syysharmaus,,,

syysharmaus kaunistuu

kirjavaksi

ruskaisessa puvussaan,

heijastuen maantienpinnasta,

joka on sateen jäljiltä märänkaunis,

josta jossa yö ja aamu 

hohtuvat usvaisesti

 

ketunpoikanen jolkuttelee

sänkipellolla,

jahtaa jäniksen poikasta,

mutta jänöjussi on vikkelämpi,

joten kettu joutuu vain

sukimaan häntäänsä

 

nyystölänlahti aamuusvassaan höyryää,

kalastaja vetää venettään

rantaan,

saalis oli heikohko,

sillä muikku tykkäisi toisenlaisista

ilmanaloista,

kylmemmästä, siksi pysyttelee viellä

syvemmissä vesikerroksissa,

eikä kalastaja halua lähteä järven selälle,

jossa laineet vaahtopäisinä

 

kierrän tätä aamulenkkiäni,

kesät talvet,

mutta syksyllä tämä tuntuu

houkuttelevammalta,

sillä silloin täällä on rauhallista,

vain minä ja talvilinnut,

luontioelämet ja elämän kauneimmat

hetkiset