katselen laiturilta järven
selälle,
tyyntyneelle hetkille,
monille unelmieni retkille,
haaveille ja poispäin rantautuville,
siksi hymyilen
muistan onkireissut,
saariin rantautumiset,
verkkojen laskut nostot,
saaliit
tämä järvi on suomen
suurin,
siksi en ole jokaisessa
niemennokassa käynyt,
mutta olen norpan nähnyt,
siksi hymyilen leveämmin
punkaharju on
harju,
joka on enemmänkuin harju,
sillä se edustaa luonnon syvintä
kauneutta, sitä jonka luontoäitee
aikanaan itselleen sommitteli,
siksi kävelen arvokkaasti, melkein
pyhästi, herkemminkuin missään muualla
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti