän karsit,
puhtaaksi vuoleskelet,
loppuun asti mietiskelet
sitä vähemmän
jää
toteutettavaa,
sillä kaikki mistä on
kuorittu tutkimattomuus,
pienet virheen kukkaset,
hetket joita ei ole komiteoissa päätetty,
hyväksi havaittu,
jättävät jäljelle
elottomuutta, joka ei synnytä uutta,
korjattavaa,päällepäin katsottavaa
ihminen joka osaa kehrätä,
taivutella lankoja
sukiksi,
töppösiksi,lapasiksi
ovat
mestareita,
lämpimien asioiden taitajia
jos elämässä olisi
vain hyviä asioita,
olisimme aikalailla
siloposkisia
haavoittuvaisia, siksi on hyvä, että
joudumme valitsemaan
ajattelemaaan ja joskus jopa
valitsemaan
ihminen tarvitsee toistaan,
jos ei muuten,
niin sivusilmällä,
sillä se luo turvallisuuden tunnetta
ihminen joka on käynyt
paljon kouluja,
osaa lukea ja ymmärtää
tavuja,
mutta se ei tee hänestä elämänviisasta,
jollei hän ole ollut kosketuksissa
arkeen
tarpeeksi yksinkertaiset ihmiset
eivät monimutkaista asioita
suuttumispisteeseen,
vaan luovuttavat kun
havaitsevat monimutkaisten
tuskastuvan
puolukoitten
syöminen aiheuttaa sen,
että pian rupeaa tykkäämään
mustikoista ja muistakin
metsänherkuista, sillä ne saavat
elämänjuuret kiihottumaan
suomi,
israel ja intia
ovat tuottaneet
maailmanpolitiikkaan
viisaita naisjohtajia, sillä heidän
ansioluetteloinsa on kanista luettavaa
ne ihmiset jotka
pystyvät antamaan anteeksi
pahantekijöilleen,
ovat elämänmestareita,
heitä joita pahimmatkin katsovat
ylöspäin
juhliminen on
rankkaa,
rankempaa kuin
arjen työläimmät päivät,
siksi jätän ne aivan viimeiseksi
jokainen hetki
on tuokio,
johon sinut on
elämänpiirretty,
sinut,luonnonlapsi,
siksi älä kohtele
julmasti itseäsi,älä laiminlyö mahdollisuuksiasi,
äläkkä etenkään ryntäile seuraaviin,
ennenkuin olet hyväillyt nykyisyytesi,
sillä vain siten saat elämäneväät seuraaviin
haaveet saattavat yltää
joskus todellisuuteenkin,
mutta vaikkeivät pääsisi
aatostaan pidemmälle,
ne piristävät mieltä
huuhtikuun jälkeen
kevät on
selällään,hankiset purosissaan,
muuttolinnut tulloillaan,
huuhkajat huhuilemassa
ja ihminen,
tuo pitkän talven hiihtäjäinen,
heittää turkin naulakkoon,
karvalätsän hyllylleen,
huopatöppöset uunin pankolle
ja rupee hymyilemään,
selkäänsä suoristelemaan,
mukavempiaan aattelemaan,
kevätkukkia ihailemaan
ihminen tarvitsee
toista ihmistä
elääkseen,
suurempia rakentaakseen,
sillä ilman toista ihmistä
ei häntäkään
ennenmuinoin
ihmiset kulkivat jalkaisin,
lehmipoluillaan,
haistelivat luonnon tuoksuja,puhelivat
metsän eläimille,
laulelivat lintusten kaa ja
joskus tallasivat paljain varpain
lämpimään lehmän kakkaan,
ai vot miten ihanasti se ihmismieltä
lämmittikään,
mutta kun ne ilot
vaihtuivat hiekkateihin,
asfaltoiduiksi moottoriteiksi,
ihmiset hyppäsivät autonrattiin ja
samantien rupesivat
mieleltään ja keholtaan
~vaivaantumaan
elämässään kaistautumaan,
sillä heitä eivät enää jalat
kuljettaneet vaan autot,
eikä enää ole lämmintä
lehmän kakkaakaan johon voisi
jalan kulkiessaan lätsäyttää
yö
on elämänhetki jolloin
ihmismieli lataantuu,
jotta voisi
päivemmillä purkaantuu,
joka juttuun sotkeutuu
ihmisen on luonnollisempaa
olla vähävarainen,
kuin miljoonien
kasaaja,
sillä
yltäkylläisyys hapettaa ihmisen löysäksi
veltoksi,
jonninjoutavaksi
ihminen ei ole
elävänä käynyt
kuuta pidemmällä,
siksi hän venttailee sitä
oikeaa hetkeä, jolloin matkustusoikeus
oikeuttaa pidemmälle reissulle
ihminen voi päästä
kuninkaaksi,
suutariksi,
omantiensä onkijaksi,
muttei koskaan sellaiseksi,
jolla olisi kaikki hyvin,
sillä ihminen repsottaa joka suuntaan,
silloinkin kun hän on edustuskunnossa
vahvat ihmiset ovat
tulleet
vaikeuksien teiltä
kurjuuksien kujilta,
sieltä
täältä jossa he eivät
olleet mitään,
eivät edes itselleen
ihmiset jotka ovat
nähneet
kuulleet elämän pahimmat
teot
ovat vaitonaisia, sillä niitä ei voi
sanoiksi pukea
ikävien sanojen jälkeen tulee
yksinäisyys ja pidempi
iäisyys
hetket joilla ei ole kevään ilmettä
peipon laulusii
satakielen suloisii,
sillä on vain kysymyksiä joihin ei voi
vastata
on aikoja jotka
menevät jälkiä jättämättä,
on hetkiä jotka koskettvat,
mutta ei ole tuokioita jotka eivät
hymyile
itke
ohikulkiessaan
ihmiset jotka joutuvat
aloittamaan
vähästä,
saavat aikaan enemmän elämän evästä,
sillä heitä ei ole syötetty
ylikypsiksi
evontiedekansallispuisto
hanketta eivät hyvällä
katso
elämänkarsijat,
he ja ne, jotka hallitsevat
jokamiehen oikeus
on
oikeuksista jaloin,
sillä sen oikeutuksella voi
metsiin mennä paljain jaloin
ihmiset
jotka syntyvät
poliittisiin virkoihin
eivät ole vastuussa edes
itsestään,
siksi työpaikkoihin ei tule valita ihmisiä
poliittisten voimasuhdantteitten mukaan
luoja oli viisas
kun ei luonut ihmistä
ikuiseksi,
sillä tämähän jo elinaikanaan
pystyy karsimaan
kaiken hyvän
pyhän
ole hetki,
ole suurempikin,
kunhan vain olet,
ole päiväni alku.
iltojeni viimeinen, ole silloinkin,
kun aamut päiviksi vaihtuu,illat tummemmiksi,
ole silloinkin
työ on ihmiselle
enemmänkuin tilipussi,
sillä sen sivutuotteina hän
saa enemmänkuin mitään
mistään
koska vain siellä on tarjolla
sosiaalisia ulottovuuksia,
jokapäiväisiä ideoita
vivahteita,
niitä näitä, jotka syntyvät vain työn
sivutuotteina
ihminen kyllästyy toistoihin,
sillä niistä puuttuvat
yllätykset,
ne jotka laittavat
uteliaisuuden kurkistelemaan
älä rakasta
tunteettomasti,
vaan aidosti,koskettamalla ja
hyvänpäivän pikkujuttuja viljelemällä,
sillä niistä niität elämäsi sadon
älä ole ylikorea,
älä ollenkaan,
vaan ole se ihminen,
johon hän mieluiten
ensiksi tarttuu
ihminen erehtyy
toistuvasti,
mutta kamalinta on jos hän
erehtyy ovensuustasi,
siksi älä anna hänen hairahtua
ihmiset jotka katsovat eteensä,
jättävät vähemmän turhaa,
sillä he eivät tallo
huomisiaan
jokainen pyrkii olemaan
se ihminen,
jolla olisi aikaa,
silloinkin, kun kello käy
huomisille,
mutta vain harvat kerkiävät tähän,
sillä heillä on kiireevieraat kestittävänään
vapaapäivät ovat sitä
varten että silloin puretaan
henkilökohtaisia,
pestään pyykkiä,
huuhdellaan itseään
elämänpölyistä ja sitten
kun päivä iltaan kääntyen,
vääntyy,
toivotaan
että joskus koittaa se hetki, jolloin
voi herätä myöhään, eikä tarvitse mennä
nukkumaan ajattaan, eikä etenkään tarvitse
sinnetänne revetä, vaan voi itsekseen venytellä,hyvinmielin hymyillä,
mennä ja tulla omilla ajoillaan,
luvillaan
jos saat itsesi hymyillen
tavallisiin hetkiin,
kiireisempiinkin, olet elämänhyväilijä,
hän,
jolle elämänkevätkin hymyilee
ihminenkin kuluu,
kun sitä tarpeeksi käytetään,
siksi työehtosopimukset tarjoavat
mahdollisuuden hitaampaan tylsistymiseen
kaikki ovat askeleen
päässä,
mieles hyvimmissä,
siksi älä mee kauemmaksi
-tunnustelemalla tyhjän panteilta
älä kiirehdi turhan
tähen,
älä tärkeimpienkään,
sillä jos ne haluavat koskettaa sinua,
ne odottavat
salomon oli raamatun kuningas,
pitkätukka,
joka ratsasti kauneimmilla hevosilla,
rakasteli vain syntisten kanssa,
siksi hänen perillisensä
eivät saa
sielunrauhaa,
vaan
vuosista toisiin ovat nykyisten kaltaisia
punkaharju on
suomen kansallismaisemaa,
kaunista ja alkuperäistä,
väinämöisen ja kanteleen harjujonoo
jossa runeberg viihtyi,
runojaan elämään sytytteli,
jos myös viihtyivät
keisarit ja vähäisemmät,
siksi syntyi myös kaunis valtionhotelli,
joka tänäänkin on loistossaan, sillä sen
historiaa ei sammuta markkinavoimien laitkaan,
sillä sitä suojelee luonnonlait, nuo ikiaikaiset lait, jotka
on pyhitetty kauniille harjulle, kansallismaisemallemme
ihminen on
vähäisempi,
kuin
sammalikossa asuvat sukulaisemme,
sillä he arvostavat ympäristöään
voit saada elämäsi aikana
kaikki maailman
omaisuudet,
mutta jos et pysty
saamaan kunnioitusta itsellesi,
olet saanut vähän
jos elät varmanpäälle,
joudut latomaan kaiken
elämäntiellesi,
kun taas
elämällä hetkien saattamina,
pääset peremmälle,
sinne elämänsatamaan jossa ei tarvita
maailmanmammonia, vaan sinut,
sinut
kiire on vikkeläkinttuinen,
eikä sillä ole istumalihaksia,
eikä muitakaan mahiksia, kuin
olla aina myöhässä
vaikka kuinka menisin
en mihinkään saapuisi,
sillä minun juureni ovat
täällä,
täällä, isieni kulottamalla kaskimailla
iloisen itä-suomen perukoilla,
täällä
täällä, isieni synnyttämällä kotonurkilla,
täällä missä ihminen hyvinpäin voi
kevät on
muuttolintujen hetki,
luomakunnan retki
joka sytyttää elämän roihuamaan,
luontokunnan elämään,
pienen pienet puroset lorisemaan,
aamut valkenemaan,illat pitenemään,
eikä yökään enää sysimustana tähdity
älä suunnittele
niin pitkälle,että
jotuisit myymään
nykyisyytesi, sillä se on ainoa
jonka omistat
ihmiselämässä on käänteitä
joita emme ennakolta
näe,
hyvä niin, sillä muuten emme
liikkuisi mihinkään
kevät saa monet asiat
avautumaan
elämään, se saa mielet pidemmälle
rientämään,
kauniimmin ajattelemaan,
uusia suunnittelemaan,
sillä kevät on elämän kukkanen
kuuntelemisella
oppit
vaivattomimmin,
siksi pyri hetkiin joissa
puhellaan,haastellaan
tuumataan,
asioita vatvotaan
älä kerää
kaikkea mahdollista
luoksesi,
sillä ne ovat turhia,
vaan aukaise ovet niille
heille joita kaipaat
huuhtikuun seitsemästoista,
kevät ,
vaikkei pihamallani
viellä hyppele västäräkki,
peippo laulele,
mut se johtuu siintä,
että joutuvat kiertämään
julman venäjän agressiot
et tarvise elämääsi
kuin itsesi,
pullollisen olutta,
sekä
näkkileivänpalasen,
sillä kaikki muu tulee
paskana pois
ihminen on kevään,
kesä,
syksyn talvi,
kunnes hän kevään
ensimmäisenä jälleen
syntyy,
kaikki muut ajat hän onkuin
serkkunsa
muurahainen, joka korttansa
kantaa
jos haluat menestyä,
ole itsellesi joustava,
vieraile usein
itsessäsi,
kuuntele mieltäis ja kulje
tuntojeis tiellä,
sillä tämä tie vie sinut
sinne mihin haluat,
joskus jopa sinne saakka josssa
kaikki muutkin ovat tuntojasi vailla
älä pyri liian korkialle,
älä masennu matalimmille,
vaan pysy sillä tiellä jota silmäsi
valaisevat,
mielesi ohjailee, niin
olet elämäsi kaistalla,
sillä tiellä joka johtaa tuntojeis
syvemmille
kun teet sovitusti,
kiertelemättä,
olet paljas
näkyvä,
jää sinusta varjoton
jälki,jossa ei yhtään
kysymysmerkkiä
jutut kasvavat oikeisiin
mittasuteisiinsa
itsestään,
mutta,
sorkkimalla ne paisuvat
.mahottomuuksiin.
kun kosketit katseellasi,
hyväilit sanoillasi,
riisuit minut
muilta,siksi
olen
puolustuskyvytön,
onnekseni
ole minulle vain hetki,
elä enempää,sillä muuten
menetän
elämänhohtoni,
mieleni kirkkauden ja valoisan
huomisen,
joka alkaa varhain,
päättyen yömyöhään,
herätyskellon pirinään,
elämäni arkeen
asiat tulevat ja menevät
ajallaan,
vaikka olisit koko ajan
mahallaan,
omalla tavallas
tuvallas,
sillä niillä ei ole aikatauluja,
koska ne eivät ilmoittele
menemisistään
tulemisistaan,
vaan tulevat kun siltä tuntuu
hetket joita ei voi tilata,
ovat elämänhetkiä,
sen pieniä pisaroita
.tuleviin.
niihin tilattuihin,tai muutenvain
eteentuleviin
vilma-kulta neljän
ikäinen,
hymysuu kiehtovainen,
jokapaikan rientäväinen
yhteinen sinivuokkosemme,
tuomenkukan tuoksuinen,
ilomieli,virkistelijä
jolla hymy herkästi helkähtää,
monet jutut helposti mieleen
pälkähtää, siksi hän kaikkialle
hyvänmieltä suitsuttaa,
elämäämme valostuttaa
pöllöt muuttavat kaupunkeihin,
koska siellä on pulskassa kunnossa
olevia eineksiä,
siksi huuhkajatkin saalistavat
stadikalla,
viirupöllöt espalla,
lapinpöllöt kehäkolmosella
ja monet muut leipäjonoissa
politiikon ei kannata ääripäitä
mielyttää,
sillä siellä asuvat sellaiset
ihmiset jotka eivät halua olla
jokapäiväisiä, vaan he tykkäävät
heitellä ikäviä
vahvat ihmiset
ovat valettu
elämällä,
sillä vain sen kautta syntyy
jokapaikan kestävää,
sisäisesti ja ulkoisesti
vahvoja ja jänteviä
kauniit asiat tyynyttävät,
hymyilyttävät,
eivätkä ole kiireisiä,
vaan huolettoman tuulettomia,
eikä niissä ole äkkijyrkkiä,
vaan hymyileviä tuulahduksia,
jotka juoksettavat .mukaviin.
kauniit asiat ovat vilpittömiä,
eikä niissä huudeta,
purra hammasta,
eikä katsota
pahalla,
olla sotajalalla
kauniit asiat eivät ole
ikuisia,
vaan hetkien poikasia,
tuulahduksia,
.kokoisiasi.
yk on
maapallon pääkaupunki,
sillä siellä asuvat kaikki,
hekin jotka ennen olivat,
huominissa tulevat
yk on
ihmisten hallintakeskus,
jossa ei vähempien ääni
päätöksiin yllä
yk on
arkinen pääkaupunki,
sillä siellä ei ole pyhempiä
jaloimpia päiviä
koska ne vietetään siellä mistä ihmiset
ovat kotoisin
en ole mitään
erikoista,en taitava,tahi
pätevä,
en mitään erikoista,
vaan semmoinen joka pystyy
ikävienkin jälkeen nauramaan,
hyvin jälkeen hiljentymään,
sillä tunnen nahoissani, että
tavallisena kestän enemmän,
siksi en naarmuunnu elämänmutkikkaisista,
siksi kulen
pidemmin askelein,
päättäväisin ilmein,
ryhdikkäänä,
mutta elämälleni taipuisana,
sillä minua eivät jahtaa
erikoisiin mieltyneet
haaveitten jälkeen
tyyneys laittaa kätensä
olkapäillesi,
on hiljaa,
niin hiljaa,
että sinä kuulet hänen sanovan:
että me yhdessä olemme,,
,,olemme enemmänkuin tyhjin piirretyt
sumutuuliin huudetut
älä sijoita äkkihyviin,
vaan kestäviin,
niihin jotka eivät hymyile
viikottain, vain kvarttaalettain
jos ihminen ei kuuluisi
väestörekisteriin,
hän voisi
puolueettoman huolettomasti
elellä,
mutta sen tuomat tienestit
ja turvatakuut jäisivät saamatta
ihmiset jotka
kunnioittavat toisiaan
yhtä paljon kuin itseään,
pääsevät pidemmällekuin he,
joille muut ovat vain
~jotain
silloin kun menee
kehnoimmin,
matalammin, silloin kannattaa
vetää parhaimpansa ylle ja lähteä
iloittelemaan,
koska vähemmätkin hyvänmielen aiheet
haluavat tanssia kanssasi
ilo on
valonpisaran kokoinen,
hetken vertainen,
varjonsa mittainen
ja sittten
silloin tällöin pilkahteleva,
pienistä.isoista. tuikkiva tähtönen,
se valonkipinä, joka sytyttää sinut
jatkamaan.jaksamaan.enemmänkin kantamaan
joskus tuntuu että jotkut jutut ovat
turhia,
sillä en tiedä mihin niitä
käyttäisi,
elämänkoloseen täyttäisi,
mutta eivät ne ole,
sillä olen vain jättänyt ne käyttämättä
luonto on täynnä
elämää,
näkyvää ja näkymätöntä,
hiljaisia ja äänekkäisiä,
mutta eniten jatkuvaisia,
niitä hetkien silmuja joita tarvitsemme
huomenna ja tänään,
sillä olemmehan luonnonluomia,
sen pikku pikku touhukkaisii
köyhältä on
valtion helpointa anastaa,
sillä eihän heillä ole
varallisuutta ryhtyä
vastarintaan
keväällä ihmiset
syntyvät,
elävätkin, sillä kevät tarjoaa
enemmänkuin syksynharmaat
vihreäliike on
hauras,niin
hauras kuin haurain luontokohde,
sillä sen johtopaikoille pyrkivät
ovat ihmisiä, joilla ei ole kosketusta
luontoon,
ei edes sen kaupunkipuistoon
luokseenvetäviin lomailukohteisiin
kunta voi tarjota
infran,
mutta markkinaehtoinen yhteisö,
yritys
hyvinvoinnin,
sillä yritykset jotka toimivat
asiakkaiden rahoilla ovat ketterämpiä
haistelemaan
-nykyajantuulet
yksinkertaiset asiat
mahdollistavat vaikeammatkin,
sillä niistä on vaivatonta
sommitella pysyvämpiäkin
pyhien jälkeen
ihmistä virututtaa,
sillä keho ja mieli
ovat viellä lomittautuneet,
vaikka arki on avautunut
talvi väistyy,
kevät levittyy,
hetkeksi näyttäytyy,
kunnes suvi ottaa ohjat ja
saa luonnon kasvamaan, jokapaikan
vihertämään, saaden myös
ihmiset lomillaan yötöntä
yötä viettämään,maalaisserkkuja tapailemaan,
tuhansien järvenrannoille leiriintymään
kevät syntyy
sitruunaperhosten
liitelyist,
sinivuokkojen kukist ja
tuomen tuoksuist,
niistä ja monista muista
auriungonsäteen
herättämistä
ikinä et voi tietää
tarpeeksi,
sillä siihen eivät viisaatkaat
ylety,
taitavimmatkaan kykene,
siksi sinun täytyy itse kävellä tiedonlähteelle,
sinne missä tieto syntyy
jos ihmisiltä
ei menisi nykyiseen
tahtiin aikaa
itsensä elättämiseen,
he eläisivät enemmän
ihmiset eivät saa tasavertaisesti
osakseen yhteiskunnan
palveluita,
sillä toiset sietävät enemmän,
tyytyvät vähempään,
väsyvät .näkymään.
luonnon pienimmät
ujostelevat
meitä isompia ,
sillä me emme huomaa heitä, ennenkuin
on maisemia joita keväät kesät kiertävät,
on hetkiä, jolloin pikatienvarsilla näkyy vain
tyhjää, eikä yhtään pienenpintä,suuren suurta
kevät on hymynhetki,
hohtavien hankisten hienonhieno
puronen,
tuokio jolloin pitkä talvi sulattuu
soliseviin purosiin
tuomentuokuisiin hetkiin, joita vuokot
kukkittavat, jois suvimieli niityttyy
sulavammin sopeudut
porukkaan
kun olet itsesi näköinen,
etkä haravoi toisia taakses
minne katsos nuoruuteeni,
minne mieleni innokkaimmat,
mihin jaloimmat aatoksein,
mihin
olenko kulkenut elämääni
väärintä tietä,
olenko harhaillut
elämättä,
olenko
en tiedä, mihinpäin minun
paremmat mietteeni ovat menneet
en tiedä minne suuntaan ajautuneet,
mutta sen tiedä että tänään olen
täällä,
huomenna ehkä siellä täällä,
tahi en missään,
mutta
olen elänyt niillä suunnilla
joissa on ollut levollisempaa,
itselleni tärkeämpää,
siellä missä huomiset ovat
raottuneet,
siellä
ole ystävällinen,mutta älä enempää
ennenkuin olet nähnyt hänet,
sillä ihminen on
kuoreltaan erilainen
kuin
sieltä mihin pyrit
ihminen ei synny
kahta kertaa,
ei
kuten luonnonkukka kukkivainen,
metsien puut ja pensaat,
koska ihmisellä ei ole juuria,
niinkuin heillä joita ihminen ahneuksissaan
karsii
tuntemattomat ihmiset
tarkkailevat toisiaan,
mutta hyökkäävät vasta
tutustuttuaan,
koska silloin voi takertua
ihmisen
heikompaan kohtaan
silloin on huonosti,
jos sanojaan tarvitsee
sovitella sanottavksi
silloin pahemmin,
kun nitä ei voi
sanoakkaan
siksi
sananvapaus
padasjokelainenkin
ihminen,
mutta kun heitä jututtaa
aukeaa heistä enemmän,
sillä
toiset ovat valoisia,
toiset varjokkaita,
mutta yhteistä heille on, että kaikilta
löytyy elämänenergiaa
jota syntyy
vain padasjoen ruisleivästä ja päijänteen
muikkuloist
sota,
kauhea leikkiväline,
syyttömien silpoja,
vainajien tuottaja,
orpojen synnyttäjä,
se
on peli jossa toteuttajat
eivät itke,
sillä siihen heillä ei ole
panoksia
ihmisen ei kannata
isotella luonnolleen,
eikä edes
lajitovereilleen,
sillä aika on heidän
puolellaan
onnellisen elämän
perusjuttu on se,
että tuut itsesi kanssa toimeen,
silloinkin kun muut häipyvät
ihminen on vaarallisin
itselleen,
sillä he ovat puolustuskyvyttömiä
itselleen
viikot täyttyvät päivillä,
vuodet hetkillä,
elämä elämällä
ja vähän enemmällä, niillä näillä
jotka ylläpitävät elämänkehtoa
kun elät tavallisesti,
elät ja näyt
huomaamattomasti,
jos taas
erikoisemmin
jokainen tahtooa sinua
,,koskettaa
ihminen on herkkä
heiluvainen,
herkempi kuin keväinen
kedon kukkanen, jolla on vain
yksi pelon hetki,
aamunhalla huuruinen,
kuntaas ihmisen vaarat vaanivat
siellätäällä,elämäntienpäällä
ihmiset ovat syntyneet
eilen,
siksi ihmiset joutuvat kasvamaan,
jotta näkisivät
huomisen
suomalaiset siirtyvät
kyvytyrittäjäksi savupiipputeollisuuden
siirtyessä kehittyviin yhteiskuntiin,
sillä enää ei mennä kellokortin kanssa
tehtaalle,
illalla kotiin, vaan tulevaisuudessa ihminen
on itsensä huolitsija,työtahdin määräilijä,
ansioittensa veroinen
enää eivät kotimaiset ammattiliitot
määrittele työolosuhteita,
vaan yleiseurooppalaiset ihanteet
ihminen ei voi jatkuvasti
elää täysillä,
vaan hänen täytyy välillä
huokasta ja katsella
taivaanrantoja,
tirkistellä luontonsa poveen,
kuunnella hiljaisuuden ääniä
ja kiepsahtaa toviksi viereensä
hetkienlapsi ei tanssi
ikävyyksille,
ei edes eilisille, vaan tulevillle,
heille meille,jotka emme suostu
pysähtymään,
eilisiimme kangistumaan,
murheiden aaltoihin hukkumaan,
ikävyyksissä talsimaan
jos ei olsi valoa,
näkisimme
tunnustelemalla,
harhaan astumalla
jos ei oisi valoa,
ei olisi varjoja,
ei kukkien loistoa,
pitkiä puita joiden latvat
ahmivat valoa,
ei olisi mitään
lyhyempäänkään, sillä eihän mikään
näkisi elää
valo on
aurinko, mutta se syttyy myös taskulampusta,
hyvistä sanoista,
asenteista,
siksi valo on elämänvoimalaitos
jos ei olisi hetkiä,
jotka kääntävät
katseesi,
koskettavat mieltäsi,
et osaisi kulkea oikeinpäin,
tuskin väärinkään,
sillä ne hetket ovat arkesi askeleita
keväänkukka grookus
työntää päätään
pihanurmen alta,
hymyilee eikä ole ollenkaan viluinen,
sillä nämä ovat sen tähtihetkiään,sillä
muut kukkivat myöhemmin,
joten hän saa kaikkien huomion,
kuten
ensimmäisen neitoperhosen,
joka istahti kukkasen ylimmälle terälehdelle
ja siinä siipiään elämälleen levittelee,
myös
kiurun,
joka palautui etelänlomaltaan viimeyönä ja
kertoilee nyt matkastaan kukkaselle,
jonka ei tarvitse mennä minnekkään,
vaan iät ja ajat hän samalla paikallaan,
ajoillaan
nostaa itsensä kaikkien ihailtavaksi,
mutta ei maljakkoon vietäväksi
minussa on niin paljon
vikoja,
etten viitsi enää niitä parsia,
vaan jatkan
repaleisena päätepysäkilleni
ja sieltä huutelen hellurei
kevätmieli
on
pehmoinen ja hyväntuulinen,
eikä se kinostu pieniin
lätäköihin, vaan jatkaa suvea päin
vilma on neljän ikäinen,
hyvän tapainen,
hymytyttö
eläväinen, joka paikkaan ehtiväinen,
rakas tyttökulta,
siksi onnittelut multa
pääsiäisenä ensimmäiset puroset lorisee,
räystäät solisee,
luontolinnut porisee,
lumipenkat hupenee,
leskenlehdet avautuvat,
koivunoksatkin hehkuvimmilla
silmukoillaan,
sillä pääsiäinen on kevään ensimmäinen
päivä
kun teet enemmmän
hyviä, kuin huonoja,
et ole hakoteillä,
eikä sua aja omatuntosikaan
takaa, siksi voit hiihdellä
itsesi tahtiin,eikä sulla
kantapään vahtii
älä rehki itseäsi
nuhruseksi,
elämänkäppyräksi,
vaan tee just senverran
kuin luontosi sallii,
sillä ylimääräisillä rehkimisillä
et saa elämän ylintä pallii,
vaan alimman, siihen johon vain
vaivaisemmat ylettyvät
kun on riittävän
vähän,
niin niiden arvo
on
enemmänkuin tusinatavaroiden,
sillä tämä on markkinatalouden
säätelemää hinnanmuodostumista
kerimäkeä hallitsee
maailman suurin puukirkko,
mutta varjoon eivät jää
kauniit maisemansa,
hälvän saaret,
luonnonkauniit maisemat,
joissa ahneen kirves ei ole
heilunut, sillä tämä
savonlinnan seutukunta
on luonnonkaunis, niin
luonnollinen ettei sitä henno
ahneinkaan karsia
punkaharjulta näet elämänääriin,
aivan sinne kauniinpaa
luonnonpohjukkaan
mitä savonlinnasta
löytyy
sieltä näet puhdasta vettä,
puruvettä,pihlajaa,
sieltä näet koko saimaan
ja kerimäen,
tuon suurimman puukirkonkin
punkaharjulla keisaritkin viihtyivät,
elämän suurimmat taiteilijat
he ja kaikki muut, sillä eihän
suomesta löydy kauniinpaa
kansallismaisemaa
punkaharju syntyi, kun
luontoäitee päätti tehdä
itselleen levonpaikan,
luontoparatiisin,siksi teki
ja onneksemme teki
silloin elämä
soljuu hyvin,
kun kaikkea ei tarvitse
hypistellä,
vaan mielellään tuntea,
sydämmellään aistia
metsän vanhin puu
tietää ja tuntee
enemmänkuin
historian kirjat,
sillä muisteltavat ovat istahtaneen
sen latvassa,huilanneet oksillaan,
kiipeilleet rungollaan,
mutta ennenkaikkea puun juuristossa
on elämän dna, kaiken ja o
kun katsot taakseis
et näe eilistä
pidemmälle,vaan joudut
ottamasn muistin kaveriksesi
kun katsot tulevaan,
näet vain ensimmäisen
askeleesi,
etkä tarvitse nojautua kuin
kuvitelmiin
ihminen kotiutuu
sinne mihin
saa kimpsunsa ja kampsunsa
sovinnolla,
sinne missä häntä ei hätistellä,
syrjemmälle kehoitella
~siel missä mieli hyvinpäin mukaantuu
kiire on
monen hiljaisemman
jutun este,
sillä ne vaativat pysähtymistä,
tuumailemista,
mutta niitä ei kiireessä ennätä tehdä
huuhtikuinen aurinko
tahtoo sisälle,
siispä aukasen akkunan
ja saan sen viereeni,
lämmittää ja muutenkin tuntuu
hyvältä, kissakin lötköttää pitkin pittuuttaan
auriingonsäteiden hierottavana
kärpäsetkin heränneet,
hyppivät siellä täällä,
nenänikin päällä,
mutta en henno lätkästä
pitäis pestä ikkunat
pyyhkiä pölyt,
tehä niitä näitä,
pitäis, mutta nyt juuri on
hyvä näin
kun herään aikaisin
aamulla
ja vedän peiton mahdollisemman
myöhään korvilleni,
on päiväni pidempi
kuin heidän jotka puolille päiville
makoilevat
ukraina aloittaa
vastahyökkäyksen
silloin, kun kirsikkapuu on
lehdessään,
koska silloin ryssänpoika on
ympäri juovuksissa
putin on
tampereella
~piilossa
samassa talossa jossa leninkin
pakoili jahtaajiaan
kuuskyt viisi vuotta sitten
mä olin tähän aikaan
kolmenkymmenen kuuden
päivän ikäinen,
muistan hyvin,
sillä silloin makoilin
hevosen reessä ja haistelin
urho-hepan pieruja, kun menimme
reen kyydissä
kirkkoon
siitä lähtien hevonpaskat ovat
tuoksuneet hyviltä,
keväät kauniilta,
mutta
en yhäkään pidä
vaahtosuisista körtti-mummoista,
sillä näillä on kiiluvat silmät
maaseutu
on
kevyempi paikka asua kuin
kaupunki,
sillä täällä on sammaleita,
joiden päällä kävellessä tuntuu
keinuttavalta
kansakoulussa opetettiin
perusasioita,
annettiin
perunanistutuslomaa
ja saatiin nelosia,
tukkapöllyjä, sekä paljon tietoa
aapisesta,
yhteen ja vähennyslaskuista,
jonkinverran
jaettavistakin, jonka jälkeen
päästiin kansalaiskouluun,
jonne mentiin ruposen ruskeilla,
jonka johdosta oltiin aina ajoissa,
sillä ruposen linja-autiot eivät venailleet,
eivätkä olleet myöhässä,
siksi en vielläkään
myöhästele
hyviä juttuja kannattaa
metsästää,
elämäntien varreltaan
poimia,
sillä ne ovat monen hyvän alkujuuri,
niidenkin jotka nyt vihoissaan kasvavat
ajanhermolla olevilla
ihmisillä on
ikuinen stressi,
kuntaas ihmiset jotka
elävät vuodenaikojen mukaan
sitä ei ole,
sillä keväät kyllä tulevat,
syksyt saapuvat, hankiset hohtavat ja suvet
niityttyvät ajoillaan
huomisia kannattaa
ootella hyvinmielin,
avoimin katsein,
ennakkoluulottomasti,
mutta kaiken varalta
ei kannata tähän saakka
hankkimisiaan kuopata
ihminen on toiselleen
huono esimerkki,
sillä hän itsekkin on
edelliseten jättämä
kysymysmerkki
elämä alkaa
aamusta,jatkuen lounasseen,
siitä piirun verran
luoteeseen, kunnes istahtaa
maistuvaan päivällispöytään,
siitä toivuttuaan se touhuaa mitä touhuaa,
mutta
ilta kuudelta sitä rupee kuitenkin kauheesti
ramasee ja heti
yheksän uutisten jälkeen se onkin
kanttuvei,
kunnes aamulla muina miehinä heräilee
ihminen ja elämä
syntyivät eri aikaan,
sillä toinen joutui käymään pidemmän tien
kuin toinen,
mutta tänään he ovat samassa
tienhaarassa,
empimässä mitenpäin jatkaisivat,
sillä tämä tienhaara määrää heidän
seuraavan kohtaamisensa
kestäväkehitys on huomisten
mahdollisuus,
sillä sen avulla elämä saa
mahdollisuuden
ihmiskunnan täytyy pystyä
hallitsemaan kulutustaan,
uudistamaan elämänkulkuaan,
tuotteistamaan
kuutuksensa
kestävänkehityksen mukaiseksi,
jotta maapallollamme eläisi
nykyisyyden jälkeenkin
energian tuotanto on
merkittävä lenkki
elämänketjussa,
siksi kaikki uusiutuvat energiamuodot
ovat elinehtoja ilmastomuutoksen hidastamisessa
tavallisella ihmisellä
on tavallisia asioita,
jokapäiväisiä,
jotka voi päivänpäätteeksi
viedä roskikseen,
sillä niistä ei ole tavalliselle ihmiselle
,,mitään päälle pantavaa,,
mutta niillä on suuri merkitys
elämän kiertokululle,
kierrätykselle,,
sillä tavallisen ihmisen jätteillä
avataan huomiset
pelko tekee varovaiseksi,
semmoiseksi pienten asioiden
ottajaksi,tavallisuuksien käyttäjäksi,
kuiskailijaksi,
eikä yhtään huomisia,
sillä ne ovat liian kaukana
pääsiäinen syntyi
sovituksesta,
syntyi
ja vielläkin elää,elää,
sillä eihän muistot kuole,
vaan jatkavat matkaansa
sukupolvesta toisiin,
viimeisiin ja sittenkin jäävät
viellä hetkeksi
hymyile itsellesi,
hymyile heillekkin,
jotka hymyilevät,
heillekkin jotka eivät,
sillä hymy on hyväksymistä,
kädenojennus ja kutsu
elämä on,
on ja sitten ei,
sillä elämä on
pieniä liikkeitä,aatoksia
ja olemisia,
uusien tuumaamisia,korjaamisia
ja sitten ei
jokainen ihminen
pystyy olemaan itsensä herra,
senkus vaan laittaa
parhaimmat yllensä,
eikä katsele ojanpohjiin
yö on
äänetön,pimeän valoisa
niille jotka näkevät syvemmin,
kuulevat tarkemmin
yöllä ei ole oikopolkuja,
vaan tuttuja reittejä,
päivillä valaistuja
yö on tähtien kotimaa,
aatosten lähde,
pelon ja valon sytyttäjä
ihminen nykyaikaistuu
sukupolvesta
toiseen
ja viimein hän onkuin
hetki, jolla ei ole arkeakaan,
ei tavoitteita,ei menneisyyttä,
vaan olemassa oleva
hetki
immeinen on
vappaimmillaan
luonnonhelmois, niis
ikimetsien helmukois,
jois ei nykyisyys
heijastu
keltanokka
mustarastas hyvinmielin laulee,
kumppaniaan etsiskelee,
siint
hyvä mieli mullekkin
sillä se luontevsti iltaani koskettelee
vesisirkan
luistelut metsälammen
pinnalla ovat kauniimman
sulavampia
kuin taidokkaimpienkaan kiira korpien
piruelit,kolmoissalkovit
isot herrat
ovat hauraita,
sillä he ovat kiivenneet elämänsä
tähtihetkiin toisten avittamina,
kuntaas kunnon duunari on perkeleetkin
selättänyt, hyvemmät hyvästellyt,
arkensa tavoittanut
ihmisen pittäis enempi
oleskennella
luonnossansa,
istuskella kannon nokassa,
kuunnella lintusten laulusii,
aistitella luonnon mukavuuksii,
niin hää ei olis niin kiireen uurtama
jos en ossais kirjoitella,
piirtelisin, värittelisin,
kuvailisin sinutkin
seinilleni,
porstuani syvimmille,
mutta en osaa kuvailla,
isompia sommitella,
siksi kirjoittelen itseäni
ikävästä tyhjemmäksi
ihmiset jotka elävät toisista
ihmisistä
ovat tyyppejä, jotka kuolisivst
sukupuuttoon
yksinään
ilo ja hyvämieli
syntyvät
päivänselvistä asioista,
niitä jotka naurattavat,
hyvinpäin myhäilevät
maaseudulta on hiljaisuus
kotoisin,
niinkuin minäkin,
siksi mielelläni kuuntelen
ennenkuin ääntelen,
aatoksisni vääntelen,
koska olen oppinut ymmärtämään
että kuunteleminen on kaiken
alunjuuri
ole hetkies lapsi,
ole elämäsi
tärkein,
ole hän joka on ystäväsi,
lohduttaja ja pahojen paikkojen
tuki ja turva,
ole,
sillä olet kaiken hyvän arvoinen
pääsiäisenä
hymy loikkii hankisil,
peltojen pientareil,
siel tääl, mihin vain kevätaurinko
loistoaan loistattaa,kevätmieltä nostattaa,
siks lehtipuutkin nupuillaan,
leskenlehdet tuloillaan,
puroset solisten lorisevat,
hankiset ohenevat ja pupujussikin
talviturkkiaan vaihtamassa,
niin
myös pilkkimies reijällään,
hän
joka pitkän talven kalasteli
kylmänmiel seuranaan, hänkin tänään
hymyhuulissaan reijällään nytkyttelee,
ahvenia jallittelee
ihminen on
toistensa
kaltainen, sillä heillä on
samanlainen kehikko yllään,
toiset pulleampii, jotkut ohuempii,
pitempii
lyhyempii,
mutta muuten samasta rapauksesta
on kyse
näin opetti muurahaisäiti
lapsilleen ennenkuin antoi heille
luvan lähteä korttansa kantamaan
kun pääset yösi yli,
olet jälleen uusi
aamu,
elämäsi mahdollisuus,
siksi älä illan hämäriin
jää,
älä yön synkkyyteen,
vaan odota aamusi ensi sädettä
ja mee sen luo,
sillä se mahdollisuudet suo
jokainen päivä
pitäisi aloittaa
alusta,
eikä entisistä,
sillä ken eilisiä kutoo, hän
jää huomisten kyydistä
jotkut eivät
selitä,
vaan tekevät
~pysyvää
kestävää
niin vahvan kaunista
ettei sitä voi sanoilla selittää,
vaan mielellään silittää,
jälkipolville tilittää
elämässä
joutuu
ottamaan
monta askelta
eteen ja taakse, ennenkuin
voi keinutella itseään elämänsä
peilikuvassa
pääsiäiseen väljähtyy
loputon kaamos ja synkkyyksien
mutustelut,
sillähä
pääsiäisenä elämä vapautuu,
häkistään kaikkialle lehahtuu,
keväisissään hulmahtelee,
myötätuulia heiluttelee
myönteisiään tuulettelee,
sillä onhan pääsiäinen
kevään kukkanen,
leskenlehden värinen
olemalla itsesi,
erotut massasta,
väärästä elämän kassasta,
siitä hurmiopäisestä joukosta jotka laukkaavat
etuhahmonsa perässä,
ja kohtapuolin tulevat takaisin
yhdessä kerässä,
eikä heidän perässään oo yhtään
hyvinvoivaa
sok on isompi kuin
kesko,
sillä niillä on
enemmän asiakkaita ja
parkkipaikkoja,
pikakassoja ja brismoja,
myös vähemmän keskinäisiä kismoja,
jotka heijastuvat palveluiden hinnoittelussa
persut hajoavat
hallitusvastuun
johdosta,
sillä he eivät kestä
todellisuutta ja siksi heistä
tulee jälleen sinisiä
kun olet tarpeeksi vanha
niin
sinun lapsesi ovat aikuisia
ja heidän lapsensa
sinun näköisiäsiäsi,
-------------------------silloin tulee
hitonmukava
fiilis
ihminen on yksilö,
ei monikko, kaikki kaikkialla,
sillä hänen sielunsa on
itsensä näköinen
tapainen,
eikä hällä ole kuin kaksi kättä
ja yksi elämä,
yksi rajallinen elämä,
johon sopii vain hän
ja hyvällä säkällä sinä ja
huomisenne
nykyisyys on
tämänhetkisyyttä,
arkea, jolla on nykyiset
kasvot
hetket ja uurteensa
sillä,
nykyisyys on tämän sukupolven juttu,
sitten tulevat uudet
tuulet,
sukupolvet ja heidän hetkensä,
joissa olemme eilisiä,
aikamme lapsia,
heidän vanhempiaan
ihiminen ei ole heti
synnyttyään vastavalmistunut ihminen,
vaan hänen täytyy käydä jokaisen elämänsä päivänä
monia juttuja läpi,
kahlata oikein kunnolla
elämän pyörteissä,
jotta hän viimeisillä hetkillään olisi
kunnian kukko
maaseutuihmisillä on
monesti erillaiset harrastukset,
kuin kaupunkilaisilla
-luonnollisesti
luonnontuote
on semmoista
nautittavaa, joka ei ole
mölissyt karsinassa, keinunut riimun
varressa
luonnontuote on tuote
joka itse on valinnut
kasvupaikkansa
luonnontuotteet tykkäävät
kestävänkehityksen
politiikasta,
muut eivät,
joten nyt kiireesti ostamaan
suurten einestehtaiden
tuotteita,
niitä joita eivät tosiasiassa äidit tee,
vaan tarkkaan suunnitellut robotit
kotimainen ruoka
on
kalliimpaa, kun sillä on
persaukisia tukijoita,
kun taas
ulomailla tuotetuissa ruokatarvikkeissa
ei ole laatuvaatimuksia,
eettisiä kysymyksiä,
kestävänkehityksen aatelmia,
eikä niissä oo yhtään
sisäpolitiikkaa,
veropolitiikkaa,
vaan niitä tuotetaan
sillä hintatasolla joita pystytään ostamaan
kehittyvissä yhteiskunnissa
köyhien leipäjonosta
ei saa syöttää
pulleita politiikkoja,
eikä heidän yhteistyökumppaneitaan,
sillä niissä jaettava ruoka menee
hädässäolevien auttamiseen,
ei hyvin toimeentulevien
ahneeseen kitaan
ihminen elää
leivästä ja tarvitsee
suojia
siksi niiden tulisi olla
ilmaisia,
yhteiskunnan luontaisetuja,
kaikki muu voidaan hinnoitella
kullutuksen ja tarjonnan
puntarissa
ne päivät
jotka aukenevat
innottomasti
ovat päiviä,
jolloin voit kokeilla jotain muuta,
tavallisuudesta poikkeavaa,
sellaistakin,
mihin et auruínkoisina päivinä koskisikaan
silloin voit mennä
paikkoihin joissa
et aurinkoisina päivinä mene,
silloin voit istahtaa baariin jossa et
milloinkaan käy,
silloin voit
vaikka olla allapäin,
sillä ethän sitä kuitenkkan voisi olla
aurinkoisempana päivänä
päivät jotka eivät heti aamusta
hymyile,
saattavat kyllä jossakin kohtaa
päivää niin tehdä,
mutta se riippuu sinusta,
päiväsi viettäjästä
kuunteleminen on jalo taito, sillä sen avulla avautuvat sanomattomatkin