aamuvarhain,
silloin kun viellä
kukkokin nukkuu,
kalalokki luodollaan
nuokkuu,
lähtee kalamies
verkoilleen,sillä se hetki
on kalamiehen onnenhetki
retki jolloin hän saa olla
kahden luontonsa kaa,
tuntojensa tuntija,
sillä silloin viellä kaikki
nukkuu,
paitsi ei kalamies ja tyyni
järvenpinta, sillä niistä
kuvastuu elämän tyyni,
rauha ja viattomuus,
hetkien hiljaisuus,tuokion
syvyys,
luontoäiteen hyvyys
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti