keväänkukka

keväänkukka grookus

työntää päätään

pihanurmen alta,

hymyilee eikä ole ollenkaan viluinen,

sillä nämä ovat sen tähtihetkiään,sillä

muut kukkivat myöhemmin,

joten hän saa kaikkien huomion,

kuten

ensimmäisen neitoperhosen,

joka istahti kukkasen ylimmälle terälehdelle

ja siinä siipiään elämälleen levittelee,

myös

kiurun,

joka palautui etelänlomaltaan viimeyönä ja

kertoilee nyt matkastaan kukkaselle,

jonka ei tarvitse mennä minnekkään,

vaan iät ja ajat hän samalla paikallaan,

ajoillaan

nostaa itsensä kaikkien ihailtavaksi,

mutta ei maljakkoon vietäväksi