ensimmäisen ratikan
ääni,
mustarastas sentään on laulanut
aamun valjettua,
mutta katu viellä harvaan asteltu,
sillä kello käy postinjakajan
aikaa,
aamu kolmea,
jolloin tavalliset ihmiset viellä
nukkuvat,erikoisemmat kukkuvat,
kuten minäkin,
koditon
hyvät hetket syntyvät hetkistä joita tehdään korjaillaan, ajankuvaan sovitetaan ja etenkin niistä joissa jokainen luopuu jostakin toistensa ...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti